Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio, 17.6..2020, Huopalahdentie 7, As Oy Huopalahdentie 7, c/o Freddis Oy

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 7.1.2021 esittänyt kaupungille 1 835,20 euron ja vielä myöhemmin syntyvien kulujen osalta erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen kiinteistön kellarin kosteusvauriosta. Vaatimuksen mukaan hakijan kiinteistölle on aiheutunut vaurioita jalkakäytävällä olleesta kuopasta johtuen. Kuoppa on havaittu 17.6.2020 jalkakäytävällä sijaitsevien kiinteistöön johtavien portaiden vierellä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaupunki on velvollinen huolehtimaan hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 16 §:n mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja rakennusten perustusten kuivatusjärjestelmä.

Vahingon aiheuttaneesta kuopasta on tehty ilmoitus kaupungin järjestelmään 23.10.2020. Palautteessa pyydetään kaupunkia korjaamaan painauma kuntoon. Palautteeseen on kirjattu selvitys kunnossapidosta vastaavalta taholta. Kuoppa sijaitsee kaupungin jalkakäytävällä. Selvityksessä todetaan kyseisen kuopan sijainneen osittain kiinteistöön johtavien portaiden alla ja ollen näin kiinteistön vastuulla olevasta rakenteesta johtuva. Epäilynä on esitetty kiinteistön ympärystäytön painuneen kiinteistön portaiden alta. Portaat ja myös asfaltti portaiden edessä ovat olleet osittain ilman tukea.

Kadulta voi puuttua päällyste monista syistä. Se voi puuttua mm. rakentamistoimenpiteistä tai kadun pinnoitteessa olevasta vauriosta johtuen. Kadun pinnoitteen ei ole tarkoituskaan toimia vesitiiviinä rakenteena ja kadun rakenteisiin voi suodattua päällysteen läpi aina jokin määrä vettä. Kadun päällyste tai muutkaan kadun rakenteet eivät toimi eristerakenteena kadun rakenteissa liikkuvaa vettä vastaan. Kiinteistön omien rakenteiden (sokkelien, kellareiden seinien, alapohjan) tulee olla vedenpitäviä. Kiinteistö vastaa itse ja kustannuksellaan kadun rakenteissa liikkuvan tai olevan veden kiinteistön rakenteille aiheuttamista vaurioista ja niiden korjaamisesta.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Jalkakäytävällä olleesta kuopasta ei ole tullut muita ilmoituksia kaupungille. Hakijan oman ilmoituksen johdosta kunnossapito on tarkastanut paikan. Kuoppa on sijainnut kiinteistön oman rakenteen alla ja liittyy kiinteistön ympärystäyttöön, joka on kiinteistön omalla vastuulla. Lain mukaisesti perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla. Näin ollen asiassa ei ole tapahtunut kunnossapidon laiminlyöntiä kaupungin taholta.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 103 e §, 103 f §, 103 h §, 103 i §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 16 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53