Valtuustoaloite, matkailun ja työllisyyden puolesta

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Yleiskaava 2016 ja Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet ovat kaupunkiympäristön toimialalla kaavoituksen voimassaolevina lähtökohtina, ja kaavoitusta valmistellaan suunnitteluprosessissa saatavien lisätietojen pohjalta. Kokouksessaan 20.10.2020 kaupunkiympäristölautakunta piti Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteista päättäessään tärkeänä, että leirintäaluetta kehitetään matkailun alueena, eikä sitä kaavoiteta asuntoalueeksi, ennen kuin sille on löytynyt korvaava paikka Helsingissä. Rastilan leirintäalue voi toistaiseksi jatkaa matkailukäytössä, kuitenkin tiedostaen, että korvaava sijaintipaikka on tarvittaessa osoitettavissa. On myös mahdollista, että osa Rastilan leirintäalueesta profiloituu tulevaisuudessa urbaanina matkailu- ja leirintäalueena, ja osa toiminnoista siirtyy Ultunan porttiin. Ultunan porttia on mahdollista kehittää ekologiseksi metsäleirintäalueeksi ja Sipoonkorven vetovoimaiseksi sisäänkäynniksi pidemmällä aikavälillä.

Matkailun kehittäminen tulevaisuudessa

Kaupungin kasvaessa myös matkailupalveluja on kehitettävä. Matkailu on tällä hetkellä murroksessa, ja kaupunki selvittää parhaillaan monipuolisesti erilaisten matkailupalveluiden sijoittumista Helsinkiin. Hotellien lisäksi kohtuuhintaista ja elämyksiä tarjoavaa matkailua kehitetään mm. osana merellistä Helsinkiä. Majamaja- ja Nolla-mökkejä on jo pystytetty Hevossalmeen ja Isosaareen, ja ne tarjoavat uudenlaisen elämyksen nauttia hiilineutraalista luontomatkailusta. Lisäksi Kivinokan asemakaavaehdotuksessa esitetään leirintäaluetta sekä matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta.

Monessa Pohjois-Euroopan pääkaupungissa on tällä hetkellä useampia leirintäalueita. Kesän 2021 aikana Maankäytön yleissuunnittelu -palvelussa on selvitetty uuden tyyppisen metsäleirintäalueen sijoittumisedellytyksiä Sipoonkorven eteläreunalle (Ultunan portti), ja tehty alueelle konsepti- ja tilavaraussuunnitelma. Ekologisen ja erähenkisen metsäleirintäalueen konseptin koettiin täydentävän Helsingin matkailupalvelutarjontaa, ja metsäleirintäalue tunnistettiin potentiaaliseksi vetovoimakohteeksi sekä itähelsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyspalvelujen kannalta, että kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemisessa. Ultunan portin kehittäminen nähtiin tärkeänä osana koko Sipoonkorven kehittämistä. Alue on tällä hetkellä ainoa varsinainen sisäänkäynti Sipoonkorpeen Helsingissä, ja siellä sijaitsee Helsingin kaupungin Metsähallitukselle vuokraama Knutersintien pysäköintialue.

Tällä hetkellä Sipoonkorven sisääntulopaikoilla on käynnissä kehittämissuunnitelmia sekä Vantaan Kuusijärvellä että Sipoon Korvenportissa. Myös Metsähallitus näkee Sipoonkorven kävely- ja maastopyöräilyreitistön sekä opastuksen kehittämisen tulevina vuosina tärkeänä.

Ultunan portti

Ultunan portin alueelle laadittu ekologisen metsäleirintäleirintäalueen konseptisuunnitelma palvelisi sekä päiväkävijöitä että yöpyviä matkailijoita. Suunnitelma laadittiin hyvässä yhteistyössä Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan, asemakaavoituksen, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu -palvelun, Metsähallituksen sekä Sipoon ja Vantaan edustajien kanssa. Lopetuskokoukseen osallistui myös henkilö Elinkeino-osaston matkailuyksiköstä. Konseptissa esitettyjen toimintojen, kuten info- ja kokoontumispisteen, telttailupaikkojen, matkailuautoille varattujen alueiden, ulkoruokailufasiliteettien, metsäleikkipuiston sekä kiipeily- ja maastopyöräradan, todettiin asettuvan hyvin kansallispuiston rajapintaan. Suunnitelma koettiin kehittämiskelpoiseksi ja jopa innostavaksi, ja se olisi mahdollista toteuttaa vaiheittain.

Ultunan portin suunnitelma olisi mahdollista toteuttaa Rastilasta riippumattomana hankkeena. Pidemmällä aikavälillä Ultunan portissa olisi mahdollista varautua myös vastaavaan määrään matkailuautopaikkoja, mikä Rastilassa on tällä hetkellä. Tältä osin tilanteen voidaan todeta muuttuneen valtuustokäsittelystä 16.6.2021, jolloin perusteena asian palauttamiselle uudelleenvalmisteluun oli, että ”korvaavaa paikkaa, joka mahdollistaisi leirintäalueen käyttäjien yhteydet kaupungin eri osiin joukkoliikenteeseen tukeutuen, ei ole leirintäalueelle osoitettavissa”. Ultunan porttiin (Degermossa) pääsee bussilla 839K. Itäkeskuksesta ja Landbosta kulkevat bussilinjat 831 ja 831K.

On huomioitava, että Ultunan portin tarkempaan suunnitteluun, asemakaavoitukseen ja investointien osoittamiseen on varattava useampia vuosia aikaa. Östersundomin osayleiskaavoitusta ollaan käynnistämässä alkuvuonna 2022, ja sen tavoiteaikataulu on kuluvan valtuustokauden aikana. Ultunan portin laajamittainen kehittäminen edellyttää myös infran suunnittelua ja investointien varaamista. Ultunan portin aluetta on mahdollista kehittää vaiheittain. Ultunan portin alueelle ei ole kohdistunut ristiriitaisia maankäyttötavoitteita.

Ultunan portti voi toimia hyvänä lisänä Helsingin leirintäalue- ja matkailutarjontaan. Ultunan portti ei kuitenkaan vastaa sijainniltaan tai nykyisiltä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiltä Rastilan leirintäalueen tarjoamia mahdollisuuksia. Siksi lautakunta pitää tärkeänä, että Rastilan leirintäaluetta kehitetään jatkossakin kaupunkimatkailukohteena, mikä ei poissulje muiden matkailukohteisen kehittämistä sen rinnalla.

Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan päätös Rastilan leirintäalueen toiminnan jatkamisesta on ensisijaisesti tehtävä elinkeino- ja matkailupoliittisin perustein huomioiden kaupungin kehittyminen ja aluerakentaminen. Leirintäpalvelut eivät ole liikuntapalvelujen ydintoimintaa, joten leirintätoiminnan jatkuvuutta ei voida perustella liikuntapoliittisilla näkökulmilla. Rastilan leirintäalueella on kuitenkin vaikutusta liikuntapalvelukokonaisuuden investointitarpeisiin ja kaupunkiympäristön toimialan investointiohjelmaan, joten päätökset leirintäalueen toiminnan jatkamisesta tulee tehdä lähitulevaisuudessa.

Helsingin hyvän matkailukaupunki-imagon yhtenä edellytyksenä ovat monipuoliset majoitusvaihtoehdot. Leirintä- ja lähimatkailun suosio kasvaa koko ajan muun muassa ilmastonmuutoksen myötä. Rastila on kiistatta valtakunnallisesti tärkein leirintäalue ja toimii veturina Suomen leirintämatkailulle.

Rastilan alueelle on kaavailtu rakentamista ja leirintätoiminnalle on haettu uutta sijoituspaikkaa. Liikuntapalvelukokonaisuuden edustajat ovat osallistuneet moniin kokouksiin, joissa asiaa on käsitelty, mutta uudesta leirintäalueen sijainnista ei ole tehty päätöstä.

Liikuntapalvelukokonaisuuden näkemyksen mukaan uuden sijoituspaikan haussa on huomioitava Rastilan poikkeuksellisen hyvä ja ainutlaatuinen sijainti. Rastilan saavutettavuus metroradan varrella, sataman läheisyydessä, meren ja palveluiden äärellä on alueen suurin valtti. Vastaavaa kohdetta ei löydy muista Euroopan pääkaupungeista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan liikuntapalvelukokonaisuus vastaa Rastilan leirintäalueen ylläpidosta. Liikuntapalvelukokonaisuuden toive on, että alueen tulevaisuus ratkaistaan pysyvästi lähitulevaisuudessa, jotta alueen ylläpitämiseen vaadittavat investoinnit voidaan aikatauluttaa.

Leirintäalueen kiinteistöt ovat tällä hetkellä kohtalaisessa kunnossa, mutta esimerkiksi kaikki majoituskäytössä olevat hirsimökit kaipaavat vähintään pikaista peruskunnostusta vuonna 2019 teetetyn kuntoarvion perusteella. Kaupunkiympäristön toimialan oman arvion mukaan mökkeihin ei kuitenkaan kannata tehdä suurta peruskorjausta, vaan ne kannattaa uusia kokonaisuudessaan. Kustannusarvio uusille mökeille on noin 700 000 euroa.