Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020, kaupunkiympäristön toimiala
Kaupunkiympäristön toimialan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä kaupunkiympäristön toimialan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2020. Kaupunkiympäristön toimialan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2020 on esitetty liitteessä 1.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Leena Sutela. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käyttötalous
Kaupunkiympäristön toimialan käyttötalous sisältää talousarviokohdat:
- Kaupunkirakenne TA-kohta 3 10 01 (brutto)
- Rakennukset TA-kohta 3 10 02 (netto)
- Asuntotuotanto TA-kohta 3 10 03 (netto)
Kaupunkiympäristön toimialaan sisältyy edellisten lisäksi talousarviokohdat 31004 HSL- ja HSY-kuntayhtymien maksuosuudet ja 31006 Tuki HKL liikelaitokselle.
Toimialan talousarvion mukaisten määrä- ja taloustavoitteiden toteumat on esitetty liitteessä 2.
Kaupunkiympäristön toimialaan kuuluvat pelastuslaitos ja liikennelaitos (HKL) laativat omat tilinpäätös- ja toimintakertomuksensa, jotka käsitellään pelastuslautakunnassa ja Liikennelaitoksen (HKL) johtokunnassa.
3 10 01 Kaupunkirakenne
Kaupunkirakenteen tuloarvio oli talousarviossa 471,4 milj. euroa. Tulojen toteuma oli yhteensä 511,4 milj. euroa, joka ylittää talousarvion 40,0 milj. eurolla.
Tuloja kertyi ennakoitua enemmän muun muassa maanmyynneistä, rakennusvalvontamaksuista ja katutyöluvista. Koronapandemia vaikutti tuloihin vähentävästi. Maan- ja rakennusten sekä osakkeiden myynneistä kirjattiin kaupunkirakanteen talousarviokohtaan myyntivoittoja yhteensä noin 137,3 milj. euroa. Ulkoisista maanvuokrista kertyi tuloja noin 238 milj. euroa.
Kaupunkirakenteella oli talousarviossa käytettävissä 196,4 milj. euroa. Menojen toteuma oli 195,8 milj. euroa, alittaen talousarvion 0,6 milj. eurolla.
Henkilöstömenot toteutuivat noin 5,9 milj. euroa budjetoitua pienempinä johtuen pääosin rekrytointiviiveistä. Palvelujen ostoissa kertyi säästöä 1,7 milj. euroa. Säästöä toteutui yleisten alueiden lisätöiden osalta, virkamatkoissa, koulutusmenoissa ja ostopalveluissa. Myös toimialan muuttokustannukset toteutuivat budjetoitua pienempänä. Vastaavasti koronapandemiasta johtuen puhtaanapitotyön tarve ja sen myötä kustannukset kasvoivat merkittävästi puistoissa ja katualueilla. Aineiden ja tarvikkeiden ostot toteutuivat 0,9 milj. euroa budjetoitua pienempänä johtuen muun muassa ulkovalaistuksen energiasäästöistä. Avustuksiin varatusta 1,9 milj. eurosta jäi käyttämättä noin 1,0 milj. euroa ja vuokrista noin 1,4 milj. euroa. Muut toimintakulut toteutuivat 10,3 milj. euroa suurempana kuin talousarvio.
Muihin toimintakuluihin kirjattiin pysäköinninvalvonnan luottotappioita yhteensä 9,5 milj. euroa. Luottotappioiksi kirjattiin vuosina 2014–2019 määrättyjä pysäköinnin virhemaksuja sekä ajoneuvojen siirtokorvauksia, joita ei ole onnistuttu perimään edes ulosottotoimin.
Muihin toimintakuluihin sisältyy myös Kalasataman Verkkosaaren eteläosan liukusortuman johdosta realisoitunut vahingonkorvaus noin 0,8 milj. euroa.
Talousarviokohdan 3 10 01 Kaupunkirakenne käyttötalouden toteuma palvelukokonaisuuksittain ja palveluittain on esitetty liitteessä 3.
3 10 02 Rakennukset
Rakennusten sitova toimintakate oli 234,3 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 247,8 milj. euroa ylittäen toimintakatetavoitteen 13,5 milj. eurolla.
Talousarvion mukainen tulotavoite oli 538,2 milj. euroa. Tulojen toteuma oli yhteensä 547,9 milj. euroa ylittäen talousarvion 9,7 milj. eurolla. Myyntituotot toteutuivat noin 15,4 milj. euroa budjetoitua suurempina johtuen KYMP-talon rakennuttamispalkkion arvioitua suuremmasta tuloutuksesta. Maksutuottoja kertyi noin 2,3 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttäjäpalveluiden volyymin kasvusta. Vuokratuotot toteutuivat 6,2 milj. euroa budjetoitua alhaisemmalla tasolla johtuen pääasiassa koronan vuoksi myönnetyistä maksuvapautuksista. Valmistus omaan käyttöön tulot toteutuivat noin 2 milj. euroa budjetoitua alhaisemmalla tasolla. Kirjaustavan muutos sekä vuokrahankkeiden osuuden kasvu heikensivät tulotasoa.
Menot alittivat talousarvion mukaiset 303,9 milj. euroa noin 3,8 milj. eurolla. Henkilöstökustannuksista muodostui säästöä rekrytointiviiveiden vuoksi yhteensä noin 1,6 milj. euroa. Palveluiden ostojen budjetti ylittyi noin 3,5 milj. euroa. Ylityksestä noin 1 milj. euroa johtui kasvaneista Käyttäjäpalvelukustannuksista, jotka ovat luonteeltaan läpilaskutusta. Kunnossapitokorjauksia toteutettiin aikaisempien vuosien tasolla ja tiliryhmän ylitys pystyttiin kompensoimaan säästöillä muista kustannuksista. Lämmön ja sähkön kustannuksista säästyi lämpimänä jatkuneen talven sekä sähkön markkinahintojen puolittumisen vuoksi yhteensä noin 5,1 milj. euroa. Kiinteistöjen veden kulutus väheni koronasta aiheutuneen lisääntyneen etätyön johdosta. Veden käyttökustannuksista säästyi noin 0,4 milj. euroa. Vuokrien ja vastikkeiden kustannuksista säästyi 0,6 milj. euroa johtuen muutoksista vuokrahankkeiden aikatauluissa ja hintatasossa. Muut kustannukset ylittyvät luottotappioiden vuoksi 0,5 milj. eurolla.
3 10 03 Asuntotuotanto
Asuntotuotannon sitova toimintakatetavoite oli talousarviossa 4,3 milj. euroa ja toteuma 5,1 milj. euroa, mikä ylitti toimintakatetavoitteen 0,8 milj. eurolla. Toimintakatteen ylitys on esitetty kirjattavaksi asuntotuotantorahastoon.
Asuntotuotannon tulot kertyvät rakennuttamispalkkioista. Vuodelle 2020 oli budjetoitu palkkioita 23,9 milj. euroa, joista toteutui 20 milj. euroa.
Käyttömenojen toteuma oli yhteensä noin 14,9 milj. euroa, alittaen talousarvion noin 4,7 milj. eurolla. Henkilöstökulut toteutuivat noin 0,8 milj. euroa pienempinä ja palveluiden ostoista säästyi noin 1,3 milj. euroa. Vastikkeiden kasvusta johtuen vuokramenot ylittyivät noin 0,3 milj. eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut toteutuivat noin 2,9 milj. euroa pienempinä, johtuen muun muassa lainojen korkomenojen alituksesta.
3 10 04 HSL- ja HSY kuntayhtymien maksuosuudet
HSL ja HSY kuntayhtymien maksuosuuksiin oli talousarviossa varattu yhteensä 203,1 milj. euroa, josta toteutui 194,3 milj. euroa. HSL:n maksuosuuden toteuma oli 192,2 milj. euroa ja HSY:n 2,1 milj. euroa.
3 10 06 Tuki HKL liikelaitokselle
Tukeen HKL liikelaitokselle oli talousarviossa varattu 22,2 milj. euroa, josta toteutui 22,2 milj. euroa.
Investoinnit
Tulot
Vuoden 2020 talousarviossa maaomaisuutta arvioitiin myytävän 100 milj. eurolla. Vuoden aikana toteutui yhteensä 60 kauppaa, yhteisalaltaan 331 ha ja yhteiskauppahinnaltaan 121 milj. euroa. Investointituloiksi kirjattiin kohteiden tasearvoa vastaavat noin 7,1 milj. euroa ja erotus myyntivoittoina kirjattiin kohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne.
Kaksi suurinta kauppaa olivat Kallion kahden virastotontin myynti Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnalle (15,5 milj. euroa) ja Kaupunkiympäristötalon tontin myynti sen omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle (15 milj. euroa), jonka yhtiön kaupunki myi sijoittajalle. Myynnin painopiste oli Jätkäsaaren-Hietalahden, Kalasataman, Pasilan Pohjoisen Postipuiston ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla, jotka toivat noin 60 % tontinmyyntituloista. Vastaavasti kauppojen kauppahinnaltaan suurin viidennes (12 kauppaa) muodosti myyntituloista noin 70 %.
Talousarviossa rakennusten ja osakkeiden myyntiin ja väestönsuojakorvauksiin arvioitiin kirjattavan taseeseen yhteensä 133,1 milj. euroa. Kiinteistöjä ja osakehuoneistoja arvioitiin myytävän noin 8 milj. eurolla, josta muuhun pääomatalouteen kirjataan tasearvon mukaiset 3 milj. euroa. Lisäksi vuonna 2020 investointituloihin arvioitiin kirjattavan Kiinteistö Oy Kalasataman Kympin osakkeiden myymisestä tasearvon mukainen 130 milj. euroa. Kauppahinnan ja tasearvon erotuksena syntyvät myyntivoitot kirjattiin tuloksi käyttötalousosan talousarviokohtaan 3 10 01 Kaupunkirakenne. Rakennusten ja osakkeiden myynneistä taseeseen kirjattava arvo oli 137,125 milj. euroa. Väestönsuojakorvauksia ei peritty vuonna 2020.
Menot
Kaupunkiympäristölautakunnan käyttöön ylitysoikeudet huomioiden osoitetusta investointimäärärahoista 465,1 milj. euroa käytettiin noin 478,4 milj. euroa. Lisämäärärahaa haettiin kaupunginvaltuustolta vuodelle 2020 yhteensä 28,6 milj. euroa sekä kaupunginhallitukselta Hitas-osakkeiden hankkimiseen 0,5 milj. euroa.
Kiinteistöjen ostoihin ja lunastuksiin sekä kaavoituskorvauksiin oli käytettävissä talousarviossa varattu 12 milj. euroa, josta kaupunginvaltuusto 26.2.2020 siirsi Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan käyttöön 1,5 milj. euroa Garden Helsingin toteutumisen vaatimien pallokenttämuutosten varmistamiseksi. Vuoden aikana ostettiin kiinteistöjä yhteensä 28, yhteispinta-alaltaan 6,8 ha ja yhteiskauppahinnaltaan 9,9 milj. euroa.
Muuhun esirakentamiseen, alueiden käyttöönottoon ja tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseen oli talousarviossa osoitettu 26,5 milj. euroa ja toimialalla oli käytettävissä ylitysoikeusmäärärahaa 8,137 milj. euroa, yhteensä siis 34,64 milj. euroa. Lisäksi Hakaniemen kauppahallin huoltopihan esirakentamisen mahdollistamiseksi on 8.6.2020 kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä siirretty 4,0 milj. euroa TA-alakohdasta 8 02 01 Uudis- ja lisärakennushankkeet TA-alakohtaan 8 01 03 01 Muu esirakentaminen, alueiden käyttöönotto ja tonttien rakentamiseksi saattaminen. Käyttämättä jäänyttä määrärahaa siirrettiin talousarviokohtaan 8 03 01 01 03 Katujen uudisrakentaminen, läntinen suurpiiri 3,0 milj. euroa, 8 03 01 01 05 Katujen uudisrakentaminen, koillinen suurpiiri 3,0 milj. euroa ja 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus 3,0 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin 28,6 milj. euroa.
Uudis- ja lisärakennushankkeisiin oli käytettävissä yhteensä 160,2 milj. euroa, joka sisälsi edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnetyn ylitysoikeuden 34 milj. euroa. Vuoden alkupuolella arvioitiin, että koronaepidemian takia osa investointimäärärahasta jää käyttämättä. Tämän takia 4 milj. euroa siirrettiin Hakaniemen kauppahallin huoltopihan esirakentamiseen erillisellä päätöksellä TA-alakohtaan 8 01 03 01, Muu esirakentaminen, alueiden käyttöönotto ja tonttien rakentamiseksi saattaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi. Toimialajohtajan esityksestä siirrettiin uudisrakennushankkeille varattua määrärahaa 23,5 milj. euroa korjaushankkeisiin. Vuonna 2020 uudis- ja lisärakennushankkeisiin käytettiin 131 milj. euroa. Uudisrakennushankkeille varatusta investointimäärärahasta 133 milj. eurosta jäi käyttämättä 2 milj. euroa.
Korjausrakentamishankkeisiin oli talousarviossa varattu 133,9 milj. euroa. Vuodelle 2020 ei ole myönnetty ylitysoikeutta koska vuodelle 2019 varattu määräraha käytettiin kokonaisuudessaan. Vuonna 2020 korjausrakentamiseen käytettiin 168 milj. euroa eli talousarviossa vuonna korjausrakentamiseen osoitettu määräraha käytettiin 125 %.
Ylityksen kattamiseksi toimialajohtajan esityksestä 28.1.2021 haettiin kaupunginvaltuustolta 10 milj. euron lisämääräraha, siirrettiin uudisrakennushankkeille varattua määrärahaa 23,5 milj. euroa ja Kaupungintalokorttelien kehittämiseen varattua määrärahaa 1,7 milj. euroa korjaushankkeisiin.
Talousarviokohdalle Uudisrakentaminen, perusparantaminen ja liikennejärjestelyt sekä muut investoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi oli talousarviossa osoitettu 75,6 milj. euroa. Lisäksi oli käytettävissä ylitysoikeutta 3,7 milj. euroa eli yhteensä 79,3 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin 101,3 milj. euroa. Määrärahan käyttöaste oli 128 %, ja käyttö ylitti sitovan tavoitteen 21,9 milj. euroa. Ylitys katettiin 6,0 milj. euron määrärahasiirrolla talousarviokohdalta 8 01 03 01 Muu esirakentaminen, alueiden käyttöönotto ja tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen käyttämättä jääneistä määrärahoista. Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa yhteensä 18,7 milj. euroa.
Puistoihin ja liikunta-alueisiin oli talousarviossa osoitettu 24,1 milj. euroa. Lisäksi talousarviokohdalla oli käytettävissä maanhankintamäärärahoista siirrettyä määrärahaa 1,5 milj. euroa, yhteensä 25,6 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin 28,5 milj. euroa, joka ylitti käytettävissä olevan määrärahan. Ylitys katettiin määrärahasiirrolla käyttämättä jääneistä esirakentamisrahoista.
Irtaimen omaisuuden määrärahaa oli käytössä 16,3 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin tietotekniikkahankintoihin 3,4 milj. euroa ja muihin hankintoihin 7,0 milj. euroa, yhteensä 10,4 milj. euroa.
Hitas-osakkeiden hankkimiseen oli käytössä määrärahaa 1,0 milj. euroa. Lisäksi ylitysoikeutena myönnettiin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2020 ostettiin 12 Hitas-asuntoa. Määrärahaa käytettiin 1,377 milj. euroa.
Yhteenvetotaulukko investointien toteumasta on esitetty liitteessä 4.
Toimialajohtajan kirjeet kaupunginhallitukselle 28.1.2021, koskien määrärahojen ylittämistä ja siirtämistä käyttötarkoitusta muuttaen sekä ylitysoikeutta vuodelle 2021 vuoden 2020 säästöjen perusteella, ovat liitteinä 7 ja 8.
Sitovien tavoitteiden ja muiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Kaupunkiympäristön toimialalla oli neljä sitovaa tavoitetta, joista toteutui kolme. Sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1.
Muiden toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1.
Päätös tullut nähtäväksi 08.03.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36637