Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, betonimurskeen koekäyttö, Kivikon valmisbetoniasema, Rudus Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö päätti hyväksyä Rudus Oy:n ympäristönsuojelulain 119 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee betonimurskeen koekäyttöä betonin valmistuksessa 1.12.2020 - 31.12.2021 Kivikon betoniasemalla osoitteessa Kivikonlaita 17, ilmoituksessa esitetyllä tavalla sekä seuraavin määräyksin:

Käsittelymaksu

Ilmoituksen käsittelystä peritään 650,00 euron maksu (Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §). Lasku toimitetaan ilmoittajalle erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalvelusta.

Ilmoituksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 122 §:n edellytykset, kun otetaan huomioon ilmoituksessa annetut selvitykset ja päätökseen sisältyvät määräykset.

Määräysten perustelut

Ilmoituksen tekijä

Rudus Oy, Karvaamokuja 2, 00381 Helsinki

Y-tunnus: 1628390-6

**********

Ilmoituksen sisältö

Ilmoitus koskee betonimurskeen koekäyttöä betonin valmistuksessa 1.12.2020 - 31.12.2021 Rudus Oy:n Kivikon betoniasemalla osoitteessa Kivikonlaita 17. Koetoiminnan aikana käytettävän betonimurskeen määrä on noin 5500 tonnia.

Ilmoituksen mukaan Rudus Oy haluaa edistää omalta osaltaan kiertotaloutta Suomessa ja kokeilla kierrätetyn betonin (betonimurskeen) soveltuvuutta betonin valmistuksessa Suomen sääolosuhteissa. Koekäyttö tapahtuu Kivikon betoniasemalla, jonka toiminta on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Betoniaseman tuotantokapasiteetti on noin 110 000 m3 valmisbetonia vuodessa.

Betonin runkoaineen, luonnonkiviaineksen, saatavuus heikkenee jatkuvasti, sillä lähellä kasvukeskuksia sijaitsevat soramontut ehtyvät. Tämän vuoksi runkoainetta tuodaan betonitehtaisiin yhä kauempaa. Lisäksi kiviaineksen ottaminen luonnosta kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ympäristöön toiminnan aikana. Runkoaineen korvaamisesta betonimurskeella on tehty paljon tutkimusta eri maissa. Purkukohteista tulevan betonimurskeen laatu ei kuitenkaan aina ole tiedossa, ja sitä on vaikea pitää tasalaatuisena. Betonimurskeen laadun vaihtelun vuoksi uusiobetoniin liittyvistä tutkimuksista onkin saatu erilaisia ja keskenään ristiriitaisia tuloksia. Lisäksi Suomen olosuhteet ovat poikkeukselliset ja valmistettavalta betonilta vaaditaan erityisiä ominaisuuksia sääolosuhteista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Jos uusiobetonista aletaan valmistamaan sään vaikutuksille alttiita rakenteita, tulee myös uusiobetonin pakkasenkestävyyttä tutkia.

Rudus Oy aloittaa laboratoriokokeet Konalassa sijaitsevassa keskuslaboratoriossaan, jossa tehdään tarvittavat ennakkokokeet Rudus Oy:n betonimurskeen, Betorockin, käyttöä varten ja valmistellaan Kivikon betoniasemalla käytettävät reseptit. Kokeiden tarkoituksena on löytää sopivat käyttömäärät (luonnonkiviaineksen korvausmäärä) ja fraktiot (rakeisuudet). Lisäksi vedenimu ja betonimurskeen vaikutus lujuuteen tutkitaan ja muita oleellisia pitkäaikaisvaikutuksia selvitetään. Oleellisinta on selvittää ennakkoon vaikutus työstettävyyteen ja lujuudenkehitykseen. Tällä koetoimintailmoituksella haetaan lupaa kokeilla laboratoriokokeissa kehitettyjen betonimursketta sisältävien uusiobetonien valmistusta Kivikon valmisbetoniasemalla. Betonimurskeen laadulla on suuri merkitys betonin lujuuteen. Betonimursketta käytettäessä ratkaisevaa on betonimurskeen koostumus, eli kuinka suuri osa murskeesta on sementtipastaa ja kuinka suuri osa luonnon kiviainesta. Tulevaisuudessa, kun betonimurskeen käyttö betonin runkoaineena lisääntyy, yhä suurempi osa betonimurskeesta on sementtipastaa. Tämä heikentää betonimurskeen ominaisuuksia jatkossa, joten betonimurskeen sementtipitoisuuden vaikutusta uusiobetonin ominaisuuksiin on tarpeen tutkia. Betonimurskeen suuren hienoainespitoisuuden ja huokoisuuden vuoksi uusiokiviaineksen ominaispinta-ala on suuri ja uusiobetoni tarvitsee paljon vettä. Suuren vedenimun vuoksi uusiokiviaineksen kosteuspitoisuudessa voi olla suuria vaihteluita riippuen ympäröivän ilman kosteudesta. Kokeilun tarkoituksena on lisäksi selvittää, miten uusiokiviainesta voidaan käytännössä varastoida betonitehtaissa sujuvasti niin, että sen pumppaus suppilomaisista kiviainessiiloista onnistuu ongelmitta, eikä sen mahdollinen paakkuuntuminen siiloihin aiheuta viivästyksiä tuotantoon.

Betonimurske korvaa runkoaineena osittain luonnonkiviaineksia. Betonimursketta sisältävää valmisbetonia tuotetaan asemalla koetoiminta-aikana enintään 22 000 m3. Betonimurskeella voidaan korvata 10 - 30 % raaka-aineena käytettävästä luonnonkiviaineksesta. Uusiobetonissa on siis aina myös luonnonkiviainesta. Koetoiminta-aikana valmistetaan myös rekisteröinti-ilmoituksen mukaista valmisbetonia. Koetoiminta ei aiheuta rekisteröinti-ilmoituksessa ilmoitetun vuotuisen maksimituotantomäärän ylitystä. Käytettävä betonimurske tuodaan asemalle Rudus Oy:n Konalan ja Länsisalmen kierrätystoimintojen alueilta valmiina lajikkeena, joten sille ei tehdä asemalla käsittely- tai varastointitoimenpiteitä. Rudus Oy:llä on Konalan ja Länsisalmen kierrätystoiminnoille Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämät ympäristöluvat. Betonimurske kipataan suoraan aseman kiviainessiiloihin.

Betonimurskeen toimittaja eli Rudus Oy itse tässä tapauksessa vastaa toimitettavan tuotteen laadunvarmistuksesta. Valmisbetonin valmistuksessa käytettävän betonimurskeen tulee olla rakeisuudeltaan tasalaatuista, sen koostumuksesta betonimateriaalien osuus tulee olla yli 90 %, ja epäpuhtauksia (puu, muovi, metalli yms.) pitoisuus on oltava alle 1 %. Betonimurskeen haitta-aineiden liukoisuus tutkitaan ravistelutestillä ja liukoisuuksien on täytettävä Mara-asetuksen (Vna 843/2017) betonimurskeelle asetetut raja-arvot. Betonimurskeen käytöstä ei aiheudu asemalla ympäristön pilaantumisen vaaraa, eikä se heikennä valmistetun tuotteen ympäristökelpoisuutta verrattuna tavanomaiseen valmisbetoniin. Rakennustuotteiden valmistuksen laadunvalvontaa ohjaavat tuotestandardit ja kansalliset tuotekohtaiset tuoteryhmäohjeet. Niiden perusteella jokainen valmistaja tekee tuotannon laadunvalvontakäsikirjan, jossa kuvataan kaikki menettelyt, joilla varmistetaan standardien ja asiakasvaatimusten täyttyminen. Laatukäsikirja kattaa aina tuotannossa käytettävien raaka-aineiden (kiviainekset, side- ja seosaineet sekä lisäaineet), tuotannon ja valmiiden tuotteiden laadunvalvonnan sekä näytteenotto- ja testausmenetelmät. Betonimurskeen osalta Rudus Oy noudattaa laadunvalvontaa, jossa on huomioitu ”Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunvalvontajärjestelmä" (SFS 5884:2018).

Betonimurske on tuotannossa käytettävä kiviaines samalla tavoin kuin luonnon sorat ja kalliomurskeetkin. Siten niiden valvonta tapahtuu asemalla sen laatukäsikirjan mukaisesti. Kaikilta tuotannossa käytettäviltä kiviaineksilta edellytetään CE-merkintää, kun ne hankitaan markkinoilta. Yrityksen sisäisesti hankituilta luonnonkiviaineksilta ja betonimurskeelta CE-merkintää ei tarvitse edellyttää, mutta näidenkin kiviainesten osalta laadunvalvonta edellytetään tehtävän valmistajan toimesta betonikiviainesstandardin SFS-EN 12620 mukaisesti. Kiviainesten, myös kierrätyskiviainesten laadunvalvonta ja ympäristökelpoisuustutkimukset tehdään niiden valmistuksen aikana tuotannosta otettavilla näytteillä, joista muodostetuista koostenäytteistä valmistaja teettää vaatimusten mukaiset tutkimukset. MARA-asetuksen mukaisesti betonimurskeesta riittää yksi tutkimustulos / 10 000 tonnia mursketta. Rakennustuotteita koskevissa eurooppalaisissa harmonisoiduissa standardeissa ei ole varsinaisia vaatimuksia niiden ympäristökelpoisuuden tutkimiselle. Siksi vertailutietoja esimerkiksi pelkillä luonnon kiviaineksilla tehdyistä betonituotteista ei käytännössä ole. Betoneissa on lisäksi jo 1990-luvulta lähtien käytetty muun muassa energiantuotannon tuhkaa ja terästeollisuuden sivutuotetta, masuunikuonaa, eikä näidenkään johdosta ole katsottu tarpeelliseksi säätää vaatimuksia valmiiden tuotteiden ympäristökelpoisuuden tutkimiselle.

Betonimursketta ja kuonakiviaineksia valmistetaan ja käytetään kuitenkin pääasiassa maarakentamiseen, jolloin niiden ympäristökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti valmistajan toimesta MARA-asetuksen mukaisesti. MARA-asetuksen vaatimukset täyttävästä kierrätysraaka-aineesta valmistettu betoni on siten myös hyödynnettävissä edelleen MARA-asetuksen mukaisesti, kun se alkuperäisen betonituotteen käyttöiän päätyttyä päätyy betonimurskeeksi.

Suomessa kansalliset betoninormit BY 65:2016 ja BY 43:2018 betonikiviainekset hyväksyvät ja asettavat käyttöä säätelevät vaatimukset ja periaatteet myös betonimurskeen käytölle uuden betonin valmistuksessa. Suomessa betoniteollisuudessa on käytössä kansallinen FI-merkki, jonka valmistaja ja tuotteet voivat saada osoituksena tuotteiden vaatimuksen mukaisuudesta silloin, kun ne on valmistettu ja niiden laatu valvottu Kiwa Inspectan tuoteryhmäohjeen mukaisesti. Tämän piirissä on myös sellaiset betonituotteet, joilta ei edellytetä CE-merkintää. Samoin FI-merkin myöntämisen ja vuosittaisen seuranta-arvioinnin piiriin kuuluu myös tuotteiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden valvonta, jolloin myös kierrätysraaka-aineet, kuten betonimurske ovat automaattisesti kolmannen osapuolen varmennuksen piirissä.

Betonimurskeen osalta sen käyttö uuden betonin valmistuksessa toteuttaa kiertotalouden periaatteita paremmin kuin sen käyttö maarakentamisessa. Betonimurskeen palauttaminen uudelleen betoniin vaatii kuitenkin sen jalostamista pidemmälle ja siten kustannusten kasvua, josta syystä sitä ei toistaiseksi ole kovin paljon tehty, vaikka se mahdollista on ollutkin jo pitkään betoninormien ja valmisbetonistandardin EN 206 mukaisesti. Rudus on ollut mukana valmisteilla olevan betonimurskeen jätteeksi luokittelua koskevan asetuksen (BeM EoW) valmisteluissa. Asetuksen luonnos on tulossa kommenteille lähiaikana, ja siinä todennäköisesti esitetyt MARA-asetusta tiukemmat ympäristökelpoisuusrajat täyttyvät Rudus Oy:n betonimurskeen, Betorocin, osalta nykyiselläänkin, eli tuote täyttää kaikilta (tekninen ja ympäristökelpoisuus) osin jo nyt siinä edellytetyt vaatimukset, mm. ulkopuolisen laadunvalvonnan AVCP 2+ -vaatimuksen.

Raaka-aineet

Betonimursketta sisältävän uusiobetonin tuotantoprosessi ja käytettävät raaka-aineet ovat samat kuin valmisbetoniaseman rekisteröinti-ilmoituksessa kuvatut prosessi ja raaka-aineet. Raaka-aineet ovat sementti, runkoaine, vesi sekä seos- ja lisäaineet. Suurin osa betonista on runkoainetta eli kalliomursketta ja soraa. Koetoiminnan aikana tätä luonnonkiviainesta voidaan korvata betonimurskeella 10 - 30 %. Lentotuhkaa ja masuunikuonaa voidaan käyttää betonin seosaineena. Lisäksi betonissa käytetään pieniä määriä lisäaineita työstöominaisuuksien ja kestävyyden parantamiseksi. Rekisteröinti-ilmoituksessa ilmoitettujen raaka-aineiden suhteellinen määrä ei muutu oleellisesti koetoiminnan aikana. Betonimursketta sisältävää betonia tuotetaan koetoiminnan aikana korkeintaan 22 000 m3, jossa betonimursketta on noin 5500 tonnia. Koetoiminta-aikana valmistetaan myös rekisteröinti-ilmoituksen mukaista valmisbetonia. Koetoiminta ei aiheuta rekisteröinti-ilmoituksessa esitetyn vuosittaisen maksimituotantomäärän ylitystä.

Kiviaines ja betonimurske kuljetetaan ajoneuvoyhdistelmillä betoniaseman vastaanottosiiloihin. Sideaineet kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne siirretään pumppaamalla paineilman avulla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Myös pääsääntöisesti nestemäiset lisäaineet kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, joista ne pumpataan asemarakennuksissa oleviin säiliöihin. Betonin valmistuksen yhteydessä lisäaineet pumpataan väliastioiden kautta sekoittimeen. Lisäainevarastossa nestemäiset kemikaalit varastoidaan valuma-altailla varustetuissa säiliöissä. Tila on viemäröity umpikaivoon. Raaka-aineet johdetaan vaaka-astian kautta sekoittimeen, jossa ne sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Mikäli uusiobetoni toimitetaan asiakkaalle lämpimänä, kiviaines kuumennetaan vaaka-astiassa ennen annostelua sekoittimeen. Valmis uusiobetoni kuljetetaan 5 - 12 m3:n betoninkuljetusautoilla käyttökohteisiin.

Päästöt ja niiden vaikutus

Kivikon betoniasema sijaitsee Kivikon teollisuusalueella. Helsingin asemakaavassa alue on varattu teollisuusalueeksi merkinnällä TT (Teollisuusrakennusten korttelialue). Kiinteistö ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue sijoittuu noin kilometrin päähän koilliseen (Tattarisuon pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Lähin suojelualue sijoittuu noin kolmen kilometrin päähän lounaaseen (Vanhankaupunginlahden lintuvesi). Ympäröivä alue on pääsääntöisesti teollisuusaluetta. Kivikon urheilu- ja virkistyspalveluiden alue sijoittuu tontin läheisyyteen. Lähin rakennus (etelään päin) on Sosiaali- ja terveysviraston terveydenhoidon keskusarkisto ja Kivikon hiihtohalli. Pyöräkrossiparkin pohjoispuolella sijaitsee Apetit Ruoka Oy noin 230 metrin päässä suunnitellusta tehdasalueesta.

Betonimursketta sisältävän uusiobetonin tuotanto aiheuttaa samoja ympäristövaikutuksia sekä määriltään että merkittävyyksiltään kuin rekisteröinti-ilmoituksen mukainen valmisbetonin tuotanto. Betoniaseman toiminta ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai viihtyisyyteen eikä ympäröivään luontoon, maaperään, vesistöihin tai rakennuksiin.

Valmistetulle uusiobetonille lasketaan koetoiminnan aikana elinkaarianalyysiin perustuvat ympäristövaikutukset tuoteryhmittäin kolmannen osapuolen verifioimalla EPD-työkalulla (EPD = Environmental Product Declaration). Standardin mukaisilla indikaattoreilla kuvataan tuotteen elinkaaren aikana aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita ovat muun muassa ilmastonmuutosvaikutus, joka huomioi niin kutsutun hiilijalanjäljen, otsonia tuhoavat aineet, jotka ohentavat otsonikerrosta, maaperää ja vesistöjä happamoittavat päästöt, jotka vahingoittavat ekosysteemejä ja rakennettua ympäristöä, rehevöitymistä aiheuttavat päästöt, jotka aiheuttavat happikatoa vesistöissä sekä uusiutumattomien energiavarojen ja mineraalivirtojen ehtyminen, joka aiheutuu näiden resurssien hyväksikäytöstä. Laskennan tuloksia verrataan samanlaiseen valmisbetoniin, jossa ei ole käytetty betonimursketta raaka-aineena.

Uusiomateriaalien käytöllä luonnon kiviainesten korvaajana soveltuvissa käyttökohteissa säästetään luonnonvaroja. Etenkin betonikiviainesten osalta harjusoran ja hiekkojen korvaaminen uusiokiviaineksilla tulisikin huomioida perinteistä vaihtoehtoa parempana ja siten osana kokonaisympäristövaikutusten tarkastelua.

Ympäristönsuojelutoimet

Betoniaseman lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että vältetään riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään. Lisä- ja voiteluaineiden säilytystilassa on kynnys ja tila on viemäröity umpikaivoon. Suurimman kemikaalisäiliön tilavuus on korkeintaan umpisäiliön kokoinen. Öljysäiliöt tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Betoniasemalla ja betoninkuljetusautoissa on öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan hakemuksen mukaan välittömästi Helsingin kaupungin pelastus- ja ympäristöviranomaisille.

Valmisbetonin valmistukselle ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjoja, mutta asema edustaa viimeisintä käytössä olevaa tekniikkaa. Siihen kuuluvat muun muassa pöly- ja meluhaittoja vähentävät suljetut prosessit raaka-aineiden vastaanotossa ja betonin valmistuksessa, pesuvesien kierrättäminen ja sideaineiden pumppaamisen yhteydessä tapahtuva pölysuodatus. Betoniaseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan muun muassa käyttöajat, tuotantotiedot, mahdolliset käyttöhäiriöt, huoltotyöt, laiteasennukset ja tiedot vaarallisista jätteistä. Tarkkailua koskeva raportti toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain.

Betoniasemalle on laadittu turvallisuussuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään palo- ja henkilösuojelun sekä ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkivahinkojen minimoimisen hätä- ja onnettomuustilanteissa sekä edellisiin liittyviä toimintaohjeita. Betoniaseman toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja häiriön sattuessa laitoksen toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi. Toiminnalle on myönnetty Kiwa Inspectan todentamat ISO 14001, ISO 50001, ISO 9001 ja ISO 45001 -sertifikaatit.

Helsingin kaupunki rakentaa parhaillaan jätteistä sekä nuhjaantuneista ylijäämämaista kiinteistön itä- ja pohjoispuolelle maisemavallia, joka parantaa toiminnan suojausta muun muassa Hankasuon asuinalueen suuntaan.

Ympäristöystävällisemmän kierrätysbetonista valmistetun uusiobetonin kehitystyö vaatii resursseja, joita Rudus Oy:n Kivikon ja Konalan valmisbetoniasemat, Konalan kehityslaboratorio ja Kierrätys-liiketoiminta voivat yhdessä tarjota.

Ilmoituksen käsittely

Ilmoitus on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 27.10.2020. Ilmoitusta on täydennetty 8.12.2020 koskien koetoiminnassa käytettävän betonimurskeen määrää.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, ilmoituksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska ilmoitetun toiminnan ei voida katsoa ympäristönsuojelulain 121 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti vaikuttavan yleisiin ja yksityisiin etuihin, kun otetaan huomioon, että koetoiminta ei lisää betoniaseman nykyistä ympäristökuormitusta, ja asianosaisten etua suojaavat ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön ratkaisuun sisältyvät määräykset.

Muut luvat ja ilmoitukset

Koetoiminta tapahtuu Rudus Oy:n Kivikon betoniasemalla (osoite Kivikonlaita 17), jonka toiminta on rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 17.6.2019.

Koetoiminnan betonimurske, Betoroc, on peräisin Rudus Oy:n Konalan kierrätysbetonin ja -tiilen käsittelylaitoksilta (osoite Betonitie 5), jonka toimintaa varten Etelä-Suomen aluehallintoviraston on myöntänyt ympäristöluvan 31.3.2014, ja Länsisalmen betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen murskauslaitokselta (osoite Pitkäsuontie 4), jonka toimintaa varten Etelä-Suomen aluehallintoviraston on myöntänyt ympäristöluvan 2.7.2018. Luvat ovat voimassa toistaiseksi.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 31, 119, 121, 122, 190, 200 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 26 §

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. Valitusaika on nähtävillä kuulutuksessa.

Päätös on voimassa toistaiseksi.