Tilinpäätös vuodelta 2020, Helsingin kaupunki

HEL 2021-003003
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 224 §

Helsingin kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksyminen

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen.

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 496 727 658,16 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Lisäksi kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyssä seuraavaa:

Alla olevien liikelaitosten yli- tai alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli- tai alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.

Kaupunginhallitus esitti lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Edelleen kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa.

Samalla kaupunginhallitus totesi, että talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli rahoitusjohtaja Tuula Saxholm.

Vastaehdotus:
Elisa Gebhard: Lisäys päätösesityksen loppuun:

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle.

Kannattaja: Reetta Vanhanen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Päätösehdotukseen:

Samalla kaupunginhallitus kehottaa toimialalautakuntia tuomaan kaupunginhallitukselle ylitysoikeusesitykset, joilla kompensoidaan 2021 budjetin aiheuttamat huomattavat resurssivajeet, erityisesti kasvatus- ja koulutustoimenalalla.

Kannattaja: Mai Kivelä

Äänestys

JAA-ehdotus: Elisa Gebhardin vastaehdotus
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotus

Jaa-äänet: 13
Elisa Gebhard, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Ozan Yanar

Ei-äänet: 2
Veronika Honkasalo, Mai Kivelä

Kaupunginhallitus hyväksyi Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 13 - 2.

Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Veronika Honkasalo jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:

Koronapandemia on ennennäkemättömällä tavalla koetellut erityisesti Helsinkiä ja sen asukkaita. Sekä itse pandemian että rajoitustoimien vaikutukset kohdistuvat tutkitusti niihin ryhmiin, jotka ovat lähtökohtaisesti hauraassa asemassa. Vahva empiirinen näyttö osoittaa, kuinka esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat syventyneet ja oppimiserot ja -vaje kasvaneet pandemian aikana. Vaikka pandemia on koetellut Helsinkiä Suomen mittakaavassa kovin ottein, osoittaa tilinpäätös, että Helsingin talous on yllättävän vahvalla pohjalla. Tämän lisäksi valtio on merkittävillä resurssilisäyksillä tukenut myös Helsinkiä selviämään koronakriisistä vuonna 2020.

Helsingillä on siis kaikki edellytykset tehdä talouspolitiikkaa, joka lähihistorian pahimman kriisin keskellä investoi kaupunkilaisten hyvinvointiin ja välttää leikkaukset. Vastaesityksemme lähti siitä, että syksyllä 2020 valtuuston päättämän budjetin aiheuttamat resurssivajeet on paikattava kokonaisuudessaan toisin kun voittanut esitys (Gebhard), joka lähti siitä, että koronasta aiheutuvia kustannuksia seurataan ja ylitysoikeuksia esitetään vain tarvittaessa. Tosiasiassa ei voittanut esitys muuta budjetin aiheuttamia merkittäviä resurssivajeita, jotka johtavat pahimmissa tapauksessa mm. palveluiden rapautumiseen.

Katso äänestystulos taulukkona

Kaupunginhallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen.

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 496 727 658,16 euroa. Tulokseen sisältyvät myös kaupungin liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä käsiteltyjen rahastojen tulokset, jotka käsitellään niiden omissa kirjanpidoissa.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen käsittelyssä seuraavaa:

Alla olevien liikelaitosten yli- tai alijäämä siirretään ko. liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan.

Alla olevien rahastojen yli- tai alijäämä siirretään rahaston sääntöjen mukaisen ko. rahaston rahastopääomaan.

Kaupunginhallitus esittää lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa.

Sulje

Esittelijä ilmoittaa, että vuoden 2020 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Kaupungin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti ja se on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 496,7 miljoonaa euroa ollen 234 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2019 tulos oli 377,0 miljoonaa euroa, vuoden 2018 tulos 386,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 tulos 483,1 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin tuloslaskelma

Toimintakate toteutui talousarviota parempana (47,5 miljoonaa euroa) toimintatulojen ylittäessä talousarvion merkittävästi (72,1 miljoonaa euroa). Maan-, rakennusten- ja osakkeiden myyntituloja (kirjautuu muihin toimintatuloihin) kertyi talousarviossa ennakoitua (100 miljoonaa euroa) enemmän, yhteensä 137 miljoonaa euroa. Myös valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviossa ennakoitua suurempana (39,6 miljoonaa euroa).

Kaupungin ulkoiset toimintamenot ylittävät talousarvion 24,5 miljoonalla eurolla. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,6 prosenttia (vuonna 2019 vastaava kasvu edelliseen vuoteen oli 4,8 prosenttia). Kuntasektorilla vastaava kasvu oli keskimäärin 2,0 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2020 noin 4,4 prosenttia eli noin kolminkertaisesti strategiatavoitteeseen (tavoitetaso 1,29 prosenttia) nähden (vuonna 2019 vastaava kasvu edelliseen vuoteen oli 5 prosenttia, tavoitetaso vuonna 2019 oli 2,34 prosenttia).

Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,1 prosenttia (vuonna 2019 vastaava kasvu oli 2,3 prosenttia). Verotulototeuma oli yhteensä -57 miljoonaa euroa talousarviota heikompi (huomioiden koronakompensaatiot yhteisöverojen kautta). Valtionosuustilitysten toteuma oli 479,6 miljoonaa euroa. Se sisältää kuntien koronatukipakettien mukaiset kompensaatiot 214 miljoonaa euroa. Valtionosuudet toteutuvat 234 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana. Yhteensä vero- ja valtionosuustulot olivat 176 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat.

Vuosikate 863 miljoonaa euroa toteutui 228 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana ja hieman edellisvuotta korkeampana (741 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Koronan vaikutukset Helsingin kaupungin vuosikatteeseen jäivät vuonna 2020 lähes neutraaleiksi. Toimialojen palveluissa on kuitenkin muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2021 eteenpäin lisää kaupungin menoja.

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma

Kaupungin investointimenot olivat 1 047 miljoonaa euroa, josta 130 miljoonaa euroa muodostui Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kympin myyntitulojen sijoittamisesta kyseessä olevaan kiinteistöosakeyhtiöön. Ilman tätä kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 917 miljoonaa euroa eli 137 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Investointimenot ilman liikelaitoksia vuonna 2020 olivat 891,5 miljoonaa euroa ja ilman Kymppi-talon kertaluonteista pääomitusta investointimenot olivat 761,5 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 käytettiin 639,9 miljoonaa euroa, 516 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 545,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Investointitason nousu on viime vuosina kohdistunut erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rakennushankkeisiin, uusien projektialueiden esirakentamiseen sekä katujen ja liikenneväylien uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen.

Vuoden 2020 investointimenot kasvoivat vuoteen 2019 verrattuna erityisesti talonrakennushankkeisiin, esirakentamiseen sekä katuihin ja liikenneväyliin kohdistettujen määrärahojen käytössä.

Talonrakennushankkeisiin käytettiin yhteensä 298,1 miljoonaa euroa, joka on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 266,1 miljoonaa euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeisiin käytettiin 130,9 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 käytettiin 116,2 miljoonaa euroa. Korjaushankkeisiin käytettiin 167,1 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 käytettiin 149,1 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

Talousarviokohdan Projektialueiden esirakentaminen, Khn käytettäväksi, käytettiin vuonna 2020 yhteensä 96,4 miljoonaa euroa, joka on 73,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 55,5 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat Kalasataman ja Länsisataman esirakentamiseen.

Katuihin ja liikenneväyliin käytettiin yhteensä 173,2 miljoonaa euroa, joka on 9,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 vastaava käyttö oli 158,7 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahan käytön lisäykset verrattuna vuoteen 2019 kohdistuivat talousarviokohtaan Uudisrakentaminen sekä talousarviokohtaan Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt.

HKL-liikelaitoksen investoinnit vuonna 2020 olivat 145,9 miljoonaa euroa (138,2 miljoonaa vuonna 2019).

Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui vain -9 miljoonaa euroa negatiivisena huolimatta edellistä vuotta merkittävästi korkeammasta investointitasosta. Tämä mahdollistui, kun myös tulorahoitus toteutui edellistä vuotta parempana. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku, toteutui jokseenkin vastaavalla tasolla kuin edellisenä vuonna (-33 miljoonaa euroa).

Vuosikate suhteessa toteutuneeseen investointitasoon (investointien tulorahoitusprosentti) vuonna 2020 oli 85 prosenttia. Se ei poikkea merkittävästi muiden suurimpien kaupunkien tasosta. Myöskin kuntasektorin keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli ennakkotietojen mukaan 84 prosenttia.

Vuoden 2020 talousarviossa oli varauduttu uusien 92 miljoonan euron lainojen nostoon. Lainanotosta toteutui 60 miljoonaa euroa. Kyseinen laina nostettiin liikenneliikelaitokselle raitiovaunukaluston hankintaa varten Euroopan Investointipankin kanssa tehdystä rahoituksen puitesopimuksesta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin noin 82 miljoonaa euroa (sisältäen liikenneliikelaitoksen investointeja varten nostetut rahalaitoslainat), ja pitkäaikaisten lainojen määrä aleni vuonna 2020 nettomääräisesti yhteensä 22 miljoonaa euroa. Kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopulla 992 miljoonaa euroa (vuoden 2019 lopussa 1 014 miljoonaa euroa).

Kaupungin rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien yhteenlaskettu määrä on kasvanut kuluneella tilikaudella 208,1 miljoonaa euroa. Kassavarojen määrän muutosta osaltaan selittää pääosin tytäryhteisöjen konsernitilivarojen määrän kasvu.

Kaupungin taseen rahat ja pankkisaamiset -erä sisältää myös kaupungin konsernitiliin kuuluvien yhteisöjen tilivarat kaupungin konsernitilillä. Kaupungin velka edellä mainituille yhteisöille näiden varoista konsernitilillä näkyy kaupungin taseessa vastaavasti lyhytaikaisten velkojen määrässä. Kaupungin konsernitilijärjestelmässä oli tytäryhteisöjen varoja vuoden lopussa yhteensä 500,7 miljoonaa euroa (kasvua viime vuodesta 167,9 miljoonaa euroa).

Kaupungin maksuvalmiusreservejä kasvatti lisäksi kaupunkiympäristön toimialan toimitiloiksi valmistuneen Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kympin osakekannan sekä siihen liittyvän tontin myynti. Kauppahinta kohteista oli yhteensä 167 miljoonaa euroa. Kaupunki jää rakennukseen vuokralaiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2020 vuosikate oli noin 1 438 miljoonaa euroa. Vuosikate parani vuodesta 2019 noin 61 miljoonalla eurolla. Helsingin kaupungin vuosikate parani 122 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatteeseen oli noin 61 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ennen kaikkea Helsingin Satama Oy:n (noin 19 miljoonaa euroa) sekä Palmia Oy:n (noin 4 miljoonaa euroa) tulokset heikkenivät vuodesta 2019 pääasiallisesti koronaepidemian vaikutusten seurauksena.

Kaupunkikonsernin tulos oli vuonna 2020 noin 605 miljoonaa euroa, johon vaikutti keskeisimmin Helsingin kaupungin osuus 497 miljoonaa euroa ja Helen Oy:n osuus 123 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin ylijäämä oli 569 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 65 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin ylijäämä oli 119 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa parempi.

Helsingin kaupunkikonsernin tuloslaskelma

Kaupunkikonsernin vuoden 2020 toiminnan ja investointien rahavirta oli -269 miljoonaa euroa negatiivinen ja se oli hieman vuoden 2019 tasoa parempi (-333 miljoonaa euroa vuonna 2019). Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -9 miljoonaa euroa, jonka taso oli edellisen vuoden tasolla (-33 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Tytäryhteisöjen (muut kuin kuntayhtymät) yhteenlaskettu investointitaso oli 1 040 miljoonaa euroa ja se oli 103 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa (937 miljoonaa euroa vuonna 2019) suurempi. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso on noussut vuoden 2017 toteumaan nähden 275 miljoona euroa eli se on kasvanut lähes kolmanneksen. Samalla aikavälillä myös kaupungin investoinnit ovat kasvaneet noin kolmanneksella vuoden 2017 noin 619 miljoonan euron tasosta vuoden 2020 noin 917 miljoonan euron tasoon (vertailukelpoinen taso 2020 huomioiden Kymppi-talon kertaluonteinen pääomittaminen).

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 5 552 miljoonaa euroa eli 8 442 euroa asukasta kohden (vuonna 2019 lainakanta oli 5 171 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 992 miljoonaa euroa eli 1 508 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta pieneni (42 miljoonaa euroa), mutta vastaavasti tytäryhteisöjen yhteenlaskettu lainakanta kasvoi kasvaneen investointitason seurauksena noin 423 miljoonaa euroa (vuonna 2019 vastaava lainakannan kasvu oli 434 miljoonaa euroa).

Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma

Tilinpäätöksen käsittelyn liittyen esittelijä toteaa, että kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilinkauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Kaupunginhallitus toteaa tilinpäätöksen tuloksen käsittelyn yhteydessä seuraavaa liittyen asuntotuotantorahaston tilanteeseen.

Kaupungin asuntotuotantorahasto koostuu kolmesta korista. Yksi koreista perustettiin kaupungin erillisten korkotukiyhtiöiden vuokrien perimiseen ja rakentamisenaikaisten lainojen hoitoon. Yhtiöt on olennaisin osin fuusioitu kaupungin 100 % omistamaan Koy Auroranlinnaan. Yhdessä korkotukiyhtiöistä kaupunki on ollut enää vähemmistöosakkaana. Fuusion toteuduttua ko. yhtiön osakeomistuksiin liittyvät vuokrat ja vastikkeet voidaan hoitaa kuten muunkin erillisen asunto-omistuksen kohdalla, jolloin ko. rahastokori voidaan tarpeettomana lakkauttaa.

Korin lakkauttamiseen liittyvä asuntotuotantorahaston sääntömuutosesitys on tarkoitus tuoda erikseen päätöksentekoon kevätkaudella 2021. Korin lakkauttamisen yhteydessä on tarve tehdä tekninen n. 3 miljoonan euron suuruinen siirto kyseiseen rahastoon.

Innovaatiorahastoon tulisi siirtää Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa. Innovaatiorahaston vapaa pääoma on helmikuussa 2021 noin 18 miljoonaa euroa. Vuotuinen käyttö on ollut viime vuosina noin 3 miljoonaa euroa.

Sulje

Kaupunginhallitus 22.03.2021 § 203

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Asian käsittelyn aikana kuultavana oli rahoitusjohtaja Tuula Saxholm.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä
pormestari
Jan Vapaavuori
Lisätiedot

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 36567

ari.hietamaki@hel.fi

Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 36277

matti.malinen@hel.fi

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

tuula.saxholm@hel.fi

Ulla Kukkonen, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25110

ulla.kukkonen@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 12.04.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Ari Hietamäki, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36567

ari.hietamaki@hel.fi

Matti Malinen, talousarviopäällikkö, puhelin: 09 310 36277

matti.malinen@hel.fi

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 09 310 36250

tuula.saxholm@hel.fi

Ulla Kukkonen, toimitusjohtaja, puhelin: 09 310 25110

ulla.kukkonen@hel.fi