Poikkeaminen, Vuosaari

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12453 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 365 euroa

Hakija

Rakennuspaikka

Hakemus

Hakija hakee lupaa uuden rantasaunan (28 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12453, jonka mukaan alueelle ei saa rakentaa uusia laitureita eikä rantasaunoja. Olemassa olevat laiturirakennelmat saa säilyttää ja pitää kunnossa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennettavan saunan paikalla on nykyisin rantavaja, jonka perustukset jäävät olemaan paikallaan saunan perustuksina. Näiden yläpuolinen rakentaminen noudattaa olevan rakennuksen mittoja ja tulee olemaan rantakuvassa samanlainen eli harmaan puun värinen.

Nykyinen perusta on vankka teräsbetonilaatta sekä umpinaiset sokkelimuurit, joissa on luonnonkivipinta.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 25.4.2017 vahvistettu asemakaava nro 12453. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Rakentaminen tulee sopeuttaa alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin. Tontilla on osa, jolla on maisema- ja luonnonsuojeluarvoja (slp). Aluetta hoidettava niin, että maisema säilyy luonnonmukaisena. Rakennuksen ja rannan välillä tulee olla puita tai pensaita. Rantavyöhyke ja silokalliot tulee säilyttää luonnonmukaisena. Tonttia ei saa aidata umpiaidalla. Aidan korkeus saa olla korkeintaan 120 cm.

Alueelle ei saa rakentaa uusia laitureita tai rantasaunoja. Olemassa olevat laiturirakennelmat saa säilyttää ja pitää kunnossa. Yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 4.0 m. Rakennuksessa tulee olla loiva harja- tai pulpettikatto, jonka kattokaltevuus saa olla enintään1:3. Asemakaavaan merkityn kerrosalan (125 k-m²) lisäksi saa tonttia kohti olla auto- ja varastotilaa enintään 25 k-m². Rakennukset, pihat ja rakenteet on sovitettava tontille louhintaa ja täyttöä välttäen.

Kaava-alueella alin rakentamiskorkeus on + 3.0 m. Kunnallisteknisissä töissä on käytettävä ympäristöä säästäviä tekniikoita ja työtapoja. Linnustolle ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontilla on purettavaksi suunniteltu rantarakennus. Tontilla ei ole kunnallistekniikkaa. Alue kuuluu myös maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön alueeseen: Kallahti – Ramsinniemi – Uutela.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on tiedotettu kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus –palvelun sähköpostilla asukasyhdistykselle (19.4.2021). Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta. Lisäksi hakemus on lähetetty tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle.

Hakija ilmoittaa vastauksessa 10.5.2021 saaneensa tiedon lausunnosta. Hakija toteaa, että ei ole tarvetta vastineelle.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (29.4.2021) että, pienenä rakennuksena rantasauna on maisemallisesti mahdollista toteuttaa olemassa oleville vanhoille perustuksille siten, että se kokonaisväritykseltään sopeutuu huomaamattomasti merelliseen kulttuurimaisemaan. Jos vanhat perustukset ovat vankat ja mahdollistavat uudisrakennuksen vanhan tilalle, ei kaupunginmuseo näe estettä esitetylle uudelle toteutukselle, vaikka onkin tuonut aikaisemmin esille hakemuksen aineiston osittaisen puutteellisuuden. Aineistossa ei ole esitetty esimerkiksi valokuvaa käsittelemällä miltä suunnitelmissa esitetty uusi rantasauna näyttää lähempää ja kauempaa mereltä tarkasteltuna. Myöskään kiviseen rantaan mahdollisesti kohdistuvista toimenpiteistä ei ole mainintaa tai suunnitelmia.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetty uuden rantasaunan sijoittuminen rantaviivaan olemassa olevan vanhan ja huonokuntoisen rantarakennuksen tilalle ja sen perustuksille ylläpitää osaltaan jo vakiintunutta maisemakuvaa. Rantarakennuksen toteuttaminen kokonaisväritykseltään siten, että se sopeutuu huomaamattomasti ympäristöön, säilyttää merellisen rannan kulttuuri- ja maisema-arvoja. Olemassa olevien perustusten ansiosta rakentaminen voidaan toteuttaa poikkeuksellisen vähäisin häiriöin ympäristölle. Vesistöjen äärellä suunnitelman tyyppinen rantasaunarakentaminen on ollut aikaisempina vuosikymmeninä hyvin tyypillistä.

Rakennuksessa muodostuvat talousjätevedet tulee puhdistaa ennen niiden johtamista maastoon ympäristönsuojelulain 154 b:n puhdistusvaatimukset täyttäen. Jätevedet voidaan käsitellä esimerkiksi johtamalla ne tehdasvalmisteiseen biologiseen suodattimeen tai muuhun järjestelmään, jonka puhdistusteho täyttää ympäristönsuojelulain 154 b:n puhdistusvaatimukset ja imeyttämällä puhdistetut vedet pintamaahan mahdollisimman kauas rantaviivasta niin, että imeytyspaikka on vähintään yhden metrin ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. Parhaaksi paikaksi imeyttämiselle on alustavasti todettu kuusia kasvava painanne suunnitellun rakennuksen lounaispuolella. Painanne on pääosin naapurin puolella. Mikäli imeytettäviä vesiä johdetaan naapurin puolelle, tulee asiasta sopia tarvittavalla tavalla naapureiden kesken. Jätevesien johtamisessa tulee muutoin noudattaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Tarkempi suunnitelma jätevesien käsittelystä tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Hakijan teettämän lepakkoselvityksen mukaan kohteesta uupuu ”tyypilliselle” lepakoiden suosimalle rakennukselle olevia ominaisuuksia, kuten suojaisia paikkoja, kattotiilet ja -pellit, erillinen vinttitila, piippu- ja seinärakenteet, joihin lepakot pääsisivät suojaan. Rakennus myös sijaitsee melko tuulille alttiilla paikalla, joka lisää vetoisuutta, mistä lepakot eivät pidä. Kohde ei myöskään ole optimaalisesti auringon lämpövaikutukselle alttiina. Kesäkaudella lepakot usein hakeutuvat mahdollisimman lämpöisiin paikkoihin. Lepakoiden esiintyminen kohderakennuksessa on epätodennäköistä ja suosituksia lepakoiden tarkemmaksi selvittämiseksi tai huomioimiseksi ei ole tarpeen antaa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin ja sillä olevien rakenteiden tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.