Poikkeaminen, Sörnäinen, tontit 10619/1, 10619/2, Kyläsaarenkatu 14, JMW-Research Oy
Sörnäinen, Kyläsaarenkatu, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) vesialuetta (kiinteistötunnus 91-408-1-0, josta muodostuvat tontit 10619/1 ja 10619/2) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11956 seuraavasti:
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta siten, että tontin 10619/1 rakennusoikeus ylittyy 200 k-m². Uuden rakentamisen myötä tontin 10619/1 rakennusoikeus on 1 400 k-m2. Ylitys on n. 16,7 % tontin rakennusoikeudesta
- poiketaan rakennusalojen sijainnista, määrästä ja rakennusalalle osoitetuista asuntojen enimmäismääristä siten, että tonteille 10619/1 ja 10619/2 saa rakentaa yhteensä 24 asuntoa (asemakaavassa osoitettu tontille 10619/1 8 asuntoa ja tontille 10619/2 14 asuntoa, yhteensä 22 asuntoa)
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sijainnista
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusalan sijainnista, jolle tulee rakentaa viheristutuksin istutettava laituri
- poiketaan kelluvien asuntojen ja laitureiden ankkuroinnista siten, että ankkurointi sijoittuu osittain korttelialueen ulkopuolelle
- poiketaan yhteiskäytössä olevien laitureiden palamattomien materiaalien määräyksestä siten, että laiturien materiaalina käytetään vähäisissä määrin puuta
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- kelluvien asuntojen ankkurointi tulee toteuttaa siten, että ympäröivien vesialueiden tulee olla yleisessä käytössä. Mikäli ankkurointi ulottuu vesialueelle, ankkurointi tulee merkitä selkeästi
- laiturin toteutuksesta puuosien osalta paloturvallisuusnäkökohdat tulee selvittää ja tarvittaessa neuvotella niistä pelastuslaitoksen kanssa erillisneuvotteluin.
Maksu
1 569,75 euroa
Hakija
JMV-Research Oy
Rakennuspaikka
10. kaupunginosan (Sörnäinen) vesialue (kiinteistötunnus 91-408-1-0, josta muodostuvat tontit 10619/1 ja 10619/2)
Hakemus
Hakija hakee lupaa 24 kelluvan asuinrakennuksen ja niitä yhdistävän laiturin (2 800 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11956 siten, että
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta siten, että tontin 10619/1 rakennusoikeus ylittyy 200 k-m². Uuden rakentamisen myötä tontin 10619/1 rakennusoikeus on 1 400 k-m2. Ylitys on n. 16,7 % tontin rakennusoikeudesta
- poiketaan rakennusalojen sijainnista, määrästä ja rakennusalalle osoitetuista asuntojen enimmäismääristä siten, että tonteille 10619/1 ja 10619/2 saa rakentaa yhteensä 24 asuntoa (asemakaavassa osoitettu tontille 10619/1 8 asuntoa ja tontille 10619/2 14 asuntoa, yhteensä 22 asuntoa)
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sijainnista
- poiketaan asemakaavassa osoitetusta rakennusalan sijainnista, jolle tulee rakentaa viheristutuksin istutettava laituri
- poiketaan kelluvien asuntojen ja laitureiden ankkuroinnista siten, että ankkurointi sijoittuu osittain korttelialueen ulkopuolelle
- poiketaan yhteiskäytössä olevien laitureiden palamattomien materiaalien määräyksestä siten, että laiturien materiaalina käytetään vähäisissä määrin puuta.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennusoikeuden osalta hakemuksen mukaisin järjestelyin molemmille tonteille voidaan osoittaa sama rakennettavissa oleva kerrosala. Tonttien 10619/1 ja 10619/2 yhteenlaskettu kerrosala ei poikkea asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta.
Hakija perustelee asuntojen lukumäärästä poikkeamista sillä, että rakennusten välisten paloteknisten etäisyyksien (8 metriä) noudattaminen edellyttää asemakaavassa esitettyä leveämpää rakennusalaa. Tonttien erittäin huono pohjarakennusolosuhde edellyttää rakennusten kiinnittämistä ankkurein ja ketjuin paalu- /pilarikiinnityksen sijaan. Matalan ruopattavan vedensyvyyden (3,6 m) vuoksi ankkureita ei voida sijoittaa rakennuksen alle vaan tietty toiminnallinen etäisyys tarvitaan. Vakioponttooneista voidaan taloudellisesti muodostaa kahden rinnakkaisen elementin muodostama perustus, jonka maksimikoko on 9 x 20 metriä. Useammalle asunnolle muodostettavia asemakaavassa osoitettuja a-2- ja a-3-rakennusaloja ei ole taloudellisesti perusteltua rakentaa.
Hakija perustelee asemakaavassa osoitetusta yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sijainnista poikkeamista sillä, että laiturit rakennetaan uusien rakennusalojen mukaisesti, jolloin ne täyttävät asemakaavaselostuksen sekä pelastustyön mukaiset vaatimukset.
Hakija perustelee asemakaavassa viheristutuksin istutettavalle laiturille osoitetun rakennusalan sijainnista sillä, että istutusalueet rakennetaan 3,15 x 20 metriä kokoisten suorakulmaisten vakioponttooneiden päälle. Istutusalueet jaetaan kuudeksi pienemmäksi alueeksi, jotka sijoittuvat maisemallisesti perusteltuihin pisteisiin laiturireitin varteen. Kaksi heti laiturille tultaessa, kaksi laitureiden risteyksissä ja kaksi avattavan sillan pielessä. Istutusalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on sama kuin asemakaavassa.
Hakija perustelee poikkeamista kelluvien asuntojen ja laitureiden ankkuroinnista sillä, että matalan ruopattavan vedensyvyyden 3,6 m vuoksi ankkureita ei voida sijoittaa rakennuksen alle vaan tietty toiminnallinen etäisyys tarvitaan. Koska pohjoiset rakennusalat sijoittuvat asemakaavassa sekä poikkeamisehdotuksessa tontin 10619/1 pohjoisreunaan kiinni, on niiden rakennettavuuden mahdollistamiseksi varattava 10 m leveä tontin pohjoisreunan pituinen alue ankkureiden ja ketjujen sijoittamiselle. Edellä mainitut rakenteet sijoittuvat merenpohjaan.
Hakija perustelee poikkeamista yhteiskäytössä olevien laitureiden palamattomien materiaalien määräyksestä siten, että yhteiskäytössä olevien laitureiden turvallisuus edellyttää reunalistaa, joka voidaan luontevasti rakentaa massiivipuusta. Laituriponttooneihin rakennetaan noin metrin levyinen kelluvia taloja palvelevia putkien ja kaapeleiden asennuskanaali. Huollettavuuden kannalta on tärkeää, että näihin asennuksiin päästään kohtuudella käsiksi. Laitureiden yleisilmeen kohentamiseksi noin metrin levyinen ponttoonin keskellä kulkeva kanaali katetaan massiivipuurakenteisella kannella. Puuosat käsitellään palonestoaineella niin, etteivät ne muodosta paloteknistä estettä asemakaavamääräyksestä poikkeamiselle.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 6.6.2012 vahvistettu asemakaava nro 11956. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu vesialueella sijaitsevaksi korttelialueeksi (W/A-1), jolle saa sijoittaa kelluvia asuntoja ja niitä palvelevia laitureita, käyntisiltoja, kiinnitysjärjestelyjä, aallonmurtajia ja muita rakenteita. Tontin 10619/1 rakennusoikeus on 1 200 k-m² ja tontin 10619/2 on 1 600 k-m². Tontille on osoitettu rakennusalat a-1, a-2 ja a-3. Rakennusalan merkinnän jälkimmäinen luku osoittaa rakennusalalle rakennettavien asuntojen enimmäismäärän. Kelluvia asuntoja varten rakennettavat tukipilarit, laituri- ja kiinnitysjärjestelyt, käyntisillat ja terassit eivät saa ylittää korttelialueen rajoja. Yhteiskäytössä olevien laitureiden tulee olla palamatonta materiaalia.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungiksi (C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.5.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja pyytää selvittämään, onko poikkeamishakemuksessa esitetty ankkurointiratkaisu puutteellinen. Muistuttajan mielestä ankkuroinnin muutoksesta ei ole mainintaa tontin 2 osalta. Muistuttaja mainitsee muistutuksessaan, että poikkeamishakemuksessa esitetty vastaavanlainen kerrosalamuutos tulee hyväksyä myöhemmin myös tonteilla 3 ja 4 haettavassa poikkeamishakemuksessa sekä suunnitelmat ja poikkeamiset pitää yhteensovittaa tonttien 1 ja 2 kanssa.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta. Hakija kuitenkin on ilmoittanut sähköpostitse (23.6.2021) ankkurointiin liittyen, että ankkuroinnissa on varauduttu 10 m:n etäisyyksiin rakennuksista ja laitureista siten, ettei ankkurointi ulotu naapuritontin puolelle. Asiassa ei siis ole tarvetta tontin 10619/3 puolelle ulottuviin rasitteisiin.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa rakennusoikeuden poikkeamisen osalta siten, että tontin 10619/1 rakennusoikeus ylittyy 200 k-m². Tontin 10619/2 osalta suunnitelmissa rakennusoikeus alittuu 200 k-m² ja tonttien 1 ja 2 rakennusoikeus on yhteenlaskettuna 2 800 k-m², kuten asemakaavassa on osoitettu. Tältä osin suunnitelma on asemakaavan tavoitteiden mukainen.
Alustava suunnitelma poikkeaa asemakaavassa määritellyistä sijainneista, rakennusalojen lukumäärästä ja rakennusalalle osoitetuista asuntojen enimmäismääristä siten, että tonteille 10619/1 ja 10619/2 saa rakentaa yhteensä 24 asuntoa (asemakaavassa osoitettu tontille 10619/1 8 asuntoa ja tontille 10619/2 14 asuntoa, yhteensä 22 asuntoa). Rakennusalojen muuttaminen ja asuntojen lukumäärän muutos ei olennaisesti muuta asemakaavan tavoitteita. Tontin 10619/2 osalta suunnitelmissa esitetty asuntojen lukumäärän muutos on 14 asunnosta 12 asuntoon. Rakennusten välisten paloteknisten etäisyyksien noudattaminen toteutuu alustavissa suunnitelmissa esitettyjen ratkaisujen näkökulmasta tehokkaammin ja taloudellisemmin.
Yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sijainnista sekä rakennusalan sijainnista, jolle tulee rakentaa viheristutuksin istutettava laituri, voidaan poiketa siten, että ne rakennetaan nykyisten suunnitelmien mukaiselle sijainnille. Suunnitelmat ovat asemakaavan tavoitteiden mukaisia.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa kelluvien asuntojen ja laitureiden ankkuroinnista siten, että ankkurointi sijoittuu osittain korttelialueen ulkopuolelle. Matalan ruopattavan vedensyvyyden 3,6 m vuoksi ankkurointi tulee sijoittaa toiminnallisen etäisyyden päähän laturista.
Asemakaavan ja poikkeamishakemuksen mukaisesti pohjoiset rakennusalat sijoittuvat tontin 10619/1 pohjoisreunaan kiinni, jonka takia rakennettavuuden mahdollistamiseksi varattava 10 metriä leveä tontin pohjoisreunan pituinen alue ankkureiden ja ketjujen sijoittamiselle. Ankkurointi ei ulotu hakemuksen mukaisesti naapuritontin 3 puolelle eikä poikkeamisella ole haittaa naapureiden olosuhteisiin. Poikkeamiselle annetaan kuitenkin ehdoksi, että kelluvien asuntojen ankkurointi tulee toteuttaa siten, että ympäröivien vesialueiden tulee olla yleisessä käytössä. Mikäli ankkurointi ulottuu vesialueelle, ankkurointi tulee merkitä selkeästi.
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa asemakaavassa yhteiskäytössä olevien laitureiden palamattomien materiaalien määräyksestä siten, että laiturien materiaalina käytetään osittain puuta. Laiturirakenteet voidaan poiketen asemakaavasta osittain rakentaa osin kyllästetystä puusta paloturvallisuutta vaarantamatta. Laiturin toteutuksesta puuosien osalta paloturvallisuusnäkökohdat tulee selvittää ja tarvittaessa neuvotella niistä pelastuslaitoksen kanssa erillisneuvotteluin.
Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös tullut nähtäväksi 25.08.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 110 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 110 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769