Yhtiökokoukset vuonna 2021, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (junakalustoyhtiö) harjoittaa rautateiden liikkuvan raideliikennekaluston hankinta-, omistus-, hallinta- ja vuokraustoimintaa sekä kalustoon liittyvää huolto- ym. palvelutoimintaa ja näihin kaikkiin liittyvien tilaaja- ja konsulttipalvelujen tuottamista. Lisäksi yhtiö harjoittaa edellä mainittuihin liittyvää muuta liiketoimintaa.

Yhtiö voi omistaa osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä, käydä niillä kauppaa sekä olla osakkaana yhtiöryhmissä ja konsortioissa, joiden toiminta liittyy läheisesti yhtiön toimialaan. Yhtiö voi ottaa lainoja ja myöntää takauksia päätoimialansa puitteissa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen.

Yhtiön osakkeenomistajia ovat Helsingin kaupunki (49,5%), Vantaan kaupunki (27,5) Espoon kaupunki (19,5%) ja Kauniaisten kaupunki (3,5%).

Junakalustoyhtiön toiminnan laajentaminen ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksessa 2020-31 on todettu seuraavaa:

”Kunnat ja HSL ratkaisevat yhteistyössä Väyläviraston kanssa tarvittavien lähijunaliikenteen uusien varikoiden sijoittumisen Rantaradan, Kehäradan ja Pääradan suunnissa ja laativat tarvittaville selvityksille ja toteuttamiselle uusien junien hankintatarpeen huomioonottavan aikataulun.

Tämän mukaisesti kunnat laativat yhteistyössä Väyläviraston kanssa tarpeelliset suunnitelmat varikoiden toteuttamiseksi sekä ratkaisevat varikoiden toteuttajan, suunnittelijan, rakentajan ja omistuksellisen rakenteen. Sijaintikunnat laativat varikoiden vaatimat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat.

Väylävirasto osallistuu suunnitteluun erityisesti siltä osin, kuin varikot edellyttävät toimia valtion väyläverkkoon. Valtio osallistuu sopimuskaudella lähiliikenteen varikoiden suunnittelun kustannuksiin 30%:n, kuitenkin enintään 3 miljoonan euron osuudella. Valtio voi osoittaa maa-alueitaan varikoiden tarpeisiin ja kannustaa maa-alueita omistavia yhtiöitä hyvään yhteistyöhön kaupunkien kanssa.

Kuntien rahoitusosuus varikoiden suunnittelusta on 70 %. Valtio ratkaisee pidemmän aikavälin toimenpiteensä lähijunaliikenteen varikoiden toteutukseen seuraavan MAL-sopimuksen tai varikoiden rakentamispäätöksen yhteydessä.”

Väylävirasto on laatinut Lähijunaliikenteen varikkoselvityksen (Väyläviraston julkaisu 25/2020). Selvitystyön tavoitteena oli löytää HSL:n nykyistä ja uutta lähijunaliikenteen kalustoa varten uusien varikkojen kokonaisuus, joka toimii liikenteellisesti mahdollisen Pisara-radan kanssa ja ilman sitä. Työn johtopäätöksenä on, että uusia varikoita tarvitaan kolme, joista kaksi on kunnossapitovarikkoja ja yksi säilytysvarikko.

MAL-sopimuksen velvoitteiden toteuttamiseksi asiassa on arvioitu junakalustoyhtiön roolia varikkojen toteuttajana, suunnittelijana ja tarvittaessa omistajana. Junakalustoyhtiön toimesta on laadittu tarpeelliset suunnitelmat yhteistyössä HSL:n ja Väyläviraston kanssa varikkojen toteuttamiseksi. Tämä suunnitelma ja siinä osoitetut varikkojen sijaintikohteet käsitellään myös kuntien yhteiskokouksessa.

Yllä olevaan liittyen yhtiön hallitus esittää yhtiökokouksessa junakalustoyhtiön toimimisesta HSL-alueen lähiliikennejunien uusien varikkotilojen järjestäjänä ja tämän mukaisesti yhtiön yhtiöjärjestystä täydennettäväksi niin, että junakalustoyhtiö voi jatkossa myös hankkia, omistaa, hallita ja vuokrata rautateiden liikkuvan raideliikennekaluston huoltoon- ym. palvelutoimintaan liittyviä varikkokiinteistöjä ja maa-alueita. Tämä täydennys lisätään toimialapykälään (1§).

Lopuksi

Esitetty yhtiöjärjestyksen toimialapykälän täydentäminen vastaa junakalustoyhtiön tulevasta toiminnasta varikoiden suunnittelijana, toteuttajana ja tarvittaessa omistajana Helsingin seudun yhteistyökokouksessa käsiteltäviä osakkaiden linjauksia, jotka pohjautuvat MAL-sopimuksessa sovittuun. Ennen kuin yhtiöjärjestystä muutetaan, tulee asia käsitellä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 13.4.2021.

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n 2) kohdan mukaan kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää toimiohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöissä ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, silloin kun kyseessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen.

Päätös tullut nähtäväksi 21.04.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.