Virkasuhteen täyttäminen, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, kauneudenhoitoalan tuntiopettaja, työavain KASKO-03-224-20, 3 työpaikkaa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 2.1.2020 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtorin 18.12.2020 (§ 30) tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut Stadin ammatti- ja aikuisopistoon hius- ja kauneudenhoitoalan tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään toistaiseksi 1.1.2021 alkaen estenomi (YAMK) **********

Stadin ammatti- ja aikuisopiston rehtori (Kampus 2) on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom 5 kohdan mukaan ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 20.11.2019 (§ 100) tekemään päätökseen perustuen ammatillisen koulutuksen opettajat ottaa kampuksen rehtori.

Hakuprosessista

Stadin ammatti- ja aikuisopistossa on ollut haettavana 11.11. – 25.11.2020 kolme hius- ja kauneudenhoitoalan tuntiopettajan tehtävää toistaiseksi.

Näihin tehtäviin haki hakuajan kuluessa yhteensä 10 henkilöä, joista 5 täytti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset eli ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuuden (13 §) ja kielitaitovaatimuksen (§ 17).

Hakuilmoituksessa muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi tehtävässä edellytettiin usean vuoden kokemusta toisen asteen ammatillisesta ohjaus- ja opetustehtävistä kauneudenhoitoalalta, kokemusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta, ajantasaisia kauneudenhoitoalan kädentaitoja ja kokemusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetustehtävistä.

Edelleen eduksi luettiin laaja kauneudenhoitoalan työelämäyhteistyöverkosto pääkaupunkiseudulla, yrittäjämäinen ohjausote ja yritystuntemus sekä digiosaaminen. Hakuilmoituksen mukaan myös erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä innovatiivista ja joustavaa työotetta arvostettiin.

Rehtorin päätöksen mukaan haastatteluun kutsuttiin kaikki viisi kelpoisuusvaatimukset täyttänyttä hakijaa mukaan lukien oikaisuvaatimuksen tekijä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä pyytää päätöksen uudelleenarviointia, koska päätöksen tulee olla puolueeton, oikeudenmukainen, tasapuolinen ja ennakkoluuloton. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että oikaisuvaatimuksen tekijä on ansioituneempi ko. virkaan edellytettävän useampien opettajuusvuosien, pidemmän ja monipuolisemman työkokemuksen ja koulutuksen sekä ohjauksen osaamisen perusteella. Edelleen oikaisuvaatimuksen tekijä kokee ikäsyrjintää rekrytoinnissa, kun virkaan valitaan nuoria.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät lähemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 13 §:ssä säädetään ammatillisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuudesta. Ammatillisten tutkinnon osien opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut koulutuksen järjestäjän päättämän opetustehtävän kannalta soveltuvan korkeakoulututkinnon;

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;

3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Asian oikeudellinen arviointi

Sekä tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valitulla, että oikaisuvaatimuksen tekijällä on ko. opetustehtävän kannalta soveltuva korkeakoulututkinto.

Tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valittu on valmistunut estenomiksi (ylempi korkeakoulututkinto) vuonna 2020. Hänellä on myös estenomin alempi korkeakoulututkinto vuodelta 2007. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot loppuvuodesta 2020. Rehtorin lausunnon ja hakemuksen mukaan hänellä on alan työkokemusta yli kahdeksantoista vuotta 1997 - 2018 välisenä aikana. Edelleen rehtorin lausunnon ja hakemuksen mukaan tehtävään valitulla on viimeaikaista opetus- ja ohjauskokemusta runsas kaksi vuotta Stadin ammatti- ja aikuisopistosta. Hän on lisäksi ohjannut toisen asteen opiskelijoita työpaikassaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on valmistunut estenomiksi (alempi korkeakoulututkinto) vuonna 2013. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot vuonna 2016. Hakemuksen ja rehtorin lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä on alan työkokemusta runsas neljä vuotta 1995-2011 välisenä aikana. Hänellä on opetus- ja ohjauskokemusta yli seitsemän vuotta. Hakemuksen perusteella viimeaikaisen opetus- ja ohjauskokemuksen pituus on vuosi ja 5 kuukautta. Hänellä ei ole kokemusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta.

Tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valittu ja oikaisuvaatimuksen tekijä ovat molemmat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. Lisäksi molemmilla on vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä lähinnä vastaavissa tehtävissä. Kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi siksi, että hänellä on esimerkiksi pidempi työkokemus kuin muilla hakijoilla.

Rehtorin lausunnon mukaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden osalta rekrytointi toteutettiin hakemuksen ja ryhmähaastattelun perusteella. Ryhmähaastattelu toteutettiin kolmiosaisena; 1) yksilöesittäytyminen ja omien osaamisten esille nostot, 2) ryhmäkeskustelu ja 3) itsearviointi onnistumisesta. Ryhmähaastattelussa havainnoitiin ammatillisen koulutuksen opetus ja ohjaustehtävissä tarvittavia keskeisiä tietoja ja taitoja kuten osallistumista keskusteluun, innovoivaa ja ratkaisukeskeistä toimintaa, keskeistä osaamista ja tulevaisuusorientoituneisuutta, kehittämismyönteisyyttä, digitaitoja sekä osaamisen jakamista ja ryhmätyötaitoja. Hakijoille esiteltiin ryhmähaastattelun aluksi kuvaus työstä ml. tiimissä toimiminen sekä haastattelun eteneminen, jossa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja havainnoidaan.

Ryhmähaastattelun yksilöosuudessa tehtävään valittu osoitti hyvin keskeisenä osaamisena työelämälähtöisyyden ja yrittäjämäisen työotteen. Ryhmäkeskustelussa hän osoitti erinomaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ja osallistui aktiivisesti keskusteluun, huomioi keskustelijat ja antoi mahdollisuuden puheenvuoroihin sekä toi esille erityisesti pedagogista lähestymistapaa työelämäyhteistyön kautta.

Rehtorin lausunnon mukaan ryhmähaastattelun yksilöosuudessa oikaisuvaatimuksen tekijä nosti esille opiskelijalähtöisyyden. Ryhmäkeskustelussa hän ei kuitenkaan käytännössä osallistunut keskusteluun, eikä tuonut esille omaa vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamistaan.

Rehtorin lausunnon mukaan kelpoisuusehtojen, hakemuksen ja ryhmähaastattelujen jälkeen suoritetun hakijoiden ansioiden kokonaisarvioinnin perusteella tehtävää hoitamaan valittiin nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevan tuntiopettajan tehtävään valittu. Hän täytti virkasuhteisen tehtävän kelpoisuusehdot ja hänet todettiin kokonaisarvion perusteella tehtävään soveltuvimmaksi. Rehtorin lausunnon mukaan valintaa puoltaa tehtävän edellyttämien osaamisten lisäksi erityisesti tiimissä toimimisen taidot sekä yrittäjämäinen ohjausote ja työelämäyhteistyöverkostot pääkaupunkiseudulla.

Rehtorin lausunnon mukaan ryhmähaastattelussa tehtävään valittu osoitti aktiivisuutta, tiimityöskentelytaitoja ja sisällön hallintaa sekä kehittävää työnotetta ratkaisujen saamiseksi. Ryhmähaastattelun yksilöosuudessa oikaisuvaatimuksen tekijä korosti pedagogista lähestymistapaa ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä sekä ryhmädynamiikkaa. Kuten edellä on todettu, oikaisuvaatimuksen tekijä oli ryhmäkeskustelussa passiivisempi, eikä hän osallistunut juurikaan keskusteluun eikä ottanut roolia. Hän ei myöskään tuonut osaamistaan tai kokemustaan esiin. Rehtorin lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän työelämäyhteistyö, työelämälähtöisyys ja yrittäjämäinen työote ei noussut esille ryhmähaastattelun aikana.

Rehtorin lausunnon mukaan ryhmähaastattelussa havainnoijat kirjasivat itsenäisesti havaintonsa. Kaikkien havainnoijien osalta ensisijainen valinta keskeisen osaamisen ja tiimityötaitojen perusteella soveltuvimmaksi oli tehtävään valittu. Havainnoijat olivat päätöksessään yksimielisiä.

Rehtorin lausunnon mukaan tehtävään valitulla on ajantasainen ammattityössä työntekijänä/yrittäjänä hankittu kädentaito lähimenneisyydestä. Oikaisuvaatimuksen tekijä on hakemuksen mukaan ollut kauneudenhoitoalan ammattityössä yrityksessä viimeksi keväällä 2011. Rehtorin lausunnon mukaan hakemuksesta ilmenee, että oikaisuvaatimuksen tekijän ajantasainen kokemus hoitotyöhön ja hoitolan pyörittämiseen linkittyy opetustyöhön oppilaitosten opetushoitoloissa.

Rehtorin lausunnon mukaan tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään valitulla on hyvät työelämäyhteistyöverkostot pääkaupunkiseudulla sekä kokemusta opiskelijoiden työssä oppimisen ohjaamisesta KOS-jaksoilla. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksen mukaan hän ei ole ollut koskaan vastuussa esim. KOS-paikoista, ja pitää työelämäyhteistyöverkostoja heikkona lenkkinään. Hän korostaa hakemuksessaan erinomaisia yhteistyöverkostoja pk-seudun oppilaitoksiin.

Esittelijä toteaa, kuten rehtorin lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään liittyvää valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Rehtorin lausunnon mukaan ja kuten edellä on todettu, valinta on perustunut erityisesti haastattelussa esiin tulleisiin seikkoihin. Esittelijä katsoo rehtorin valinneen kokonaisarvion perusteella taitavimmaksi ja ansioituneimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Rehtori on ottaen huomioon lain mukaiset nimitysperusteet voinut valita koulutuksen, työkokemuksen, haastattelun ja tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella soveliaimmaksi arvioimansa hakijan tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään toistaiseksi. Edellä todetun perusteella rehtori ei ole valintaa tehdessään asettanut oikaisuvaatimuksen tekijää eri asemaan iän perusteella. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Päätös tullut nähtäväksi 10.03.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.