Poikkeaminen, Malmi, tontti 38289/4, Riihenkulmanpolku 7, Asunto Osakeyhtiö Leijonamieli, Helsinki
Malmi, Riihenkulmanpolku 7, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 38289 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10976 seuraavasti:
- Sr2 –merkinnällä osoitettujen rakennusten kylmät ullakkotilat saa muuttaa suunnitelmissa esitetyllä tavalla asunnoiksi rakennusten pääkäyttötarkoituksen mukaisesti.
- Rakennusoikeuden saa ylittää yhteensä 138 k-m² (30 %) asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta 460 k-m², (suunnitelmissa yhteensä 593 k-m²) seuraavasti: rakennusoikeus ylittyy rakennuksen 1 osalta 43 k-m² (15 %), asemakaavassa rakennusoikeus on 280 k-m² ja rakennuksen 2 osalta 95 m² (52%), asemakaavassa 180 k-m².
Maksu
1 365 euroa
Hakija
Asunto Osakeyhtiö Leijonamieli, Helsinki
Rakennuspaikka
38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 38289 tontti 4
Hakemus
Hakija hakee lupaa kylmien ullakkotilojen muuttamiseen asuinkäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 10976 siten, että
- rakennusoikeus ylittyy rakennuksen 1 osalta 43 k-m² (15 %) rakennusoikeudesta 280 k-m²
- rakennusoikeus ylittyy rakennuksen 2 osalta 95 m² (52%) rakennusoikeudesta 180 k-m²).
Rakennukset ovat asemakaavassa suojeltuja pientaloja.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelmien mukaisilla muutoksilla olemassa olevat rakennukset ja tontti saadaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset.
Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella ja olemassa oleva ullakko on riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakon käyttöönoton yhteydessä kattopinnoille sijoitettaan neljä ikkunaa kumpaankin rakennukseen. Isompaan, ’Valkoiseen taloon’ eli Strömsin taloon (rakennus 1) sijoittuisi neljä kattoikkunaa koillislappeelle. Pienempään, ’Punaiseen taloon’ eli Brusasin taloon (rakennus 2) sijoittuisi kaksi kattoikkunaa kummallekin kattolappeelle. Suunnitellut kattoikkunat ovat molemmissa taloissa samanlaisia mitoiltaan ja detaljeiltaan; suorakaiteen muotoisia, kooltaan 1070 x 1390 (korkeus x leveys). Väritys sovitetaan katon väritykseen.
Suunnitelmat on laadittu Helsingin kaupunginmuseon ohjauksessa ja rakennuksista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.9.2001 vahvistettu asemakaava nro 10976. Rakennuspaikka on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten ja asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (YYA/s).
Asemakaavassa rakennukset on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi sr-2 merkinnällä. Suojelumerkintä koskee kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennusta, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Korttelialueilla saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa yhteensä enintään 10% sallitusta kerrosalasta lasiverantaa‐, kuistia‐ tai vastaavaa tilaa rakennusalan estämättä.
Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa paikalla on vuonna 1880 valmistunut asuinrakennus (Srömsin tila) sekä vuonna 1961 valmistunut asuinrakennus, joissa yhteensä 5 asuntoa. Molempiin on tehty laajennus vuonna 2020. Tontilla on lisäksi kaavalla suojeltu aitta-rakennus. Longinojan uoma kulkee alueen länsipuolella. Strömsin tila kuuluu Malmin vanhimpaan maatalousasutukseen. Tila muodostettiin 1770-luvulla isossajaossa. Ympäristössä on kerros- ja pientaloasutusta sekä puistoa.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakija on kuullut naapurit. Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudesta tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus –palvelu tiedottanut sähköpostilla asukasyhdistykselle (13.4.2021). Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle
Muistutuksia ei esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaupunginmuseolta. Lisäksi hakemus on lähetetty tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa poikkeamisiin.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakennusten kylmät ullakkotilat muutetaan rakennusten pääkäyttötarkoituksen mukaisesti asuinkäyttöön. Rakennuksia koskevat muutokset tehdään suunnitelmien mukaisesti olemassa olevien runkojen sekä kattojen sisäpuolella. Muutokset ovat mahdollisia, sillä olemassa olevat ullakot ovat riittävän tilavia ja korkeita asuntojen rakentamiseen. Ullakon käyttöönoton yhteydessä kattopinnoille sijoitettavan neljä ikkunaa per rakennus on sovitettu hyvin rakennukseen ja sen ominaispiirteisiin. Hakemuksen liitteenä olevat suunnitelmat on laadittu kaupunginmuseon ja ullakkotyöryhmän ohjauksessa.
Rakennuksista on laadittu rakennushistoriallinen selvitys.
Kiinteistöllä on sen rakennusten, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamisen toteutukseen, sillä alueen maatilamainen väljä luonne on säilynyt, mahdollisesta uudisrakentamisesta huolimattakin.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15 a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 23.06.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 346 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 346 (Maksun osalta), 347 ja 348 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277