Päätös, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, opetus- ja kulttuuriministeriö

HEL 2021-001300
14. / 20 §

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilupäiväkodit ja vähimmäisryhmäkoko Helsingissä kokeilun ajalle 2021-2024

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä kaksivuotisen esiopetuksen suomenkieliset kokeilupäiväkodit opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti (VN/7615/2021). Kokeilupäiväkodit on listattu liitteessä 1 esiopetuksen oppilaaksiottoalueittain.

Lisäksi jaosto päätti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vähimmäisryhmäkoon kokeilun ajalle vuosiksi 2021-2024. Kaksivuotisen esiopetuksen vähimmäisryhmäkoko on 14 lasta kokeiluun valituissa suomenkielisissä päiväkodeissa.

Lisäksi jaosto päätti, että vähimmäisryhmäkoko voi alittua seuraavissa tilanteissa:

1) kokeilupäiväkodissa ei ole vähimmäisryhmäkoon mukaista määrää koeryhmään kuuluvia lapsia

2) lapsen tuen tarpeen tai muun syyn mukaisesti kaksivuotinen esiopetus on lapsen kannalta tarkoituksenmukaisinta järjestää integroidussa erityisryhmässä tai muussa lapsiryhmässä, jossa vähimmäisryhmäkokoa ei ole mahdollista täyttää

3) kaksivuotinen esiopetus toteutuu koeryhmään kuuluvien lasten osalta kielikylpyryhmässä

Lisäksi jaosto päätti, että kokeilun ensimmäisenä toimintavuotena 2021-2022 koeryhmään kuuluvat lapset voivat sijoittua myös ryhmiin, joissa on eri-ikäisiä lapsia ja kokeilun vähimmäisryhmäkoko ei täyty.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kansallisen kokeilun kaksivuotisesta
esiopetuksesta. Kokeilu ajoittuu vuosille 2021-2024. Kaksivuotista esiopetusta järjestetään esiopetuksen toiminta-aikoina.

Helsingin kaupungin osallistuminen kokeiluun ja kokeilupäiväkodit

Kokeilua ohjaa kokeilulaki. Kokeilulain 4 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut ne kunnat, joiden tehtävänä on järjestää kaksivuotista esiopetusta. Helsinki on valittu mukaan kokeiluun (päätös
VN/583/2021).

Ministeriö on valinnut ne päiväkodit, jotka Helsingissä osallistuvat kokeiluun (VN/7615/2021). Kokeilukuntien ja kokeilupäiväkotien valinta on tehty osittaisena satunnaisotantana. Kunta ei ole käyttänyt asiassa harkintaa. Otanta on tehty siten, että kokeilupäiväkoteja on kunnan eri sosioekonomisilta alueilta sekä eri kieliryhmiä edustavasti. Kokeilupäiväkodiksi valitun päiväkodin tulee lisäksi olla kunnassa päätetty esiopetuksen järjestämispaikka, ja sen tulee järjestää esiopetusta koko kokeilun ajan.

Ministeriö teki päätöksen kokeilupäiväkodeista 8.4.2021 ja täydensi päätöstä Helsingin ruotsinkielisillä päiväkodeilla 15.4.2021. Helsingissä kokeiluun on valittu seuraavat 44 suomenkielistä ja 2 ruotsinkielistä päiväkotia.

Kokeilun kohdejoukko

Kokeilulain 5 §:n mukaan ne lapset, jotka ovat kokeilupäiväkodissa varhaiskasvatuksessa, kuuluvat kokeilun koeryhmään eli osallistuvat kokeiluun. Sen lisäksi koeryhmään kuuluvat kokeilupäiväkodin alueella asuvat lapset. Koeryhmään kuuluvat lapset on valittu satunnaisotannalla opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta eikä kunta ole voinut käyttää asiassa harkintaa. Kokeilupäiväkotiin kuuluvaksi on ministeriön toimesta katsottu ne lapset, jotka ovat olleet sijoitettuna päiväkotiin tai joille on tehty sijoitukseen johtanut siirtohakemus ennen kokeilupäiväkotien päätöspäivää 8.4.2021.

Kokeilulain 5 §:n mukaan ne lapset, jotka eivät kuulu kokeilun koeryhmään, muodostavat verrokkiryhmän. Kokeilun aikana lapsi ei voi siirtyä koeryhmästä verrokkiryhmään tai päinvastoin.

Helsingissä kokeilun ensimmäiseen koeryhmään kuuluu noin 1100 lasta ja kokeilun verrokkiryhmään noin 5200 lasta.

Kokeilulain 5 §:n mukaan kunnan on päätettävä koe- ja verrokkiryhmään kuuluvat lapset. Hallintosäännön 15 luvun 5 §:n mukaisesti varhaiskasvatusjohtaja ottaa lapset suomenkieliseen esiopetukseen. Kaksivuotisen esiopetuksen koe- ja verrokkiryhmien osalta päätökset tekee varhaiskasvatusjohtaja ja ruotsinkielisen koe- ja verrokkiryhmien päätösten osalta ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vähimmäisryhmäkoko

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulaki ei määrittele, millä tavoin lapsiryhmät tulee muodostaa tai minkä verran niissä tulee olla kokeiluun osallistuvia lapsia. Kokeilun opetussuunnitelman perusteet mainitsee, että kaksivuotinen esiopetus voidaan toteuttaa kahden kokeiluun osallistuvan ikäryhmän yhteisenä opetuksena. Kunta tekee kuitenkin päätöksen siitä, miten ryhmät muodostetaan.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt (4/2020 § 45), että kunnallisessa esiopetuksessa esiopetusryhmän muodostumisen edellytyksenä on, että kuhunkin toimipaikkaan muodostuu vähintään 14 lapsen esiopetusryhmä.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa noudatetaan samaa vähimmäisryhmäkokoa huomioiden tässä päätöksessä mainitut poikkeustilanteet. Kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa kokeilupäiväkotien otantaan, jolloin kokeiluun on valikoitunut myös päiväkoteja, joissa on vain vähän koeryhmään kuuluvia lapsia. Lisäksi ministeriön päätös kokeilupäiväkodeista saapui kunnalle vaiheessa, jossa ensi toimintavuoden esiopetuspäätöksen on tehty ja varhaiskasvatushakemusten käsittely on käynnissä ja sitä kautta myös lapsiryhmien suunnittelu on aloitettu. Näin ollen toimintavuonna 2021-2022 lapsiryhmiä voidaan perustaa myös vähimmäisryhmäkoon alittavasti.

Koeryhmään kuuluville lapsille mahdollistetaan ryhmän koosta tai rakenteesta riippumatta osallistuminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluopetussuunnitelman mukaiseen toimintaan.

Lapsivaikutukset

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, edistää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita ja antaa tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja myönteisen itsetunnon muodostumiseen. Kaksivuotinen esiopetus antaa lapselle mahdollisuuden oppia, sisäistää ja syventää oppimaansa yksilölliseen tahtiin.

Yhteisöllinen ja hyväksyvä toimintakulttuuri edistää jokaisen lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Kokeilussa mukana olevat lapset kuuluvat esiopetuksen oppilashuollon ja tukimuotojen piiriin.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 26.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätietojen antaja

Henrietta Suomalainen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 22795

henrietta.suomalainen@hel.fi