Lausuntopyyntö, kestävän kaupunkielämän ohjelman luonnos, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Kestävän kaupunkielämän ohjelman luonnoksessa on nostettu esille useita tärkeitä ja kannatettavia asioita, joiden edistämisessä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys. Samalla on kuitenkin huomioitava, että useat ohjelman teemoista sisältyvät jo kaupunkien omiin ilmasto- ja ympäristöohjelmiin. Resurssien tehokkaan kohdistamisen varmistamiseksi tulisikin selvittää tarkemmin, mitkä toimet jo etenevät hyvin ja missä teemoissa seudullista yhteistyötä on tarvetta lisätä.

Ohjelman toimenpiteille tulisi määritellä selkeät vastuutahot. Tämä edesauttaisi kaupunkien sitoutumista toimenpiteiden toteuttamiseen. Osa toimenpiteistä edellyttänee myös rahoitusta ja koordinointia. Näitä ei kuitenkaan ole ohjelmassa kovin tarkasti käsitelty. Mikäli roolien ja resurssien selkiyttäminen ei ennen ohjelman hyväksymistä ole mahdollista, olisi se hyvä tehdä heti tämän jälkeen, esim. teemoittain yhdessä kaupungeista kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa. Teemoittain seurattavat mittarit olisi myös hyvä nimetä hyvissä ajoin, mieluiten jo ennen ohjelman hyväksymistä.

Kestävään kehitykseen kuuluu olennaisesti myös sosiaalinen kestävyys. Olisi toivottavaa, että tämä teema näkyisi ohjelmassa selkeämmin. Kiertotalouden alalla on mahdollista luoda uusia työpaikkoja tuotteiden kunnostukseen, uudelleenvalmistukseen ja tuunaukseen sekä materiaalien käsittelyyn ja kierrätykseen liittyen. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Uusix-verstaat ja Pakilan työkeskus. Materiaalien kiertoon perustuva talous luo paitsi taloudellista, myös sosiaalista muutoskestävyyttä tämän hetkisen koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa. Kestävän kaupunkielämän ohjelma on syytä käydä läpi myös näitä seikkoja silmällä pitäen, minkä lisäksi ohjelman laatimiseen ja toteutukseen tulisi osallistaa eri alojen, kuten sosiaali- ja terveystoimialan, asiantuntijoita.

Yhdyskuntajätteiden lajittelua käsittelevään kappaleeseen 5.1 olisi hyvä lisätä toimenpiteitä koskien erilaisten keräysvälineiden ja –tapojen kehittämistä kiinteistöjen tarpeiden mukaan. Jätteiden tyhjennyksen optimointia esim. älytekniikkaa hyödyntäen on myös syytä kehittää.

Pääkaupunkiseudulla järjestetään vuosittain paljon konsertteja ja muita tapahtumia. Niistä aiheutuu usein lähiympäristöön roskaantumista. Muovia käsittelevään kappaleeseen 5.2. voisikin lisätä yhdeksi toimenpiteeksi sen, että pääkaupunkiseudulla järjestettävissä tapahtumissa edistettäisiin aktiivisesti erilaisten kestoastiaratkaisuiden käyttöönottoa.

Kappaleessa 5.6 oleva toimenpide 40 koskee kaupunkilaisten tietopohjan parantamista heidän tuottamiensa jätteiden määrästä. On syytä huomioida, että yksilöity jätetieto on tarpeellista myös kaupungin hallinto- ja palvelutoiminnassa. Näin lajitteluun voidaan aidosti kannustaa ja sitä voidaan tehostaa.

Toimenpiteen 48 mukaisen lämpösaarekemallinnuksen ja –skenaarioiden toteuttaminen pääkaupunkiseudulla on tärkeää. Toimenpide on tarpeen toteuttaa yhteistyössä seudun kaupunkien kanssa. Viherrakenteita koskevat toimenpiteet 62 ja 63 ovat niin ikään kannatettavia ehdotuksia. Helsingissä pilotoidaan näitä jo pienemmässä mittakaavassa. Niiden pohjalta aihetta voisi laajentaa ja kehittää edelleen. Samoin luvussa 8 esitetyt sopeutumisneuvonnan käynnistyminen sekä urbaanin selviytymisen päivän toteuttaminen ovat hyviä ehdotuksia, joiden toteuttamiseen Helsinki mielellään osallistuu.