Toivomusponsi, perheystävällisen työpaikan ohjelman pilotointi rajatusti yhden toimialan sisällä

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.3.2021 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Käsitellessään 3.3.2021 Emma Karin aloitetta Helsingin kaupungista perheystävällinen työpaikka kaupunginvaltuusto hyväksyi Emma Karin toivomusponnen: ”Valtuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet pilotoida perheystävällisen työpaikan ohjelmaa yhteistyössä Väestöliiton kanssa rajatusti yhden toimialan sisällä esimerkiksi kaupungin varhaiskasvatuksessa. Pilotista saatujen kokemusten pohjalta parannettaisiin perheellisten työntekijöiden työhyvinvoinnin huomioimista kaupungissa.”

Helsingin kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä työn ja muun elämän yhteensovittamisessa jo useiden vuosien ajan. Hyvä tasapaino työn ja muun elämän välillä heijastuu henkilöstötyytyväisyyteen, työn tuloksiin ja asiakastyytyväisyyteen. Helsingin kaupunki tavoittelee koko työuran kattavaa sukupuolesta riippumatonta hyvää työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistumista. Työyhteisöt luovat yhdessä kulttuurin ja käytännöt, jotka tukevat työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelman yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on tehdä laajamittainen nykytilan arviointi työpaikan perheystävällisistä käytännöistä. Työpaikan omana tehtävänä on kehittää perheystävällisiä käytäntöjä, joiden toteutumisen pohjalta Väestöliitto voi myöntää ”Perheystävällinen työpaikka” -tunnuksen. Tunnuksen käytöstä maksetaan vuosimaksua henkilöstömäärän mukaisesti.

Väestöliiton kanssa on tehty yhteistyötä ja vastaavanlainen perheystävällisten käytäntöjen arviointi toteutettiin jo vuonna 2015, jolloin Väestöliitto arvioi kaupunkitasoisia ohjeistuksia työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta. Lisäksi kolmen viraston perheystävällisyyden tilaa arvioitiin Kunta10-kyselyllä ja johtohenkilöiden haastatteluilla. Kaupungin vahvuuksiksi arvioitiin henkilöstöpolitiikka, työaikojen ja lomien sijoittelu ja joustavuus. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin tasa-arvoiset ja yksilölliset ratkaisut joustojen hyödyntämisessä, perheystävällisyyden johtamisen kehittäminen ja pelisääntöjen läpinäkyvyys.

Aiemman Väestöliiton hankkeen jatkumona Helsingin kaupunki käynnisti tiiviin yhteistyön KT Kuntatyönantajien kanssa perheystävällisyyden edistämiseksi ja osallistui KunTeko 2020 – kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaan. Vuonna 2017 Helsingin kaupunki sai kehittämisohjelman Kunteko-palkinnon työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittämisestä. Lisäksi KT:n kanssa kehitetiin kunta-alalle ”Hyvän elämän toimintamalli”, joka edistää suunnitelmallisesti työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tätä alun perin Helsingin kaupungin aloitteesta syntynyttä toimintamallia on mahdollista laajentaa kaupungin eri organisaatioissa. Hyvän elämän toimintamallin soveltaminen on kuntaorganisaatioille maksutonta. Toimintamallissa kehitetään toimintatapoja nimenomaan kyseisen organisaatioyksikön lähtökohdista käsin konkreettisella tasolla, mikä palvelee parhaiten arjen työn ja toimintatapojen kehittämistä.

Perheystävällisiä käytäntöjä on kehitetty osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka toimenpiteissä on oma kohtansa työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Vuosien 2019–2021 aikana Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman toimenpiteinä edistettiin työn ja muun elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota työelämän joustojen käyttöön silloin kun yksilöillä on siihen tarvetta ja edistettiin perhevapaiden tasa-arvoista jakautumista. Helsinki haluaa olla mahdollisimman hyvä työpaikka ja mahdollistaa henkilöstön tasapainoinen elämä eri elämäntilanteissa. Perheystävällisyyttä on edistetty mm. seuraavilla keinoilla:

• Esihenkilöiden ja henkilöstön asenteilla on suuri merkitys siihen, että perheystävälliset käytännöt siirtyvät arjen toimintaan. Tähän voidaan vaikuttaa valmennuksen ja ohjauksen keinoin. Tietoisuutta perheystävällisyydestä ja siihen vaikuttamisesta on lisätty tuottamalla Helmi-intranet sivut ja valmennusmateriaalia esihenkilöille ja työyhteisöille työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Lisäksi teema on ollut vuosittain osana kaupungin esihenkilöiden omaa lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Myös esihenkilön ja työntekijän onnistumiskeskustelujen työhyvinvointiosiossa nostetaan esiin työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Joskus tulee tarve olla pois työstä kokonaan, joko lakisääteisin tai harkintaan perustuvin syin. Tällöin on tärkeää, että työntekijä ja esihenkilö voivat keskustella avoimesti ja luottamuksellisesti tilanteesta, jotta tilanteeseen löydetään oikeat ratkaisut.
• Yksilöllisiä ratkaisuja tukemaan työn ja muun elämän yhteensovittamista on kehitetty laajasti. Mm. monipaikkainen työ otettiin käyttöön jo aiemmin käytössä olleen etätyön lisäksi ja vakuutusturva laajennettiin koskemaan myös etätyötä. Lisäksi laadittiin ohjeistus joustotyöajan käyttöön. Niissäkin tehtävissä, joissa liukuvan työajan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista voidaan hyödyntää joustoja työajoissa esimerkiksi porrastamalla työaikoja ja ottamalla työvuorotoiveet huomioon yhteisöllisellä työaikasuunnittelulla. Monilla työpaikoilla on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu. Osa-aikatyötä voi tehdä niin ikääntyneiden vanhempien kuin pienten lastenkin hoitamiseksi. Myös opiskelu voi muodostaa tarpeen osa-aikatyöhön. Lapsen sairastuttua, voidaan työntekijälle tietyissä tilanteissa kustantaa lastenhoitaja.
• Helsingissä on myös otettu käyttöön anonyymi rekrytointi ja esihenkilöitä valmennettiin tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen rekrytoinnin käytännöistä, mikä vaikuttaa myös perheystävällisyyden huomioimiseen rekrytoinneissa. Kaupungilla on myös kehitetty oma Helvi-virtuaaliohjaaja, joka tukee esihenkilöitä asioiden käsittelyssä työyhteisössä. Helvi-virtuaaliohjaaja on tehty mm. anonyymin rekrytoinnin sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden käsittelyä varten

Perheystävälliset käytännöt kattavat laajasti eri elämäntilanteita ja näitä tukevia käytäntöjä kehitetään myös tulevina vuosina. Kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa tullaan myös jatkossa nostamaan esiin työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistuminen riippumatta sukupuolesta, työkyvystä, perheen mallista, ammatista tai työ-uran ja elämän vaiheesta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ei tämänhetkisen arvion mukaan nähdä tarpeellisena, eikä koronan aiheuttamassa työtilanteessa mahdollisena, käynnistää tätä kyseistä ohjelmaa perheystävällisyyden lisäämiseksi. Helsingin kaupunki tulee jatkamaan jo olemassa olevien toimintamallien kehittämistä ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan Hyvän elämän toimintamallia perheystävällisyyden vahvistamiseksi.

Hallintosäännön 30 luvun 14§:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Päätös tullut nähtäväksi 10.03.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §