Innovaatiorahastoasiat vuosille 2021 - 2022

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsittelyssä olevasta kuudesta innovaatiorahastolle osoitetusta rahoitushakemuksesta neljälle esitetään rahoitusta, koska ne täyttävät innovaatiorahaston kriteerit. Kahdelle hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, koska ne eivät riittävässä määrin täytä innovaatiorahaston kriteerejä. Innovaatiorahaston hankekohtaisen arvioinnin tulokset ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Innovaatiorahastolle saapuneet rahoitushakemukset ja esitetyt rahoitukset

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee innovaatiorahaston hankehakemuksia lähtökohtaisesti neljä kertaa vuodessa. Marraskuun 2021 päätöskokouksen käsittelyyn innovaatiorahastolle saapui kahdeksan uutta hankehakemusta, joista yksi hylättiin puutteellisena ja yksi vedettiin myöhemmin pois käsittelystä hakijan toimesta.

Hankkeille haettiin rahoitusta vuosille 2021–2025. Vuodelle 2022 esitetään tällä päätöksellä rahoitusta neljälle hankkeelle, joista kaksi käynnistyvät jo vuoden 2021 lopussa. Kaikille neljälle hankkeille esitetään sidottavan rahoitusta vuodelle 2023 ja kahdelle myös vuodelle 2024, jotta hankkeiden tavoitteet ja pitkäjänteinen kehittäminen toteutuisivat. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto tekee sidotun rahoituksen käytöstä päätökset hankkeiden väliraporttien perusteella.

Rahoitettavaksi esitettävät hankkeet

Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja Forum Virium Helsinki Oy:n hanke "Mobility Data Lab"

Hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa yritysten uuden liiketoiminnan ja tuotteiden ja palvelujen syntyä tuomalla Helsingin liikenteen digitaalista kaksosta, tietomallia ja datavarantoja yritysten hyödynnettäväksi ja aktivoimalla hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Lisäksi hankkeessa tuetaan edellä mainittujen täydentymistä yrityspalautteen perusteella. Hankkeen kohderyhmää ovat liikenteen ja liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset, logistiikan ja kaupan alan toimijat, matkailuala ja erilaiset suunnittelu-, analyysi-, mallinnus- ja simulointipalvelujen tarjoajat sekä tekoälyratkaisuja kehittävät yritykset.

Hankkeen toiminta koostuu laajan yritysjoukon osallistamisesta ja monitoimijaisen kehitysyhteisön synnyttämisestä, joka käynnistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, joissa hyödynnetään liikenteen digitaalista kaksosta, tietomalleja ja dataa. Tietoaineistoja tuodaan rajapintojen avulla yritysten käyttöön ja niiden hyödynnettävyyteen etsitään uusia työkaluja. Kansainvälisen yhteistyön avulla varmistetaan hyvien käytäntöjen ja toimivimpien mallien skaalautuminen ulkomailla, ja siten luodaan edellytyksiä myös palveluiden viennille. Hanke tarjoaa myös yrityksille laadukkaat puitteet kokeiluille ja tukee kokeilujen toteutusta.

Hankkeelle esitetään rahoitusta hakemuksen mukaisesti vuosille 2022-2024, koska se täyttää innovaatiorahaston rahoituskriteerit. Hanke vahvistaa Helsingin asemaa älyliikenteen ja muiden dataa hyödyntävien ratkaisujen edelläkävijänä, ja luo siten yrityksille etulyöntiaseman liikenteen dataan perustuvien ratkaisujen kehittäjinä. Hankkeen tavoitteita konkretisoivat mittarit ovat johdonmukaisia ja niiden tavoitetasot (esimerkiksi yli 150 osallistettua yritystä, yli 100 uutta rajapinta- ja datakatalogikäyttäjää) linjassa korkean haettavan rahoituksen kanssa.

Hanke osuu tehtäväkenttään, jossa tapahtuu tällä hetkellä hyvin paljon kaupungin sisäistä kehittämistyötä. Eri kokonaisuuksien väliset synergiaedut ovat huomattavat, mutta niistä syntyy myös riski päällekkäisen tai kilpailevan kehityksen syntymisestä. Hankkeessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se täyttää omaa rooliaan synergioiden todentamiseksi. Hankkeessa tulee myös panostaa siihen, että kokeiluja ja toimintaa ohjataan kriittisesti siten, että hyötyjä on todennäköisimmin saavutettavissa ja ne kohdentuvat jatkossakin yritysten lisäksi myös kaupungille ja kaupunkilaisille. Hankkeessa on lisäksi kiinnitettävä huomiota ekosysteemin kestävyyteen eli siihen, että sen olemassa ololle ja kasvulle on perusteet myös hankkeen jälkeen. Hankkeessa on lisäksi katsottava liikennedatan ulkopuolelle ja pyrittävä löytämään skaalautumismahdollisuuksia myös muilta toimialoilta, esimerkiksi digitaalisilta luovilta aloilta.

Forum Virium Helsinki Oy:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska yhtiö ei harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Rahoitushakemus on liitteenä 3.

Metropolia Ammatti-korkeakoulu Oy:n hanke ”Health Proof Helsinki – Health business RDI ecosystem environment”

Hankkeen tarkoituksena on yhdistää Helsingin kolme merkittävintä julkisen puolen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -ympäristöä yhtenäisen palvelukokonaisuuden muodossa hyvinvointi- ja terveysteknologian alalta. Yhtenäisen palvelukokonaisuuden kautta alan yritykset saavat sujuvasti käyttöönsä kolmikannan asiantuntija- ja erikoistilapalveluja tuotekehitystoimintansa eri vaiheisiin; alkuvaiheen prekliiniset testausympäristöt ja asiantuntijat (Metropolia Proof Health), perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tutkimus- ja testausympäristöt ja asiantuntijat (Helsingin kaupunki) sekä erikoissairaanhoidon ja diagnostiikan tutkimusympäristöt ja asiantuntijat (HUS).

Käytännössä hankkeessa liitetään kolmikannan TKI-toimintaa tukevat palvelut yhteen, luoda alan yrityksiä palvelevat tukipalvelut, tuotekehitysprosessit, sopimukset ja toiminnan säännöt. Hankkeessa kehitettävän verkkosivuston kautta yritysten on mahdollista löytää tarjolla olevat tilat, palvelut ja asiantuntijat käyttöönsä. Erikokoiset yritykset integroidaan hankkeeseen testaamaan ja yhteiskehittämään palvelukokonaisuutta.

Hankkeelle esitetään rahoitusta hakemuksen mukaisesti, sillä se täyttää innovaatiorahaston kriteerit. Hanke vahvistaa elinkeino- ja osaamisperustaa. Kolmen toimijan yhdistäminen yhteiseksi TKI-ekosysteemiksi luo palvelupolun, erityisesti alkuvaiheen terveys- ja hyvinvointialan yrityksille, jossa ne pääsevät testaamaan ja pilotoimaan palveluita, jotka ovat sopivia yrityksen kehitysvaiheelle. Tällainen linkki puuttuu pääkaupunkiseudun alueelta ja tämä vaikeuttaa erityisesti alkuvaiheen yritysten kehitystä. Yrityksiltä tulee säännöllisesti kyselyjä tuotetestausmahdollisuuksista ja hankkeen avulla näihin pyyntöihin voitaisiin nykyistä systemaattisemmin vastaamaan.

Hankkeessa tulee selkeästi sopia se, kenen vastuulla on kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi sekä eri osapuolten vastuut. Hankkeessa tulee kiinnittää huomioita tehokkaaseen viestintä- ja markkinointityöhön, jotta yritykset ja tutkijat löytävät hankkeen tarjoamien palvelujen pariin ja saavat selkeästi tiedon siitä, mitä palveluja ekosysteemi tarjoaa. Lisäksi kansainvälisten verkostojen luontiin ja eri verkostoihin liittyminen on tärkeää ja tähän tulee panostaa.

Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n saama tuki ei ole valtion tukea, koska kyseessä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta ja korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta ei ole toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Rahoitushakemus on liitteenä 5.

Tech Nordic Advocates ry:n hanke "Helsinki – Female Tech Founder Frontrunner" ja The Startup Shortcut Oy:n hanke "Women´s Academy"

Innovaatiorahastolle on tullut kaksi hankehakemusta, joiden tavoitteena on naisyrittäjyyden edistäminen tekniikan aloilla. Kummatkin hankkeet kehittävät ja pilotoivat koulutus- ja mentorointiohjelmia, joiden avulla pyritään madaltamaan naisten kynnystä yritysten perustamiselle ja auttamaan heitä menestymään pääomasijoitusten saannissa ja yritysten kehittämisessä.

Monet selvitykset osoittavat, että naisyrittäjyydessä on paljon kehitettävää, erityisesti Suomessa. Esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöorganisaatio Nordic Innovation julkaisi vuonna 2020 selvityksen, jonka päätuloksena oli, että naisten osuus teknologia- ja kasvuyrittäjistä on matala potentiaaliin nähden. Ratkaisuina selvityksessä esitettiin muun muassa naisyrittäjyyden mentorointiohjelmien kehittämisen ja naisten pääsyn lisäämistä pääomasijoituksiin. Esitetyt hankkeet vastaavat näihin kehittämiskohtiin.

The Startup Shortcut Oy:n kohderyhmänä ovat naiset, joita teknologia-alan ja muun alan yrittäjyys kiinnostaa. Tech Nordic Advocates ry:n hankkeen kohderyhminä ovat naiset, jotka haluavat perustaa teknologia-alan yrityksen, jotka ovat juuri sellaisen perustaneet tai joilla on kasvava teknologia-alan yritys. Konseptia on jo testattu Tanskassa. Hakijat ovat suunnitelleet hankkeensa yhdessä niin, että ne täydentävät toisiaan. Kussakin hankkeessa palvellaan yhteensä noin 120 naista kahden vuoden aikana.

Molempien hankkeiden rahoitus esitetään kahdeksi vuodeksi, koska niiden arvioidaan edistävän Helsingin osaamis- ja elinkeinoperustaa merkittävän kohderyhmän osalta. Tech Nordic Advocates ry:n hanketta esitetään rahoitettavaksi hakemuksen mukaisesti. The Startup Shortcut Oy:n hankkeelle esitettävä rahoitus on pienempi kuin rahoitushakemuksessa on esitetty, koska haettu tukisumma ylittää de minimis -tuen rajoituksia.

Naisyrittäjyys on elinkeinoperustan luomisen kannalta tärkeä aihe, jota ei riittävästi tällä hetkellä edistetä. Kehitettävät konseptit ovat Helsingissä uusia ja hakijoilla on tarjottavana laajat paikalliset ja kansainväliset verkostot. Onnistuessaan hankkeilla voi olla merkittäväkin vaikutus naisyrittäjien määrään Helsingissä ja esimerkiksi asenteiden muuttumiseen naisyrittäjyyttä kohtaan ekosysteemissä ja rahoitusjärjestelmissä kuten riskirahoitus, enkelisijoittajat ja pankit.

Hankkeiden onnistuminen edellyttää, että toiminta kytkeytyy tiiviisti osaksi muita ekosysteemissä tarjottavia yrittäjyyspalveluja. Naisyrittäjyyden vaikuttavan edistämisen kannalta on oleellista, että hankkeen oppeja ja tuloksia voidaan jakaa laajasti muun ekosysteemin kanssa ja että toimintaa kehitetään eteenpäin eri muodoissa myös hankkeen jälkeen.

Hankkeiden ensimmäisen toimintavuoden lopussa innovaatiorahastolle on viimeistään hankkeiden väliraporttien yhteydessä esitettävä välitarkastus siitä, kuinka hankkeet ovat edenneet, miten ne ovat täydentäneet toisiaan ja ekosysteemin muuta toimintaa, minkälaisia osallistujia ohjelmiin on saatu ja kuinka hyödyllisinä ohjelmia on koettu.

Rahoitettaville hankkeille tulee heti rahoituspäätöksen jälkeen asettaa yhteinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajaksi osoitetaan Helsingin kaupungin edustaja ja hankkeiden välinen yhteistyö on oltava saumatonta.

Tech Nordic Advocates ry:n saama tuki ei ole valtiontukea, koska tuen saaja ei harjoita taloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla.

The Startup Shortcut Oy:n saama tuki on EU-komission asetuksen nro 1407/2013 mukaista de minimis-tukea (valtiontuki).

Rahoitushakemukset ovat on liitteenä 6 ja 7.

Hankkeet, joille ei esitetä rahoitusta

Helsinki Blockchain Center OY:n hanke ”Helsinki Blockchain Center”

Helsingin Lohkoketju osaamiskeskus HBC, kokoaa yhteen tiedon lohkoketjuteknologiasta, välineet sen toteuttamiseksi, teknologiaa hyödyntävät yritykset sekä yhteistyökumppanit. HBC myös madaltaa kynnystä nopeisiin kokeiluihin sekä edesauttaa yksittäisiä yrityksiä ratkaisujen luomisessa, käyttöönotossa ja kansainvälistymisessä. Keskuksessa luodaan ja kehitetään tavoitteellisia hankkeita kumppanien kanssa, jolloin toiminnasta syntyy synergiaa poikkiteollisesti, muidenkin yritysten kuin lohkoketjutoimijoiden välille.

Lohkoketju on teknologia, jonka avulla voidaan hajauttaa tietoa toisiinsa kytkeytyneiksi lohkoiksi. Hajautus tekee tiedosta luotettavaa ja estää tiedon väärentämisen. Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää missä tahansa tietokannassa logistiikasta sopimusteknologiaan.

Hankkeelle ei esitetä rahoitusta koska hankkeen rahoitussuunnitelman arvioidaan olevan epärealistinen. Hakemuksessa ilmoitetun merkittävän yritys- ja muun rahoituksen toteutuminen on liian epävarmaa. Lisäksi hankkeen organisoituminen on epäselvä ja sidosryhmien sitoutumisen aste toiminnallisesti ja rahoituksellisesti jää epäselväksi.

Edelleen hakemuksessa kuvatut hankkeen pääaktiviteetit ovat erilaisten tapahtumien järjestyminen ja blockchain-aiheisen tietokannan luominen. Hankesuunnitelmassa ei riittävän konkreettisesti avata muita toimenpiteitä, vaikka puhutaan seminaareista ja koulutuksista, tutkimuksesta ja yrityshankkeiden synnyttämisestä.

Rahoitushakemus on liitteenä 2.

Integrify Ry:n hanke ”Helsinki Diverse Tech Hub – Helsingistä monimuotoisen teknologiayrittäjyyden pääkaupunki”

Hankkeessa järjestetään koulutus- ja mentorointitoimintaa helsinkiläisille työttömille maahanmuuttajille. Kahden vuoden aikana järjestetään neljä kertaa toteutettava viiden kuukauden ohjelma 30 henkilön ryhmille. Kussakin viiden kuukauden ohjelmassa on teknologiayrittäjyyteen valmistavia elementtejä kuten luentoja, mentorointia, yritysyhteistyötä, tapahtumia ja projekteja. Hanke palvelisi 120 henkilöä ja tavoitteena on, että yli 80 heistä työllistyisi kasvuyrityksissä hankkeen sisältöjä vastaavassa työssä vuoden sisällä valmistumisesta. Tavoitteena on myös, että ohjelmasta valmistuvat henkilöt perustavat omia yrityksiä seuraavana ura-askeleenaan.

Hanketta ei esitetä rahoitettavaksi innovaatiorahastosta, koska rahaston kriteereihin nähden hanke ei riittävällä tavalla ole uutta toimintaa. Hakija on toteuttanut ohjelman osioita aikaisemmin ja kyseessä on pitkälti jo kehitettyjen konseptin tarjoaminen, joskin yhdistettyinä uudella tavalla. Hankkeen arvioidaan olevan ennemmin työllisyyshanke kuin elinkeinoperustan luomista. Hankkeen aihe ja kohderyhmä ovat tärkeitä. Toiminnan toteutusmalli voisi toimia paremmin esimerkiksi suoraan kaupungin työllisyyspalvelujen innovatiivisena palveluhankintana, jolloin se kytkeytyisi tiiviisti osaksi kaupungin työllisyydenhoitoa ja myös siihen liittyviin yrittäjyyspalvelupolkuihin.

Rahoitushakemus on liitteenä 4.

Innovaatiorahaston säännöt ja käytön periaatteet

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017, § 240 päättänyt innovaatiorahaston säännöistä, joiden mukaan rahaston varoja käytetään Helsingin elinkeino- ja osaamisperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Rahoitusta voidaan myöntää joko kaupungin yksin tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteuttamiin hankkeisiin.

Sääntöjen mukaisesti rahaston hallinnosta vastaa kaupunginhallitus ja rahastoa hoitaa kaupunginkanslia. Rahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, ja sen tilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen. Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos sekä kaupunginvaltuuston erikseen päättämät varat.

Innovaatiorahaston sääntöjen ja kaupungin hallintosäännön 8. luvun 2 §:n 6 kohdan mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää innovaatiorahaston käytöstä. Jaosto päätti 25.9.2017, § 6 innovaatiorahaston käytön periaatteista vuosille 2017-2021 ja jatkuvan rahoitushaun avaamisesta.

Innovaatiorahaston käytön periaatteiden mukaisesti rahastosta voidaan myöntää hankkeille kokonaisrahoitusta tai rahoitusta ulkopuolisen rahoituksen vastinrahaksi rahaston tarkoituksenmukaisiin projekteihin ja investointihankkeisiin. Rahaston käytön periaatteiden mukaan varoja voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta niitä voidaan sitoa useammalle vuodelle.

Rahoitusta hakevilla kaupunkiorganisaation ulkopuolisilla toimijoilla tulee olla yhteistyökumppani Helsingin kaupungin toimialoilta tai keskushallinnosta. Innovaatiorahaston rahoittaman hankkeen ohjausryhmässä tulee olla vähintään yksi Helsingin kaupungin edustaja.

Hakemusten arviointi

Kaupunginkanslian ja toimialojen edustajista koostuva innovaatiorahaston ohjausryhmä ja kaupunginkanslian valmistelijat ovat arvioineet hakemuksia. Arvioinnissa on kuultu myös hankkeiden aiheisiin liittyviä kaupungin asiantuntijoita. Yhteenveto haetuista ja myönnettäväksi esitetyistä rahoituksista, hakemusten mukainen kuvaus hankkeesta sekä hankekohtainen arvioinnin tulos ovat perustelumuistiossa, liite 1.

Hankearvioinnissa on rahaston sääntöjen ja käytön periaatteiden mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota hankkeen potentiaaliin luoda tulevaisuuden elinkeino- ja osaamisperustaa sekä siihen, miten hanke edistää Helsingin yritysekosysteemien kehittymistä, kokeilualustojen luomista, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Hankkeen toteutettavuus (hankesuunnitelman selkeys, kokonaisrahoituksen ja budjetin perusteltavuus, relevanttien yhteistyötahojen mukanaolo) ja hankkeen tuoma hyöty suhteessa haettuun rahoitukseen on myös otettu huomioon. Lisäksi hankkeen tuomat hyödyt kaupungin asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen kehittämisessä ja hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu.

Toimeenpano ja rahoitettujen hankkeiden seuranta

Yli 12 kuukautta kestävistä hankkeista toimitetaan väliraportit kerran vuodessa. Raportoinnin perusteella kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää jatkorahoituksesta ja määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksista. Hankkeiden päätyttyä toteuttajan on toimitettava loppuraportti ja taloudellinen loppuselvitys kuuden kuukauden sisällä loppuraportointilomakkeella. Jos hanke ei ole käynnistynyt kuuden kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä, päätös raukeaa ja mahdolliset innovaatiorahastosta maksetut rahat on palautettava. Hankerahoituksen palauttamista vaaditaan tapauksissa, joissa hakija ei ole toteuttanut rahoituspäätöksen mukaista hankesuunnitelmaa tai noudattanut rahoituspäätöksen ehtoja tai innovaatiorahaston ohjeita. Hankkeilla tulee olla oma erillinen kirjanpito.

Päätös tullut nähtäväksi 17.11.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.