Valtuustoaloite, ilmastobudjetin ottaminen käyttöön

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta suhtautuu myönteisesti ilmastobudjetoinnin käyttöönottoon.

Lautakunta toteaa, että kaupungin talousarvion tai muussa yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta kaupungeilla olisi mahdollisuus tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat esille ja lisätä läpinäkyvyyttä ilmastopolitiikassa. Ilmastobudjetin ovat laatineet jo muun muassa Oslo ja Tampere. Ilmastobudjetti on ilmastopäästöjä, -toimia ja -taloutta yhteen kokoava työkalu, jonka avulla kaupungit pystyvät arvioimaan, miten niiden ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin. Ilmastobudjetti mahdollistaa myös keskustelun lisääntymisen ilmastotyön ympärillä ja sitä kautta ilmastotietoisuuden paranemisen. Ilmastobudjetin toteuttaminen vaatisi muun muassa selkeää määrittelyä ilmastotoimiksi laskettavien toimenpiteiden osalta sekä arviointia sen tarkoituksenmukaisimmasta toteuttamistavasta.

Aloitteessa todetaan, että ”ilmastobudjetti antaa mahdollisuuden nostaa talousarvion ilmastovaikutukset keskusteluun, kun päästöjen, toimenpiteiden ja kustannusten toteutumista seurataan vuosittain.”

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Helsinki on seurannut kasvihuonekaasupäästöjen, niiden vähentämistoimenpiteiden ja niihin liittyvien kustannusten toteutumista jo vuosia osana kaupungin ympäristöraporttia. Ympäristöraportissa ilmastoasioille on oma kappaleensa, jonka lisäksi ympäristötilinpäätöksessä on esitetty ilmastonsuojelun ohella myös kaikki muut tuotot, kulut ja investoinnit, jotka on ensisijaisesti tehty ympäristönsuojelullisista syistä. Tiedot kerätään vuosittain koko kaupunkikonsernin osalta ja ympäristötilinpäätöksessä raportoidaan emo-organisaation tiedot.

Ilmastobudjetissa olisi esimerkiksi mahdollista arvioida tulevaa kehitystä pilkkomalla jäljellä oleva päästövähennystavoite sektorikohtaisiksi vuositavoitteiksi, jotka perustuisivat asiantuntijoiden tekemiin arvioihin. Todellinen päästövähennys todennetaan vuosittain Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tekemän kasvihuonekaasupäästölaskennan perusteella, joka valmistuu tilinpäätöksen vahvistamisen aikaan. Kustannusten osalta ilmastobudjetissa voisi esimerkiksi esittää eriteltynä kaupunkiorganisaation ilmastonsuojeluun liittyvän käyttötalouden ja investoinnit taloussuunnitelmakaudella. Tietojen esittäminen edellyttäisi toimialoilta ja liikelaitoksilta tietojen tuottamista esimerkiksi osana kaupungin talousarvion laatimisprosessia. Ilmastobudjettiin olisi mahdollista sisällyttää myös kaupungin tytäryhteisöt, mutta niiden osalta omistajastrategiat tulevat todennäköisesti ohjaamaan hiilineutraalisuustyötä selkeämmin. Jotta aloitteessa toivottu aikataulu ilmastobudjetista osana vuoden 2021 talousarviota olisi toteutunut, olisi asia pitänyt ohjeistaa jo vuoden 2020 aikana.

Päästöbudjetin ja ilmastotoimiin varattujen määrärahojen esittämisessä rinnakkain on otettava huomioon, että päästöjen vähentäminen on pitkäjänteistä työtä ja tietylle vuodelle varatun ilmastobudjetin mukaisilla toimenpiteillä saavutettavat päästövaikutukset toteutuvat yleensä vasta useampien vuosien kuluessa. Esimerkiksi Energiarensessanssin puitteissa toteutettavaa, taloyhtiöille suunnattua energianeuvontaa, on varauduttu rahoittamaan ainakin vuoden 2021 aikana, mutta päästövähennysvaikutus alkaa näkymään vasta vuosien 2023 tai 2024 aikana.

Lisäksi on hyvä huomioida, että myös muiden ilmiöiden budjetoinnille talousarvion yhteydessä on kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttäisi kattavaa kaupunkitasoista keskustelua. Kaupunkiympäristölautakunta ei ota kantaa siihen, millä aikataululla ilmastobudjetti olisi mahdollista toteuttaa.

Johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Liikenneliikelaitos (HKL) suhtautuu positiivisesti ilmastobudjetoinnin käyttöönottoon. Ilmastobudjetin kautta HKL:n ja koko kaupungin olisi mahdollista tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat selkeämmin esille ja lisätä läpinäkyvyyttä ilmastopolitiikassa. Tämä toisi nykyistä paremmin esille HKL:n roolin osana kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamista. Ilmastobudjetin avulla HKL ja koko kaupunki pystyvät paremmin arvioimaan, miten ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin.

Helsingin ja myös HKL:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. HKL:n kasvihuonekaasupäästöjen, niiden vähentämistoimenpiteiden ja niihin liittyvien kustannusten toteutumista on seurattu jo vuosia osana kaupungin ympäristöraporttia. HKL:n osalta ilmastobudjetoinnin laatiminen olisi todennäköisesti suhteellisen helposti toteutettavissa, sillä HKL:n ilmastonsuojelun kustannukset ja ilmastoinvestoinnit on tunnistettu ja HKL:n toiminnan suorat päästöt laskettu ympäristöraportoinnin yhteydessä, ja niitä on seurattu useita vuosia.

Ilmastobudjetin toteuttaminen vaatisi kuitenkin nykyistä selkeämpää kaupunkitasoista määrittelyä muun muassa siitä, mitkä toimenpiteet lasketaan ilmastotoimiksi. Ilmastobudjetoinnin tiedot voidaan tuottaa HKL:n talousarvioesityksessä, mutta se edellyttää kaupunkitasoista ohjeistusta talousarvio-ohjeessa. Jotta ilmastobudjetti olisi voitu toteuttaa vuoden 2021 talousarviossa, olisi asia pitänyt ohjeistaa jo vuoden 2020 aikana.

Päästöbudjetin ja ilmastotoimiin varattujen määrärahojen esittämisessä rinnakkain on kuitenkin otettava huomioon, että päästöjen vähentäminen on pitkäjänteistä työtä eikä kaikkien tietylle vuodelle varatulla ilmastobudjetilla tehtyjen toimenpiteiden päästövaikutukset ainakaan täysimääräisesti kohdistu ko. talousarviovuoteen. Esimerkiksi investoinnit uusiin raideliikenneyhteyksiin vaikuttavat liikenteen päästöihin viiveellä.

Lisäksi on hyvä huomioida, että myös muiden ilmiöiden budjetoinnille talousarvion yhteydessä on kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttää kattavaa kaupunkitasoista keskustelua.

On myös huomattava, että HKL:n omistama nykyinen joukkoliikenneomaisuus vaatii huomattavia vuosittaisia investointipanostuksia, jotta omaisuuden käytettävyys säilyy hyvällä tasolla, liikenteen turvallisuus pystytään varmistamaan ja omaisuuden arvo säilyy. Uusia budjetointitapoja luodessa on varmistettava, että nykyisen omaisuuden peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeihin varataan riittävä budjettirahoitus.

Lausunto ei ota kantaa siihen, millä aikataululla kaupungin ilmastobudjetti olisi mahdollista toteuttaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mia Haglundin toiminnallisia viherympäristöjä koskevasta valtuustoaloitteesta:

Kaupungin talousarvion yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta olisi mahdollisuus tuoda ilmastotoimiin varatut määrärahat selkeämmin esille ja lisätä läpinäkyvyyttä. Ilmastobudjetin avulla pystyttäisiin paremmin arvioimaan, miten Helsingin ilmastotoimet tulevat etenemään suhteessa hiilineutraalisuustavoitteisiin. Ilmastobudjetti mahdollistaa myös keskustelun lisääntymisen ilmastotyön ympärillä ja sitä kautta ilmastotietoisuuden paranemisen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ilmastobudjettia voisi hyödyntää myös osana opetusta ja oppimista. Esimerkiksi kaikissa Stadin lukioissa alkavassa Hiilineutraali Helsinki -opintojaksossa ilmastobudjetti tarjoaisi yhden konkreettisen lisätyökalun ilmastotoimien seuraamiseksi. Nuorisobarometrien mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2008 tutkimus osoitti, että 40 prosenttia nuorista oli ilmastonmuutoksesta melko tai erittäin huolissaan. Vuonna 2018 luku oli noussut 65 prosenttiin.

Aikataulullisesti ilmastobudjetointi on käytännössä mahdollista ottaa käyttöön aikaisintaan vuodesta 2022 alkaen.

Lautakunta näkee tärkeänä, että ilmastobudjetoinnin mahdollistaviin toimiin ryhdytään toimialalla mahdollisimman pian.

Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Ilmastobudjetti on otettu käyttöön jo Oslossa ja Tampereella ja sen avulla seurataan ilmastotoimenpiteisiin varattuja resursseja ja toimenpiteiden etenemistä, sekä vaikutuksia päästötavoitteisiin. Stara toteaa, että ilmastobudjetti toisi päästötavoitteisiin käytettyihin resursseihin läpinäkyvyyttä ja selkeyttäisi ilmastotyön seurantaa.

Helsingin kaupungilla on käytössä Ilmastovahti Hiilineutraali Helsinki 2035 –tavoitteiden seuraamiseksi, erillinen Kiertotalousvahti jakamis- ja kiertotalouden tiekartan tavoitteiden seuraamista varten, sekä ympäristötilinpäätös, jossa vuosittain seurataan kuluja, tuottoja sekä investointeja muun muassa ilmastonsuojelun osalta. Myös energiansäästöä seurataan vuosittain toimialakohtaisesti.

Ilmastobudjetin käyttöönotto edellyttää selkeää määrittelyä seurattavista toimista, riittävää ohjeistusta tiedon tuottamiseksi, henkilöstöresursseja sekä harkintaa jo seurannassa olevien kokonaisuuksien suhteen niiltä osin, kun ne jo palvelevat ilmastotoimenpiteiden seurantaa.

Lausunnon perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt 9.4.2021 mennessä Rakentamispalveluliikelaitos Staralta lausuntoa kaupunginhallitukselle Mia Haglundin ja 14 muun valtuutetun aloitteesta jossa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Aloite kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja koulutuslautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä Palvelukeskusliikelaitokselta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mia Haglundin ja 14 muun valtuutetun ilmastobudjetin käyttöön ottamista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

"Aloitteessa esitetään, että Helsinki ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen ilmastobudjetin, joka esitellään vuosittain talousarvion yhteydessä ja jonka toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että ilmastobudjetin avulla ilmastotyöhön varatut resurssit voidaan tuoda selkeämmin esiin ja ilmastotoimien etenemistä voidaan arvioida paremmin. Samalla voidaan tehdä ilmastotyötä näkyväksi ja lisätä siihen liittyvää keskustelua.

Sosiaali- ja terveystoimiala toteuttaa Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa omalta osaltaan. Ilmastovahdin lisäksi ilmastotyön etenemistä seurataan jo vuosittain osana kaupungin ympäristöraportointia. Ilmastotyön kulut, tuotot ja investoinnit esitetään osana kaupungin ympäristötilinpäätöstä.

Ilmastobudjetoinnin toteuttaminen edellyttää kaupunkitasoista määrittelyä siitä, mitkä toimet lasketaan mukaan ilmastobudjettiin sekä toimialoille annettuja ohjeita riittävien tietojen tuottamiseksi talousarvioesityksen yhteydessä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ilmastonmuutosta hillitsemällä voidaan vähentää ilmastonmuutoksen moninaisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joilla on vähiten keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin."

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että talousarvion yhteydessä esitetyn ilmastobudjetin kautta kaupungilla olisi mahdollisuus tuoda selkeästi esiin ilmastotoimiin kohdennettava rahoitus ja saada lisää näkyvyyttä ilmastopolitiikalle ja ilmastotyölle. Hyvin laaditun ilmastobudjetin avulla kyetään arvioimaan, kuinka ilmastotoimet etenevät suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ilmastobudjetti tuo myös ilmastotyön paremmin esille sekä parantaa siten tietoisuutta ilmastoasioista.

Helsinki on asettanut itselleen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Helsinki on yksi useista ympäristönsuojelun eri osa-alueiden toimenpideohjelmista. Helsingin kaupunki on jo pidemmän aikaa seurannut osana ympäristöraportointia kaupungin kasvihuonepäästöjen vähentämistoimenpiteiden toteutumista sekä niiden kustannuksia. Ilmastoasioille on ympäristöraportoinnissa oma kohtansa ja kaupungin ympäristötilinpäätöksessä, niin ilmastotoimien kuin kaikkien muidenkin eri ympäristönsuojelullisten osa-alueiden ohjelmien ja syiden perusteella tehtyjen toimien tuotot, kulut ja investoinnit esitetty kaikki omina kohtinaan. Koska ympäristönsuojelun eri osa-alueiden toimenpiteisiin käytettyjä määrärahoja on seurattu jo vuosia, olisi ilmastobudjettiin kuuluvat käyttömenot ja investoinnit mahdollista tunnistaa, kun ne on selkeästi määritelty.

Jotta ilmastobudjetista saataisiin haluttu hyöty, sen toteuttaminen vaatii, ilmastotyön ja päästöjen vähentämisen kaltaisen pitkäjänteisen ja pitkäkestoisen työn kyseessä ollessa, huolellista kaupungin yhteisten laadintaperusteiden luomista sekä selkeää yhtenäistä ohjeistusta ja määrittelyä koko kaupungin tasoisesti. Myös useiden muiden kaupungin toiminnan osa-alueiden ja toimintojen osalta on vastaavalle budjetoinnille talousarvion yhteydessä osoitettu kiinnostusta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka edellyttää kattavaa kaupunkitasoista keskustelua, hyvää koko kaupungin tasoista valmistelua, riittäviä lisähenkilöstöresursseja seurantaan ja valmistelutyöhön eri toimialoilla sekä selkeää yhteistä ohjeistusta ja ohjausta. Edellä mainittujen koko kaupungin organisaatiota koskevien yhteisten seikkojen johdosta ilmastobudjetin nopea käyttöönotto on haasteellista, mutta ei mahdotonta, kunhan asiaan ja suunnitteluun paneudutaan riittävällä vakavuudella ja toimeen ryhdytään mahdollisimman pian.