Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio, 17.2.2020, Pitkämäentie 26 B

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 31.12.2020 esittänyt kaupungille 434,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan kiinteistön päälle on kovassa tuulessa kaatunut puu kaupungin puolelta 17.2.2020 kello 16.30 osoitteessa Pitkämäentie.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan käyttötarkoituksen ja liikenteellisen merkityksen mukaiseen luokitukseen. Vahingon aiheuttanut puu on sijainnut lähivirkistysmetsässä, joka on luokiteltu C1 kunnossapidettäviin viheralueisiin.

C1 viheralueen tarkoitus on, että alueella on viihtyisä ja kerroksellinen lähimetsä. Hoitotoimenpiteitä tehdään siten, että yksittäisiä puita poistetaan ja pienpuustoa harvennetaan. Alueella poistetaan vaarallisia ja huonokuntoisia puita sekä väljennetään tiheimpiä välikerroksen puustoryhmiä.

Lähimetsää läheisessä Nuotiopuistossa, mistä puu on kaatunut, on hoidettu puiden ikään, lajiin ja kasvupaikkaan soveltuvalla tavalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Vahingon aiheuttaneesta puusta, sen kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Pitkämäentielle kaatunut puu on ollut kuusi, joka on ulkoisesti tarkasteltuna ollut terve ja hyväkuntoisen näköinen. Vaikkakin ko. kuusen juuriston on huomattu kaatumisen jälkeen olleen lahottajasienen pehmentämä, ei puussa ole ollut päälle päin näkyvää vikaa eikä vaurioita. Kyseisessä kuusessa ei ole ollut mitään sellaista, mikä olisi antanut viitteitä siitä, että se olisi ollut huonokuntoinen. Puusta ei ole tullut myöskään mitään ilmoituksia kaupungille.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Helsinki-Vantaan säämittausasemalla on mitattu vahinkopäivänä aamusta alkaen ennen vahinkoa kovaa tuulta ja puuskissa tuulen nopeus on juuri ennen vahinkoa lähennellyt myrskylukemia, ylittäessään 20 m/s rajan. Näin kova tuuli kaataa terveitäkin puita.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon mm. viheralueiden hoidon tarpeet.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää vikaa, eikä siitä ole tullut ilmoituksia kaupungille. Ei ole ollut mitään syytä epäillä puun terveyttä. Puu on kaatunut kovan tuulen voimasta. Siinä ei ole ollut mitään sellaista näkyvää vikaa, joka olisi edellyttänyt hoitotoimenpiteisiin ryhtymistä ennen katkeamista. Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 6 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53