Asemakaavan muutos, nro 12783, Vuosaari, Satamakaari, teknisen huollon alue
Satamakaaren teknisen huollon alue, asemakaavan muuttaminen (nro 12783)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- hyväksyä 31.1.2023 päivätyn asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 12783 (liite nro 3). Asemakaavan muutos koskee 54. kaupunginosan (Vuosaari) yhdyskuntateknisen huollon aluetta ja suojaviheraluetta
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Satamakaaren teknisen huollon aluetta sekä suojaviheraluetta Vuosaaressa Itäreimarintien, Niinisaarentien ja Satamakaaren sekä Vuosaaren golfkentän välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa teknisen alueen kehittämisen ja vähäisen laajentamisen. Tekninen alue toimii nykyisin lumen vastaanottopaikkana. Teknisen alueen eteläpuolella sijaitsee kosteikko, joka on luonnonsuojelulain 49 § nojalla suojeltu viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka.
Tavoitteena on, että teknistä aluetta voidaan jatkossa käyttää myös rakennusmateriaalien kierrättämiseen. Teknisen alueen hulevesien käsittelyä kehitetään niin, että toimenpiteiden myötä teknisen huollon alueelta ympäristöön johdettava vesi on pitoisuuksiltaan nykyistä puhtaampaa. Samalla alueen maisemointia sekä liikennöitävän alueen pinnoitusta on tarkoitus parantaa.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että lumen vastaanottopaikalle ja rakennusmateriaalien kierrättämiselle varataan riittävän laaja alue samalla, kun varmistetaan ympäristön luontoarvojen säilyminen.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Satamakaaren teknisen huollon aluetta voidaan käyttää rakennusmateriaalien kierrätykseen niinä aikoina, kun aluetta ei ole tarpeen käyttää lumen sulattamiseen. Lisäksi muutosten myötä alue liittyy ympäristöön huolitellummin ja alueelta ympäristöön johdettavien vesien laatu voidaan varmistaa nykyistä paremmin.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisun tavoitteena on laajentaa teknisen huollon alueen käyttömahdollisuuksia lumen vastaanottamisesta rakennusmateriaalien kierrätykseen. Lumen määrä vaihtelee eri vuosien ja vuodenaikojen mukaan, mikä mahdollistaa alueen nykyistä monipuolisemman käytön niinä aikoina, kun alueella ei ole lunta.
Kaupunginvaltuusto on 13.10.2021 hyväksynyt uuden Kasvun paikka - Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaava-alueella sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, suojellaan ja vaalitaan monimuotoista luontoa ja vahvistetaan niittyverkostoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan laajentamalla lumen vastaanottamiselle varattua aluetta: runsaslumisena talvena tarvitaan enemmän tilaa lumen vastaanottoon. Alueen käyttötarkoituksen laajentaminen rakentamisessa käytettävien massojen ja maa-ainesten käsittelemiseen tarjoaa mahdollisuuden rakennusmateriaalien käsittelyyn Vuosaaren alueella sellaisina aikoina, jolloin alueella ei ole käyttöä lumen vastaanottopaikkana. Tämä saattaa lyhentää rakennusmateriaalien kuljetusmatkoja.
Luonnon monimuotoisuutta suojellaan alueella suunnittelemalla teknisen huollon alueen hulevesien käsittely sekä ylläpitämällä ja seuraamalla vesijärjestelmän toimintaa niin, että vesi on jatkossa nykyistä puhtaampaa valuessaan ympäristöön, missä sijaitsee mm. viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueena toimiva kosteikko.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Satamakaaren teknisen huollon alue sijaitsee Vuosaaren sataman länsiosassa Niinisaarentien ja Satamakaaren risteyksen lounaispuolella. Teknisen huollon alue toimii nykyisin lumen vastaanottoalueena. Kaava-alueella sijaitsee suojaviheralue, jonka pohjoisosassa on metsäinen kallioalue ja eteläosassa viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkana toimiva kosteikkoalue. Kallion eteläosaan on louhittu huoltotunneli. Kaava-alueen halki kulkee 110 kV:n voimalinja, maakaasun runkojohto ja vesijohtoja. Kaava-alueen eteläosassa kulkee itä-länsisuuntainen jalankululle ja pyöräilylle varattu yhteys.
Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa n. 4 miljoonaa euroa.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat pääasiassa teknisellä alueella sijaitsevien nykyisten ja mahdollisten tulevien voimalinjojen ja tietoliikennekaapeleiden toiminnan varmistamiseen.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavan määräyksissä velvoitetaan huomioimaan sähkölinjojen varoetäisyydet ja johtoaluerasitteen rajoitteet. Kaikenlainen rakentaminen maanpäällistä johtoa varten varatun alueen osalla vaatii johdon omistajan luvan.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat pääasiassa Nordsjön kartanon tulvametsikön luontoarvojen ja kosteikkoalueella elävien viitasammakoiden elinolojen suojaamiseen.
Kaava-alueen rajausta on supistettu ehdotusvaiheessa OAS-vaiheen rajauksesta niin, että Itäreimarintie ja sen länsipuolinen osa on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavan ulkopuolelle jääneeseen alueeseen kohdistui mielipiteitä, joiden mukaan länsiosan metsäalueen luontoarvoja olisi pitänyt selvittää tarkemmin. Itäreimarintien linjaukseen liittyen mielipiteissä todettiin, että tien linjaus tulisi pitää nykyisellään ja päivittää kaavamerkintä sen mukaiseksi. Alueelle ehdotettiin myös uutta virkistysyhteyttä.
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa määrätään teknisen huollon alueen hulevesijärjestelmän suunnittelusta ja mitoituksesta sekä siitä, että hulevesijärjestelmää tulee seurata ja ylläpitää. Teknisen alueen ympärille tulee rakentaa vettä läpäisevä aita, joka rajoittaa teknisen huollon alueen toimintojen leviämistä ympäristöönsä. Veden läpäisevä aita mahdollistaa sen, että puhdistetut hulevedet pääsevät valumaan kosteikkoon. Teknisen huollon alueen valaistus on järjestettävä siten, että ympäristöön ei leviä hajavaloa, joka saattaisi haitata hämärälajina tunnetun sammakon elinoloja. Lisäksi määrätään, että ekologisena yhteytenä tärkeän alueen eheys tulee säilyttää sekä vaalia ja parantaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Alueella on huolehdittava metsäalueen puiden, pensaskerroksen, kallioniittyjen, luhdan, kosteikon ja lammikon säilymisestä. Kosteikkoalueella on suojelumerkintä, jonka mukaan aluetta tulee hoitaa siten, että viitasammakon elinolot säilyvät suotuisina.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 2.5.–31.5.2022
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 3 muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat luontoarvoihin ja erityisesti viitasammakon elin- ja lisääntymisympäristönä toimivan kosteikon suojavyöhykkeen riittävyyteen sekä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatun alueen huoltoajo-merkinnän tarpeellisuuteen. Jatkosuunnittelussa toivottiin huomioitavan melunhallinta ja vieraslajien leviämisen estäminen.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa:
- Helsingin Satama
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.
Aineistoon tehdyt täydennykset:
- kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta
- selostuksesta on korjattu kirjoitusvirheitä, sekä täsmennetty lausetta kaupungin strategiasta.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Sovelletut säännökset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.
Toimivalta
Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.04.2022 § 25
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.12.2020
Päätös tullut nähtäväksi 13.02.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja)
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Sanna Jauhiainen, arkkitehti, puhelin: 09 310 36950
Kaarina Laakso, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37250
Susanna Ratinen, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 32129
Sari Jurmo, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 37855