Varautumisen toimeenpano koronavirus-tilanteessa Helsingin kaupungilla 21.10.-28.10.2020

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimus

********** on tehnyt kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen koskien kansliapäällikön päätöstä 29.10.2020 § 238.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Päätöspöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 29.10.2020 ja oikaisuvaatimus on saapunut kaupungin kirjaamoon 6.11.2020. Oikaisuvaatimusta on täydennetty 9.11.2020. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset ja perusteet

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii 6.11.2020 jättämässään oikaisuvaatimuksessa, että kansliapäällikön päätös 29.10.2020 § 238 kumotaan maskipakon osalta. Vaatimuksen mukaan päätökselle ei ole perusteita Suomen laista. Päätös on vaatimuksen mukaan perustuslain vastainen, joka takaa yksilönvapauden esimerkiksi pukeutumisen osalta. Kaupunki ei vaatimuksen mukaan voi myöskään syrjintäkiellon johdosta estää maskittomien pääsyä liikuntatiloihin.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan päätöksen perustuvan pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän suositukseen. Ryhmällä ei vaatimuksen mukaan kuitenkaan ole asiaan toimivaltaa, eikä se toimi virkavastuulla. Kaupunki on oikaisuvaatimuksen mukaan ottanut olennaisia ihmisten oikeuksia rajoittavat suositukset sellaisenaan, vaikka päätöksen tarkkoja perusteluja ei löydy mistään. Vaatimuksen mukaan vain eduskunta voi määrätä maskipakon julkisiin tiloihin poikkeuslailla huomioiden perustuslailliset yksilönvapaudet.

Oikaisuvaatimuksen mukaan Suomessa tai maailmalla ei löydy tutkimusta tai muuta todistetta, joka voisi osoittaa kiistatta juuri sisäliikuntatiloihin menemisen, poistumisen tai oleskelun olevan merkittävästi tartuttavampaa ilman maskia kuin maskin kanssa. Vaatimuksen mukaan yleisesti maskien hyödyllisyydestä tartuntojen estämisessä löytyy myös vastakkaista näyttöä, eikä yksilönvapauksien rajoittamista voi tehdä yleistyksen perusteella ilman riittävää konkreettista näyttöä.

Vaatimuksessa todetaan, että mikäli maskin käyttö olisi hyödyllistä, olisi maskipakko varmasti samalla määrätty muihin julkisiin tiloihin, kuten kirjastoihin, virastoihin, terveysasemille, julkiseen liikenteeseen sekä yksityisten toimijoiden sisätiloihin. Mikään vertaisarvioitu tutkimus ei vaatimuksen mukaan osoita liikuntatiloissa olevan muita suurempaa riskiä saada tartunta.

Vaatimuksessa vedotaan myös siihen, ettei tartuntoja voida tieteellisesti todistaa tapahtuneen tietyssä tilanteessa tietyllä hetkellä, vaan kyse on vain todennäköisyyksistä. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa lisäksi, että kokonaisuutena väitetyt tartunnat sisäliikuntatiloissa tai joukkueurheilussa ovat todennäköisimmin tapahtuneet liikuntasuorituksen aikana kuin liikuntatiloissa oleskelusta johtuen, joten maskipakko oleskeluun on tarpeeton.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kyse on yksilönvapauteen puuttumisesta, kun maskia ei vaadita liikuntasuorituksessa, vaan maskin käyttämisen edellytys kohdistuu liikuntatiloihin. Vaatimuksen mukaan kaupunki ei voi vedota pukeutumisvaatimuksiin, koska niitä voidaan oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan asettaa vain liikuntasuoritukseen, ei liikuntatiloihin saapumiseen.

Viitaten yksityisten toimijoiden asettamiin maskin käyttövelvoitteisiin edellytykseksi tiloihin pääsylle, vaatimuksessa todetaan, ettei julkisia ja yksityisiä palveluita voida verrata toisiinsa, ja että yksityiset toimijat ovat joutuneet julkisen vallan painostuksen kohteeksi maskiasiassa, jotta toiminta ylipäätään voi jatkua.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Pääkaupunkiseudun (PKS) koronakoordinaatioryhmä on sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelman mukainen alueellinen ryhmä viranomaisyhteistyön koordinoimiseksi. Ryhmässä tehdyt linjaukset toimeenpannaan toimivaltaisten viranomaisten päätöksillä.

Kansliapäällikkö kehotti päätöksellään 29.10.2020 § 238 toimialoja, virastoja ja liikelaitoksia toimeenpanemaan koordinaatioryhmän ja johtoryhmän 21.10-28.10.2020 tekemät linjaukset.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat 23.10.2020 antaneet suosituksen harrastustoiminnasta ja korkeasta tartuntariskistä. Oikaisuvaatimus koskee päätöksen linjausta, jonka mukaan Helsinki toimeenpanee omalta osaltaan PKS-koordinaatioryhmässä tehdyn päätöksen kasvomaskin käytön edellyttämisestä 15-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kaupungin hallinnoimissa sisäliikuntatiloissa (aulatilat, saapumis- ja kokoontumistilat, pukuhuoneet, katsomot ja vastaavat tilat).

Päätöksen mukaan kasvomaskin käyttöä ei edellytetä urheilu- tai liikuntasuorituksen aikana eikä sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi käyttää maskia. Käyttäjät hankkivat kasvomaskinsa itse. Samaa velvoitetta käyttää kasvomaskia suositellaan yksityisille toimijoille. Lisäksi todettiin, että velvoite käyttää maskia sisäliikuntatiloissa koskee myös henkilöstöä ja tiloissa toimivia ulkopuolisia toiminnanharjoittajia.

Päätös perustuu koronaviruksen alueelliseen epidemiologiseen tilannekuvaan ja tietoihin siitä, missä altistuksia ja jatkotartuntoja on tapahtunut sekä näiden perusteella tehtyyn harkintaan tilannekuvan perusteella oikeasuhtaisista toimenpiteistä. Velvoite on THL:n kasvomaskien käytöstä kansalaisille antaman suosituksen mukaisesti rajattu koskemaan 15-vuotiaita ja sitä vanhempia. Urheilu- tai liikuntasuorituksen aikana maskin käyttöä ei edellytetä, koska THL suosittelee maskin käyttöä liikuntaan tai urheiluun sekä niiden seuraamiseen käytettävissä tiloissa käsittäen vähintään yleiset tilat ja pukeutumistilat. Lisäksi THL:n suosituksen mukaan maskia ei tule käyttää silloin, kun se kohtuuttomasti vaikeuttaa hengitystä.

Oikaisuvaatimuksen käsittely ja päätöksen perustelut

Valtakunnallinen ohjaus paikallisista ja alueellisista toimenpiteistä koronaepidemian leviämisen estämiseksi

Tartuntatautilain 7 §:n mukaan tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat valtakunnalliselle tasolle. Saman lain 9 §:n nojalla kunnan velvollisuutena on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.

Valtioneuvosto on antanut 23.10.2020 periaatepäätöksen (STM/2020/192) hybridistrategian toimintasuunnitelman toimeenpanoon liittyvistä suosituksista. Valtioneuvosto suosittelee, että alueellisia rajoitustoimenpiteitä ja tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisyyn perustuvia suosituksia sekä muuta informaatio-ohjausta kohdennetaan tartuntatautilain edellyttämällä tavalla ennakoivasti ja vaikuttavasti. Käyttöönotettavat toimenpiteet on asetettava alueellisen epidemiologisen tilanteen ja käytännön toteutusmahdollisuuksien mukaisesti tarkoituksenmukaiseen järjestykseen. Päätösten tulee perustua alueen viranomaisten harkinnan mukaisesti siihen, mikä on tehokkainta ja oikeasuhtaisinta alueellisen epidemiologisen tilannekuvan, tartunnan lähteitä ja tartuntariskiä koskevan yleisen ja alueellisen asiantuntijatiedon sekä muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Periaatepäätöksen mukaan kohdistettaessa tällaisia omaehtoisia rajoituksia julkisten tilojen käyttöön, on huomioitava, että toimenpiteet eivät saa rajoittaa oikeutta lakisääteisiin palveluihin, oikeutta saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa tai estää virkamiestä suorittamasta virkatehtäviään. Muutoinkin on tarkasti arvioitava toimenpiteiden taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä vaikutuksia sekä tämän perusteella kohdennettava ja rajattava toimenpiteitä niin asiallisesti, alueellisesti kuin ajallisesti.

Edelleen valtioneuvosto suosittelee, että kiihtymisvaiheessa kunnat ja kuntayhtymät voivat suositella aikuisväestön (18-vuotiaat ja sitä vanhemmat) sisätiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä ja mahdollisuuksien mukaan etämuotoisena toteuttamista korkean riskin tilanteissa ja toimintamuodoissa ja että kunnat noudattavat omaehtoisesti näitä suosituksia hallinnassaan olevissa tiloissa ja järjestämässään toiminnassa.

Tartuntatautilain 7 §:n mukaisena tartuntatautien torjunnan kansallisena asiantuntijalaitoksena toimiva THL on 13.8.2020 antanut suosituksen kasvomaskien käytöstä kansalaisille, jota on päivitetty 24.9.2020. THL suosittelee kasvomaskien käyttöä kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida aina välttää. Tällaisina sisätiloina THL pitää muun muassa liikuntaan tai urheiluun sekä niiden seuraamiseen käytettäviä tiloja käsittäen vähintään yleiset tilat ja pukeutumistilat.

OKM ja THL ovat antaneet 23.10.2020 valtioneuvoston periaatepäätöstä tarkentavan, koronaviruksen tartuntariskiä sisätiloissa järjestettävässä liikunta- ja kulttuuritoiminnassa koskevan suosituksen. Suosituksen mukaan perusperiaatteena on, että tartuntariski kasvaa, jos ei ole mahdollista säilyttää riittäviä turvaetäisyyksiä (vähintään 2 m henkilöiden välillä jatkuvasti), maskia ei voida käyttää ja harrastukseen liittyy hengästymistä tai voimakasta äänenkäyttöä. Suosituksen mukaan päätöksen harrastustoimintaan käytettävien tilojen mahdollisista rajoituksista tekee kukin kunta.

Kaupungin oikeus antaa tiloja koskevia erityismääräyksiä asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi

Kaupungin tulee julkiseen valtaan kuuluvana tahona palveluja järjestäessään turvata muun ohella asiakkaidensa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun sekä turvalliseen oleskeluun. Järjestyslaissa, liikuntalaissa tai muussakaan laissa ei ole säännöstä, jonka perusteella kunta voisi liikuntalaitosten järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseksi antaa järjestyssääntöjä tai muita määräyksiä. Oikeutta antaa tiloja koskevia määräyksiä on kuitenkin arvioitu oikeuskäytännössä.

Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK 2504/4/2010 arvioinut kaupungin oikeutta kieltää valokuvaaminen uimahalleissa ja uimastadionilla. Ratkaisun mukaan viranomainen voi tilan haltijana tai omistajana asiakkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden turvaamiseksi antaa käyttäytymisohjeita ja suosituksia. Nämä suositukset ja ohjeet eivät kuitenkaan oikeusasiamiehen mukaan ole oikeudellisesti sitovia, ellei niiden antaminen ole perustunut laissa säädettyyn valtuutukseen. Ohjeita annettaessa ja niitä sovellettaessa tulee kiinnittää huomiota hallintolaissa säädettyihin hallinnon oikeusperiaatteisiin, joihin kuuluu asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu, viranomaisten toimien oikeasuhtaisuus ja asiakkaiden oikeutettujen odotusten suojan turvaaminen. Ohjeistuksen tulee olla siinä määrin yksityiskohtaisia ja tarkkarajaisia, ettei niiden soveltamisessa synny erilaisia käytäntöjä eri toimipisteissä.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 13.12.2006/3426 katsonut, että kunnan viranomaisella oli oikeus antaa koirakuria koskevia määräyksiä kaupungin rakentamille ja kunnossapitämille kuntoradoille, kun sellaiset olivat tarpeen alueen erityisolosuhteiden vuoksi. Ratkaisun mukaan kunnan päätöksessä asetetut rajoitukset eivät olleet epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunki ei voi vedota pukeutumisvaatimuksiin, koska niitä voidaan oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan asettaa vain liikuntasuoritukseen, ei liikuntatiloihin saapumiseen.

Käyttäjien tilojen turvallisuuteen liittyvien oikeutettujen odotusten vuoksi kaupunki katsoo, ettei velvoitetta ole perustetta rajoittaa oikaisuvaatimuksen tekijän kuvaamalla tavalla vain itse suorituspaikkaan. Palvelun käyttäjillä on vastaavasti oikeus odottaa, että myös esimerkiksi sisäliikuntapaikkojen aulatilat, pukuhuoneet ja katsomotilat on järjestetty siten, että käyttäjien terveysturvallisuus ei vaarannu. Näin ollen kaupungilla on oikeus antaa myös muita kuin suorituspaikkoja koskevia käyttäytymisohjeita. Kaupunki on menetellyt samoin myös muissa yhteyksissä, esimerkiksi ohjeistaessaan uimahalleissa, että saunassa tulee käydä ilman uima-asua.

Epidemiologinen arvio kasvomaskin käytön edellyttämisestä 15-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kaupungin hallinnoimissa sisäliikuntatiloissa

Oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten on hankittu Helsingin kaupungin epidemiologisesta yksiköstä erillinen kirjallinen arvio toimenpiteen epidemiologisista perusteista.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologinen toiminta seuraa 16.11.2020 antamansa arvion mukaan alueen epidemiatilannetta jatkuvasti. Seurannassa on havaittu, että Helsingin kaupungin eri kanavia pitkin tulevien oireperusteisten yhteydenottojen määrä on säilynyt suurena, kuten myös tehtyjen koronatestien lukumäärä päivässä. Covid-19-tapausten määrä 14 vrk aikana on pysynyt viimeisen kahden viikon ajan korkealla, noin 103/100 000 asukasta tasolla Helsingissä. Myös erilaisten joukkoaltistustilanteiden lukumäärä on pysynyt korkealla tasolla. Joukkoaltistusten lähteinä korostuvat koulut ja opistot, vapaa-ajan harrastukset, päiväkodit ja yksityiset juhlat.

Arvion mukaan vapaa-ajan harrastukset ovat kuudenneksi yleisin epäilty tai varmennettu tartunnanlähde. Viikoittain selvitetään noin 20 vapaa-ajan harrastuksiin liittyvää joukkoaltistustilannetta, joissa on vähintään 10 tunnettua lähikontaktia. Vapaa-ajan harrastuksissa joukkoaltistumisissa korostuvat urheilulajit, joissa liikutaan sisätiloissa. Joukkoaltistustilanteita on todettu muun muassa ryhmäliikunnassa, jääkiekossa, karatessa, judossa, taitoluistelussa, voimistelussa ja tanssissa, näihin kuitenkaan rajoittumatta. Joukkoaltistustilanteissa on tapahtunut myös todennettuja jatkotartuntoja.

Sisäliikunnassa on edellä esitetyn perusteella tarpeen noudattaa tarpeellisia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää altistumistilanteita sekä jatkotartuntoja. Tarpeellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi hygieniatoimet, turvavälien noudattaminen, käytön porrastaminen ja kasvomaskien käytön edellyttäminen. Tartuntariskiä lisääviä tekijöitä ovat liikuntasuorituksen ohella myös ahtaissa pukutiloissa oleminen ilman mahdollisuutta turvavälien ylläpitämiseen. Suojautumiseen on siten syytä kiinnittää huomiota myös muissa kuin tosiasialliseen urheiluun suunnitelluissa tiloissa, kuten urheiluhallien pukukopeissa, auloissa ja käytävillä.

Toimenpiteiden arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon sisäliikunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät vaikutukset, josta syystä toiminnan kieltäminen tai toimitilojen asettaminen käyttökieltoon ovat viimesijaisia toimenpiteitä.

Sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan näkemyksen mukaan kaupungin linjaamat toimenpiteet, mukaan lukien kasvomaskien käytön edellyttäminen sisäliikuntapaikoissa, ovat Helsingin kaupungin alueella vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi välttämättömiä.

Toimenpiteen oikeasuhtaisuuden arviointi

Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytäntö huomioiden kaupungilla on oikeus asettaa liikuntatilojen käyttäjiä koskevia käyttäytymisohjeita, mikäli ohjeita antaessa huomioidaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu, viranomaisten toimien oikeasuhtaisuus ja asiakkaiden oikeutettujen odotusten suojaaminen. Lisäksi ohjeistuksen tulee olla siinä määrin yksityiskohtaista ja tarkkarajaista, ettei sen soveltamisessa synny erilaisia käytäntöjä eri toimipisteissä.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä edellytetään kasvomaskin käyttöä 15-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kaupungin hallinnoimissa sisäliikuntatiloissa (aulatilat, saapumis- ja kokoontumistilat, pukuhuoneet, katsomot ja vastaavat tilat). Kasvomaskin käyttöä ei edellytetä urheilu- tai liikuntasuorituksen aikana eikä sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi käyttää maskia. Päätös kohdistuu yhdenvertaisesti kaikkiin 15-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin palveluiden käyttäjiin. Maskin käyttövelvollisuudesta on THL:n suosituksen nojalla perusteltua vapauttaa alle 15-vuotiaat ja ne, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi käyttää maskia.

Asiassa on punnittavana kaksi eri suuntiin vaikuttavaa oikeutta: yhtäältä oikaisuvaatimuksen tekijän kuvaama yksilönvapaus ja oikeus muun muassa pukeutua valitsemallaan tavalla ja toisaalta palvelun käyttäjien oikeus terveyteen ja turvallisuuteen, joka on johdettavissa perustuslain 7 §:ssä suojatusta oikeudesta elämään. Oikeuskirjallisuudessa on arvioitu, että jonkin oikeuden vähäinen loukkaus voi olla oikeutettua, jos sillä saavutetaan huomattava etu toiselle oikeudelle.

Päätöksellä suojataan palveluiden käyttäjien oikeutettuja odotuksia palvelun ja tilojen terveysturvallisuudesta. Päätöksen tarkoittamat toimenpiteet on kohdennettu niin yksityiskohtaisesti ja tarkkarajaisesti, kun se on käytettävissä olevan tiedon perusteella mahdollista. Päätöksen mukaiset toimenpiteet ovat myös sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen arvion mukaan välttämättömiä.

Epidemiologisen arvion perusteella voidaan todeta, että asettamalla sisäliikuntatilojen käyttäjille velvoite käyttää kasvomaskia, saavutetaan huomattava etu muiden käyttäjien terveydelle. Vaikka toimenpiteellä rajoitetaan lievästi sisäliikuntatilojen käyttäjien yksilönvapautta, rajoitus on niin lievä, että oikeuden loukkaus on pandemiatilanteesta johtuvissa erityisolosuhteissa oikeutettu.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kiihtymisvaiheessa olevalla alueella olisi tarpeen tarkastella jopa harrastustoiminnan keskeyttämistä yli 18-vuotiailta. Sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologisen toiminnan arvion mukaan toiminnan kieltäminen tai toimitilojen asettaminen käyttökieltoon ovat viimesijaisia toimenpiteitä, sillä huomioon tulee ottaa myös sisäliikunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät vaikutukset. Maskinkäyttövelvoitteen asettaminen on kaupungin näkemyksen mukaan palvelun käyttäjien oikeuksiin lievemmin puuttuva keino kuin palvelun keskeyttäminen tai toimitilojen asettaminen käyttökieltoon. Yllä mainituin perustein toimenpiteen voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti on vielä arvioitava, että toimenpide ei rajoita oikeutta lakisääteisiin palveluihin. Liikuntalain 5 §:n mukaan kunnan tehtävänä on luoda yleiset edellytykset liikunnalle paikallistasolla. Kunnan tulee järjestää liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukea kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakentaa ja ylläpitää liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkoja on lain esitöiden mukaan sisäliikuntapaikkojen lisäksi ulkokentät ja ulkoreitit.

Tässä yhteydessä arvioitavaksi tulee, täyttääkö kaupunki liikuntalain 5 §:n mukaisen velvollisuutensa, jos sisäliikuntapaikoilla edellytetään maskin käyttöä. Kaupunki järjestää lapsille, nuorille, aikuisille, senioreille, maahanmuuttajille ja erityisryhmille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Liikuntakursseja ja ohjattua liikuntaa järjestetään koronaepidemian vuoksi tavallista enemmän ulkoliikuntapaikoilla. Hyvinvointia tukevista liikuntapalveluista tarjotaan alueliikuntaa, kuntotestausta, kuntosaliohjelmien laadintaa, laiteopastusta ja liikuntaneuvontaa. Myös edellä mainittuja palveluja tarjotaan sisätilojen lisäksi ulkotiloissa. Kaupunki tukee lisäksi seuratoimintaa erilaisin avustuksin ja tarjoamalla liikuntatiloja seurojen käyttöön. Kaupunki ylläpitää sisäliikuntapaikkojen lisäksi ulkokenttiä ja ulkoilureittejä. Näin ollen voidaan todeta, että kaupunki täyttää liikuntalain 5 §:n mukaisen velvollisuutensa siitä huolimatta, että edellyttää sisäliikuntatilojen käyttäjiltä maskin käyttämistä. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös ei siten ole myöskään liikuntalain vastainen.

Lopuksi

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva toimenpide on kohdennettu ja rajattu perustuen alueen viranomaisten harkinnan mukaisesti siihen, mikä on tehokkainta ja oikeasuhtaisinta alueellisen epidemiologisen tilannekuvan, tartunnan lähteitä ja tartuntariskiä koskevan yleisen ja alueellisen asiantuntijatiedon sekä toimenpiteiden taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten vaikutusten arvioinnin perusteella.

Kasvomaskin käyttövelvoite perustuu asiakkaiden oikeuksien eli terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen ja siten hyväksyttävään tavoitteeseen. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on turvattu mahdollisimman hyvin eri suuntiin vaikuttavien oikeuksien samanaikainen toteutuminen. Velvoite ei ole ehdoton, sillä se ei koske sellaisia henkilöitä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi käyttää maskia. Toimenpide ei myöskään rajoita oikeutta lakisääteisiin palveluihin. Rajoitus ei siten ole epäsuhteessa sillä tavoiteltuun päämäärään ja rajoitettavaan yksilönvapauteen nähden. Edellä esitetyn perusteella kaupunki on voinut harkintavaltansa puitteissa edellyttää kasvomaskin käyttämistä hallinnoimissaan sisäliikuntatiloissa, eikä päätös ole lainvastainen.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä, sillä siinä ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta kansliapäällikön päätös olisi kumottava tai joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 29.10.2020 § 238

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36256

Päätös tullut nähtäväksi 10.12.2020

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.