Toivomusponsi, Laajasalon ratikkakorttelin kaava-alueen eteläpuolelle jäävän metsäalueen luonnonrauhan säilyttäminen

HEL 2020-012225
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 382 §

Valtuutettu Mirita Saxbergin toivomusponsi Laajasalon ratikkakorttelin kaava-alueen eteläpuolelle jäävän metsäalueen luonnonrauhan säilyttämisestä

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2020 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Sulje

Hyväksyessään Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavan muutoksen 4.11.2020 valtuusto hyväksyi valtuutettu Mirita Saxbergin toivomusponnen: "Valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siitä, että kaavoitetun alueen eteläpuolelle jäävän metsäalueen koskemattomuus ja luonnonrauha säilytetään siitä huolimatta, että viereen rakennetaan varikko-asuinrakennus-hybridi."

Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavamuutos koskee yhtä Laajasalon keskeistä viheraluetta. Ratikkakorttelin rakentaminen ei ulotu Laajasalon uimarannalle, eikä sen välittömässä läheisyydessä oleviin metsiin. Luonto- ja virkistysarvoiltaan hienon rantametsän ja uimarannan muodostaman kokonaisuuden ranta- ja metsäluonnon kulutuksen estämiseksi viher- ja virkistysalueiden reitit tullaan osoittamaan tarkoituksenmukaisesti ja selkeästi, jonka avulla luonnonalueet saavutetaan hyvin ja luonnonalueiden kulumista estetään. Laajasalon rannan kautta kulkeva ekologinen yhteys sekä metsäverkoston runkoyhteys säilyy. Asemakaavatyön aikana on teetetty kaava-aineistoon sisältyvä, laajempi tarkastelu metsäverkostoyhteydestä Yliskylän ja Jollaksen alueella (SitoWise 2019).

Tulevan ratikkakorttelin eteläpuolen välittömässä läheisyydessä sijaitsee osa Holmanmoisionpolkua ja urheilukenttä. Kaava-alueen eteläpuolella oleva osa Holmanmoisionpolkua tulee jäämään ennalleen. Urheilukenttä siirretään ja ajanmukaistetaan Holmanmoisionpolun länsipuolen urheilu- ja virkistyspalveluiden korttelialueelle palvelemaan sekä koulun opetustoimintaa että asukkaiden liikunta- ja virkistyskäyttöä. Nykyinen urheilukentän alue tulee jatkossakin palvelemaan alueen liikunta- ja virkistyskäyttöä. Nykyisen urheilukentän ja Degerön kartanon välillä on Elsankallio (+10 m), joka on metsäinen alue. Seudullisen maanpeiteaineiston mukaan Elsankalliolla kasvaa 15−20 metriä korkeaa puustoa, joka estää näkymän kartanosta ratikkakortteliin. Latvusten yli saattaa näkyä ratikkakorttelin korkeimpien rakennuksien yläkerroksia. Uuden rakentamisen ei voida katsoa pilaavan kartanoalueen maisemaa, vaikka se muuttaa alueen luonnetta, sillä alueen luonteen muutos kartanomiljööstä asuinalueeksi on käynnistynyt jo 1960−70-luvuilla.

Varikkokorttelin raitiovaunu- ja autoliikenne tuottavat liikennemelua. Ajoliittymät molemmille liikennemuodoille tulevat Reposalmentieltä, jolloin ratikkakorttelin rakennukset suojaavat korttelin etelä- ja myös länsi- ja itäpuolelle jääviä alueita liikennemelulta. Korttelin länsipuolen Holmanmoisionpolun ja itäpuolen Rantametsänpolun liikenne on vähäistä huoltoliikennettä, eikä tuota häiritsevää melua luontoalueille. Korttelin eteläpuolella olevalla Rantametsänpolun osuudella on sallittu vain pelastusliikenne. Kaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella on annettu kattavat asemakaavamääräykset uuden rakentamisen osalta. Lisäksi kaavamääräyksin on varmistettu, että melun, runkomelun ja tärinän torjunta tulee kohteessa tarkasteltua kokonaisuutena siten, että asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus tulee haitattomasti toteutettua niin uuden asumisen kuin ympäristönkin kannalta. Kaavaratkaisu luo näin ollen edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Selvitykset osoittavat, että kaavavaiheen jälkeinen jatkosuunnittelu on mahdollista
tehdä siten, että ääniympäristöasetuksen vaatimukset, joita sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL:n) mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa, voidaan täyttää.

Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavan muutoksen hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten käsittely on kesken Helsingin hallinto-oikeudessa.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Vastaus on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 30.03.2021 § 167

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:

Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavamuutos koskee yhtä Laajasalon keskeistä viheraluetta. Ratikkakorttelin rakentaminen ei ulotu Laajasalon uimarannalle, eikä sen välittömässä läheisyydessä oleviin metsiin. Luonto- ja virkistysarvoiltaan hienon rantametsän ja uimarannan muodostaman kokonaisuuden ranta- ja metsäluonnon kulutuksen estämiseksi viher- ja virkistysalueiden reitit tullaan osoittamaan tarkoituksenmukaisesti ja selkeästi, jonka avulla luonnonalueet saavutetaan hyvin ja luonnonalueiden kulumista estetään. Laajasalon rannan kautta kulkeva ekologinen yhteys sekä metsäverkoston runkoyhteys säilyy. Asemakaavatyön aikana on teetetty laajempi tarkastelu metsäverkostoyhteydestä Yliskylän ja Jollaksen alueella (SitoWise 2019).

Tulevan ratikkakorttelin eteläpuolen välittömässä läheisyydessä sijaitsee osa Holmanmoisionpolkua ja urheilukenttä. Kaava-alueen eteläpuolella oleva osa Holmanmoisionpolkua tulee jäämään ennalleen. Urheilukenttä siirretään ja ajanmukaistetaan Holmanmoisionpolun länsipuolen urheilu- ja virkistyspalveluiden korttelialueelle palvelemaan sekä koulun opetustoimintaa että asukkaiden liikunta- ja virkistyskäyttöä. Asemakaavan liitteenä oli Laajasalon liikuntapuistosta valmistunut kehityssuunnitelma (Tengbom arkkitehdit 2019), joka käsittää myös tämän alueen. Nykyinen urheilukentän alue tulee jatkossakin palvelemaan alueen liikunta- ja virkistyskäyttöä. Nykyisen urheilukentän ja Degerön kartanon välillä on Elsankallio (+10 m), joka on metsäinen alue. Seudullisen maanpeiteaineiston mukaan Elsankalliolla kasvaa 15−20 metriä korkeaa puustoa, joka estää näkymän kartanosta ratikkakortteliin. Latvusten yli saattaa näkyä ratikkakorttelin korkeimpien rakennuksien yläkerroksia. Uuden rakentamisen ei voida katsoa pilaavan kartanoalueen maisemaa, vaikka se muuttaa alueen luonnetta, mutta alueen luonteen muutos kartanomiljööstä asuinalueeksi on käynnistynyt jo 1960−70-luvuilla.

Varikkokorttelin raitiovaunu- ja autoliikenne tuottavat liikennemelua. Ajoliittymät molemmille liikennemuodoille tulevat Reposalmentieltä, jolloin ratikkakorttelin rakennukset suojaavat korttelin etelä- ja myös länsi- ja itäpuolelle jääviä alueita liikennemelulta. Korttelin länsipuolen Holmanmoisionpolun ja itäpuolen Rantametsänpolun liikenne on vähäistä huoltoliikennettä, eikä tuota häiritsevää melua luontoalueille. Korttelin eteläpuolella olevalla Rantametsänpolun osuudella on sallittu vain pelastusliikenne.

Kaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella on annettu kattavat asemakaavamääräykset uuden rakentamisen osalta. Lisäksi kaavamääräyksin on varmistettu, että melun, runkomelun ja tärinän torjunta tulee kohteessa tarkasteltua kokonaisuutena siten, että asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus tulee haitattomasti toteutettua niin uuden asumisen kuin ympäristönkin kannalta. Joten kaavaratkaisu luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Selvitykset osoittavat, että kaavavaiheen jälkeinen jatkosuunnittelu on mahdollista tehdä siten, että ääniympäristöasetuksen vaatimukset, joita sovelletaan MRL:n mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa, voidaan täyttää.

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Suvi Huttunen, arkkitehti, puhelin: 310 37335

suvi.huttunen@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 32174

suvi.ramo@hel.fi