Katusuunnitelma, Kaarela, Vesimittarinkatu, Vesimittarinpuisto-Vedenkierto, Vesimittarinkuja, nrot 31478/1, 31479/1

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Vesimittarinkatu ja Vesimittarinkuja ovat Kuninkaantammentien ympäristön uuden asemakaava-alueen uusia asuntokatuja. Vesimittarinkadusta toteutetaan vain lyhyt osuus sen pohjoispäästä, koska muu katualue sijoittuu liito-oravan ydinalueelle. Vesimittarinkuja sijaitsee pääosin liito-oravaan ydinalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta kadun eteläpään jalankulku- ja pyörätietä joka 7 m matkalla sijaitsee liito-oravan ydinalueen puolella. Tässä ydinalueen kohdassa ei ole kuitenkaan liito-oravan papanapuita, pesäpuita tai soveltuvia kolopuita.

Vesimittarinkadun ja Vesimittarinkujan katualueet on esirakennettu katusuunnitelmien mukaiselta alueelta yhdessä korttelin 33409 kanssa. Esirakentaminen on suoritettu kesällä 2020. Alueella on ennen esirakentamisen toimenpiteitä tehty liito-oravien kartoitus keväällä 2020. Vesimittarinkuja ja Vesimittarinkatu sijaitsevat osittain myös Lahokaviosammaleen elinympäristön alueella, mutta kadun rakentamista ei uloteta alueelle jossa on todettu Lahokaviosammalesiintymä. Rakentamisen laajuudesta on neuvoteltu ja saatu hyväksyntä ELY-keskukselta ennen vuonna 2020 suoritettua puiden poistoja ja esirakentamistoimenpiteitä.

Katusuunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaan nro 12352 (tullut voimaan 1.7.2016) ja noudattavat asemakaavan nro 12352 liiteaineistona ollutta liikennesuunnitelmaluonnoksen periaatteita.

Katusuunnitelmilla mahdollistetaan asemakaavan nro 12352 mukaisen asuinkortteleiden 33409, 33319 sekä osittain korttelin 33410 rakentuminen.

Suunnitelma

Vesimittarinkatu välillä Vesimittarinpuisto-Vedenkierto piirustus nro 31478/1 (liite 2)

Vesimittarinkadun asemakaavan mukainen kokonaispituus on 380 m josta toteutetaan sen pohjoisosassa vain 60 m matkalla. Vesimittarinkatu on uusi asuntokatuyhteys Vesimittarinkujan ja Vedenkierron välillä. Katualue on osittain nykyistä Vesilaitoksen tontin ajoyhteyttä. Ajoradan leveys on 5,5 m. Kadulle ei tässä vaiheessa toteuteta jalkakäytävää. Sille on suunnitelmassa jätetty tilavaraus kadun eteläreunassa, mahdollista myöhempää rakentamista ajatellen. Kadun länsipäästä on polkuyhteys Vesimittarinpuistoon.

Vesimittarinkuja piirustus nro 31479/1 (liite 5)

Vesimittarinkuja on uusi päättyvä asuntokatu, jonka länsipäässä on kääntöpaikka. Ajoradan leveys on 5 m. Jalankulku ja pyöräily on ajoradalla. Kääntöpaikan jälkeen katu jatkuu yhdistettynä jalkakäytävä ja pyörätienä.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 30478/1 (liite 1), nro 31479/1 (liite 4). Koostepiirustus on liitteenä 3.

Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat: Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy

Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet esillä Helsingin kaupungin verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat 25.11.–8.12.2020 välisen ajan.

Esilläolovaiheessa tuli yksi reunakivijärjestelyyn liittynyt palaute, joka huomioitiin suunnitelmassa.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 3.−16.2.2021 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille.

Suunnitelmista on jätetty yksi muistutus.

Muistutuksen käsittely

Muistutus 1

Muistutuksessa todetaan, että kohdetta ollaan rakentamassa välittämässä liito-oravien todellisesta mahdollisuudesta selviytyä ja toinen uhanalainen laji, lahokaviosammal on ilmeisesti vaarantumassa.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Alueelle toteutettavaa katujen ja tonttien rakentamista on supistettu eikä koko asemakaavan mukaista laajuutta ole tarkoitus toteuttaa johtuen juuri liito-oravan ydinalueesta ja lahokaviosammaleesta. Rakentamisen toimenpiteet rajoittuvat alueella nyt suunnitelluille katualueille ja niiden viereisille asemakaavan mukaisille tonteille. Rakentamisesta ja sen laajuudesta on neuvoteltu kaupungin ympäristöpalveluiden toimesta ELY -keskuksen kanssa. Neuvottelut käytiin ennen alueella vuonna 2020 tehtyä katujen ja tonttien esirakentamistoimenpiteitä. ELY -keskus on hyväksynyt katu- ja tonttialueet, jolla rakentamistoimenpiteitä voidaan suorittaa.

Viimeisin liito-oravan ydinalueen kartoitus on tehty alueella toukokuussa 2020 ennen esirakentamistoimenpiteitä. Sen mukaan ydinalue ei ole laajentunut. Rakennettava alue sijaitsee pääosin liito-oravan ydinalueen ulkopuolella ja liito-oravan ydinalueelle menevällä Vesimittarinkujan jalankulku- ja pyörätieosuudella ei ole papanapuita, pesäpuita, eikä liito-oravalle soveltuvaa kolopuuta. Vesimittarinkujan rakentaminen ei vaikuta liito-oravien elinvoimaisuuteen.

Vesimittarinkadun ja -kujan suunnitelmissa on huomioitu, että alueella havaitun lahokaviosammaleen esiintymispaikan läheisyydessä ei tehdä rakentamisen toimenpiteitä. Lahokaviosammaleen määritelty elinympäristö alueella on kooltaan 5,3 hehtaaria. Katujen rakentaminen pienentää elinympäristöä 0,098 ha, eli 1,8 %. Katujen rakentamisen vaikutus lahokaviosammaleen elinolosuhteisiin ei ole merkittävä. Merkittävä osa lahokaviosammaleen elinympäristöstä säilyy Fanny Churbergin kallion puistoalueella ja toteutumatta jäävällä asemakaavan mukaisella tontti- ja katualueella. Läheisellä keskuspuiston alueella on useita lahokaviosammaleen elinympäristöjä, joten Vesimittarinkadun osan ja -kujan rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta lahokaviosammaleen elinvoimaisuuteen.

Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat 215 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 8 700 euroa (alv. 0 %).

Rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2022 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta
8 03 02 06 Projektialueiden kadut, Kuninkaankolmio.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 12.04.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.