Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2020, sosiaali- ja terveystoimiala

HEL 2020-014282
Asialla on uudempia käsittelyjä
3. / 23 §
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle vuoden 2020 toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen:

Sosiaali- ja terveystoimella oli neljä kaupunkistrategiaan pohjautuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta, joissa kaikissa oli useampia mittareita. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Sosiaali- ja terveystoimen sitovista toiminnallisista tavoitteista jäivät toteutumatta seuraavat tavoitteet ja niiden mittarit:

1. Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä.

- mittari: Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja psykiatria- ja päihdepalveluissa vuoteen 2019 verrattuna.

2. Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saavutettavissa.

- mittari: Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

- mittari: T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla.

- Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 10 prosenttia suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2019 verrattuna.

Sitova toiminnallinen tavoite ”edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä” ja ”toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa” toteutuivat kaikkien mittareiden osalta.

Kaikki sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat tämän asian liitteenä 1.

Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä

Covid-19-pandemian vuoksi asiakaspalautelaitteet poistettiin käytöstä 16.3.2020 lukien, eikä vertailutietoa edelliseen vuoteen saada kokovuotisesti. Alkuvuoden 2020 aikana (1.1.–29.2.2020) asiakaskokemus parani sekä terveysasemilla että psykiatria- ja päihdepalveluissa.

Palvelumme ovat lähellä helsinkiläisiä ja saavutettavissa:

Terveysasemien kiireettömän hoidon osalta mittarina oli, että asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanottoajalle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (kolmas vapaa aika kalenteripäivissä, T3 alle 10 vuorokautta). Tavoite ei toteutunut ja keskimääräinen T3 aika oli 27 vuorokautta. Myöskään mittari, että T3 on kaikilla terveysasemilla vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla ei toteutunut. T3 aika oli alle 20 vuorokautta seitsemällä terveysasemalla.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 71,38 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 11,18 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta sekä Omaolo-palvelun laajentuminen. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaaminen järkevällä työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalvelujen kuntoon saattamisella.

Covid-19-pandemian vuoksi terveysasemien kiireetöntä hoitoa jouduttiin supistamaan kevään 2020 jälkeen ja henkilöstöresursseja on osin siirretty Covid-19-pandemian testaukseen ja jäljitykseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 1.12.2020 terveysasemapalvelujen kilpailutuksen periaatteet sekä kahden terveysasemapalvelujen hankinnan. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 19.1.2021 lääkäreiden rekrytointipalvelun hankinnan. Hankinnan kohteena on erikoislääkäreiden, lääkäreiden, lääketieteen kandidaattien ja lääketieteen opiskelijoiden rekrytointipalvelu. Rekrytointipalvelun piiriin sisältyy terveysasematoiminnasta 24 yksikköä.

Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkoiselta palveluntuottajalta ja käynnistetty yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana. Lisäksi palveluseteleiden käyttöä on monipuolistettu palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Terveysasemat ja sisätautipoliklinikka -palvelun johtamista on uudistettu, jotta mahdollistetaan aikaisempaa vahvempi suunnittelu- ja johtamistyö alueellisissa monialaisissa palveluissa. Tämän lisäksi terveysasemien johtamista kehitetään vahvistamalla johdon osaamista ja vakiinnuttamalla Lean-menetelmien käyttö toiminnassa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että sote-ammattilaisten rekrytoinnin ja pysyvyyden edistämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työolojen laatuun, hoitosuhteiden jatkuvuuteen, täydennyskoulutuksen riittävyyteen, hyvään johtamiseen, nuorten ammattilaisten tukeen, työnjaon mielekkyyteen ja oman työn hallinnan tunteen parantamiseen.

Aikuissosiaalityössä vuonna 2019 60,48 prosentilla pitkäaikaisasiakkaista oli palvelutarpeenarvio. Vuonna 2020 aikuissosiaalityön sitovana tavoitteena oli pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrän kasvu 10 prosenttia suhteessa edellisvuoteen ja tavoiteltava luku oli 66,52 prosenttia. Pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrä kasvoi kuitenkin vain 7,4 prosenttia ja palvelutarpeenarvioiden osuus jäi näin ollen 64,98 prosenttiin. Palvelutarpeenarviot laaditaan pääsääntöisesti asiakaskäyntien yhteydessä. Käyntiasiakkaiden määrä väheni kuitenkin vuonna 2020 Covid-19- pandemiasta johtuen 17,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, mikä vaikutti laskevasti myös pitkäaikaisasiakkaille tehtyjen palvelutarpeenarvioiden määrään. Vuoden 2020 aikana tehtyjen seurantojen perusteella voidaan todeta, että tavoite olisi toteutunut normaaleissa olosuhteissa.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sote-toimialalla edellyttää jatkossa työvoimapulan voittamista. Helsingin kaupungin sote-toimiala kärsii lastensuojelussa, vanhusten ja vammaisten hoivassa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluterveydenhoidossa jatkuvasta henkilöstöpulasta. Työvoimapulan voittamiseksi Helsingin tulee päättäväisemmin ajaa terveydenhoidon ja sosiaalialan koulutusmäärien reilua lisäämistä. Tilannetta on pahentanut vielä se, etteivät monien sote-alan ammattien palkat ole riittävän kilpailukykyisiä. Terveydenhoito- ja hoiva-alojen julkisten palvelujen kriisiytyminen on useissa maissa johtunut nimenomaan henkilöstöpulasta. Siksi se tulee määrätietoisemmin torjua Helsingissä.

Käsittely

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Tapio Bergholm: Selvityksen viimeisen kappaleen jälkeen lisätään:

"Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sote-toimialalla edellyttää jatkossa työvoimapulan voittamista. Helsingin kaupungin sote-toimiala kärsii lastensuojelussa, vanhusten ja vammaisten hoivassa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluterveydenhoidossa jatkuvasta henkilöstöpulasta. Työvoimapulan voittamiseksi Helsingin tulee päättäväisemmin ajaa terveydenhoidon ja sosiaalialan koulutusmäärien reilua lisäämistä. Tilannetta on pahentanut vielä se, etteivät monien sote-alan ammattien palkat ole riittävän kilpailukykyisiä. Terveydenhoito- ja hoiva-alojen julkisten palvelujen kriisiytyminen on useissa maissa johtunut nimenomaan henkilöstöpulasta. Siksi se tulee määrätietoisemmin torjua Helsingissä."

Kannattaja: jäsen Leo Bergman

Vastaehdotus 2:
Jäsen Sami Heistaro: Lisätään selvityksen kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun: "Lisäksi palveluseteleiden käyttöä on monipuolistettu palveluiden saatavuuden parantamiseksi."

Kannattaja: jäsen Leo Bergman

Vastaehdotus 3:
Jäsen Sami Heistaro: Lisätään selvityksen toiseksi viimeisen kappaleen loppuun:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että sote-ammattilaisten rekrytoinnin ja pysyvyyden edistämiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työolojen laatuun, hoitosuhteiden jatkuvuuteen, täydennyskoulutuksen riittävyyteen, hyvään johtamiseen, nuorten ammattilaisten tukeen, työnjaon mielekkyyteen ja oman työn hallinnan tunteen parantamiseen."

Kannattaja: jäsen Leo Bergman

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Tapio Bergholm)

Jaa-äänet: 2
Maritta Hyvärinen, Aleksi Niskanen

Ei-äänet: 9
Katju Aro, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Kati Juva, Touko Niinimäki, Reko Ravela, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 2
Sami Heistaro, Seija Muurinen

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Tapio Bergholmin vastaehdotuksen äänin 9 - 2 (tyhjää 2).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sami Heistaro)

Jaa-äänet: 1
Reko Ravela

Ei-äänet: 9
Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Kati Juva, Seija Muurinen, Touko Niinimäki, Aleksi Niskanen, Sanna Vesikansa

Tyhjä: 3
Katju Aro, Tapio Bergholm, Karita Toijonen

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sami Heistaron vastaehdotuksen äänin 9 - 1 (tyhjää 3).

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.

Katso äänestystulos taulukkona

Äänestys 1

Jaa: Esityksen mukaan

Ei: Kappaleen 19 jälkeen Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sote-toimialalla edellyttää jatkossa työvoimapulan voittamista. Helsingin kaupungin sote-toimiala kärsii lastensuojelussa, vanhusten ja vammaisten hoivassa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluterveydenhoidossa jatkuvasta henkilöstöpulasta. Työvoimapulan voittamiseksi Helsingin tulee päättäväisemmin ajaa terveydenhoidon ja sosiaalialan koulutusmäärien reilua lisäämistä. Tilannetta on pahentanut vielä se, etteivät monien sotealan ammattien palkat ole riittävän kilpailukykyisiä. Terveydenhoito- ja hoiva-alojen julkisten palvelujen kriisiytyminen on useissa maissa johtunut nimenomaan henkilöstöpulasta. Siksi se tulee määrätietoisemmin torjua Helsingissä.

Jäsen Valtuustoryhmä
Hyvärinen, Maritta Ei valtuustoryhmää
Niskanen, Aleksi Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Aro, Katju Ei valtuustoryhmää
Bergholm, Tapio Ei valtuustoryhmää
Bergman, Leo Ei valtuustoryhmää
Ehrnrooth, Cecilia Ei valtuustoryhmää
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Niinimäki, Touko Ei valtuustoryhmää
Ravela, Reko Ei valtuustoryhmää
Toijonen, Karita Ei valtuustoryhmää
Vesikansa, Sanna Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Heistaro, Sami Ei valtuustoryhmää
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Ei valtuustoryhmää 2 8 1 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0 0 1 0
Vihreä valtuustoryhmä 0 1 0 0

Äänestys 2

Jaa: Esityksen mukaan

Ei: Lisäksi kappaleen (17) loppuun: "Lisäksi palveluseteleiden käyttöä on monipuolistettu palveluiden saatavuuden parantamiseksi."

Jäsen Valtuustoryhmä
Ravela, Reko Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Bergman, Leo Ei valtuustoryhmää
Ehrnrooth, Cecilia Ei valtuustoryhmää
Heistaro, Sami Ei valtuustoryhmää
Hyvärinen, Maritta Ei valtuustoryhmää
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niinimäki, Touko Ei valtuustoryhmää
Niskanen, Aleksi Ei valtuustoryhmää
Vesikansa, Sanna Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Aro, Katju Ei valtuustoryhmää
Bergholm, Tapio Ei valtuustoryhmää
Toijonen, Karita Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Ei valtuustoryhmää 1 7 3 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0 1 0 0
Vihreä valtuustoryhmä 0 1 0 0
Sulje

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaupunginhallitukselle seuraavan selvityksen:

Sosiaali- ja terveystoimella oli neljä kaupunkistrategiaan pohjautuvaa sitovaa toiminnallista tavoitetta, joissa kaikissa oli useampia mittareita. Sitovan toiminnallisen tavoitteen katsotaan toteutuvan vain, jos tavoitteen kaikki mittarit toteutuivat.

Sosiaali- ja terveystoimen sitovista toiminnallisista tavoitteista jäivät toteutumatta seuraavat tavoitteet ja niiden mittarit:

1. Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä.

- mittari: Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja psykiatria- ja päihdepalveluissa vuoteen 2019 verrattuna.

2. Palvelumme ovat lähellä kaupunkilaisia ja helposti saavutettavissa.

- mittari: Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

- mittari: T3 on vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla.

- Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 10 prosenttia suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2019 verrattuna.

Sitova toiminnallinen tavoite ”edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä” ja ”toimintamme on taloudellisesti kestävää ja tuottavaa” toteutuivat kaikkien mittareiden osalta.

Kaikki sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat tämän asian liitteenä 1.

Parannamme asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä

Covid-19-pandemian vuoksi asiakaspalautelaitteet poistettiin käytöstä 16.3.2020 lukien, eikä vertailutietoa edelliseen vuoteen saada kokovuotisesti. Alkuvuoden 2020 aikana (1.1.–29.2.2020) asiakaskokemus parani sekä terveysasemilla että psykiatria- ja päihdepalveluissa.

Palvelumme ovat lähellä helsinkiläisiä ja saavutettavissa:

Terveysasemien kiireettömän hoidon osalta mittarina oli, että asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanottoajalle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (kolmas vapaa aika kalenteripäivissä, T3 alle 10 vuorokautta). Tavoite ei toteutunut ja keskimääräinen T3 aika oli 27 vuorokautta. Myöskään mittari, että T3 on kaikilla terveysasemilla vuoden lopussa alle 20 vuorokautta kaikilla terveysasemilla ei toteutunut. T3 aika oli alle 20 vuorokautta seitsemällä terveysasemalla.

Terveyskeskuslääkäreiden viroista 71,38 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 11,18 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Terveysasemat ovat lisänneet sähköisten palvelujen mahdollisuutta kaikissa asiakaskontakteissa: sähköisen yhteydenoton kahdensuuntainen viestintä potilastietojärjestelmässä, chat, chatbot, etälääkäritoiminta sekä Omaolo-palvelun laajentuminen. Edellä mainitut sähköiset palvelut vapauttavat lääkärien aikaa potilastapaamisiin. Monialaiseen työhön panostetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaaminen järkevällä työnjaolla muun muassa hoitajien reseptinkirjoitusoikeuden laajentamisella ja tukipalvelujen kuntoon saattamisella.

Covid-19-pandemian vuoksi terveysasemien kiireetöntä hoitoa jouduttiin supistamaan kevään 2020 jälkeen ja henkilöstöresursseja on osin siirretty Covid-19-pandemian testaukseen ja jäljitykseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 1.12.2020 terveysasemapalvelujen kilpailutuksen periaatteet sekä kahden terveysasemapalvelujen hankinnan. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 19.1.2021 lääkäreiden rekrytointipalvelun hankinnan. Hankinnan kohteena on erikoislääkäreiden, lääkäreiden, lääketieteen kandidaattien ja lääketieteen opiskelijoiden rekrytointipalvelu. Rekrytointipalvelun piiriin sisältyy terveysasematoiminnasta 24 yksikköä.

Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi on hankittu rekrytointiapua ulkoiselta palveluntuottajalta ja käynnistetty yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa hanke, jossa yhtenäistetään rekrytointiprosessit, monipuolistetaan markkinointia ja lisätään Helsingin houkuttelevuutta työpaikkana.

Terveysasemat ja sisätautipoliklinikka -palvelun johtamista on uudistettu, jotta mahdollistetaan aikaisempaa vahvempi suunnittelu- ja johtamistyö alueellisissa monialaisissa palveluissa. Tämän lisäksi terveysasemien johtamista kehitetään vahvistamalla johdon osaamista ja vakiinnuttamalla Lean-menetelmien käyttö toiminnassa.

Aikuissosiaalityössä vuonna 2019 60,48 prosentilla pitkäaikaisasiakkaista oli palvelutarpeenarvio. Vuonna 2020 aikuissosiaalityön sitovana tavoitteena oli pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrän kasvu 10 prosenttia suhteessa edellisvuoteen ja tavoiteltava luku oli 66,52 prosenttia. Pitkäaikaisasiakkaiden palvelutarpeenarvioiden määrä kasvoi kuitenkin vain 7,4 prosenttia ja palvelutarpeenarvioiden osuus jäi näin ollen 64,98 prosenttiin. Palvelutarpeenarviot laaditaan pääsääntöisesti asiakaskäyntien yhteydessä. Käyntiasiakkaiden määrä väheni kuitenkin vuonna 2020 Covid-19- pandemiasta johtuen 17,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, mikä vaikutti laskevasti myös pitkäaikaisasiakkaille tehtyjen palvelutarpeenarvioiden määrään. Vuoden 2020 aikana tehtyjen seurantojen perusteella voidaan todeta, että tavoite olisi toteutunut normaaleissa olosuhteissa.

Sulje

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lauta- ja johtokuntien on annettava selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnallisista tavoitteista siten, että selvitykset voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 10.02.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen

Lisätietojen antaja

Maria Kahila, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 43087

maria.kahila@hel.fi