Poikkeaminen, Taka-Töölö

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 525 tonttia nro 27 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta nro 12691 asemakaavan muuttamiseksi seuraavasti:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

As. Oy Sallinkatu 4

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 525 tontti 27

Hakemus

Hakija hakee 37 k-m² pysyvää käyttötarkoituksen muuttamista poiketen rakennuskiellosta nro 12691 siten, että osa nykyisestä toimisto- ja toimitilakäytössä olevasta tilasta muutettaisiin asunnoksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tilat palautetaan osin alkuperäiseen käyttöön sisäpihan puolelta. Mannerheimintien puoleiset tilat jäävät konversioperiaatteen mukaisesti liike- ja toimistokäyttöön. Mannerheimintielle ja Sallinkadulle avautuvat ikkunat jäävät katukuvassa liiketilojen käyttöön. Hakijan mukaan tilat soveltuvat hyvin niiden alkuperäiseen käyttöön eli asumiseen.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 53) määräämä rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.5.1975 vahvistettu asemakaava nro 7217. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AKe), jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka koskee merkintä C2: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Taka-Töölön kerrostaloalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.

Alue sijaitsee Taka-Töölön kaupunginosassa, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Sijainti on keskeinen Mannerheimintien varressa. Lähiympäristössä sijaitsee myös arvokkaita historiallisia rakennuksia, kuten Olympiastadion, Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölön raitiovaunuhalli ja Töölön Kisahalli. Saman korttelin toisella laidalla sijaitsee Töölön yhteiskoulu.

Sallinkatu 4:n on suunnitellut Toivo Pajunen vuonna 1924. Alkuperäispiirustuksissa ensimmäisessä kerroksessa olleet tilat ovat olleet asuntona. Vuonna 1938 tilat on muutettu pankkihuoneistoksi Helsingin Osakepankin käyttöön ja rakennuksen kulmaan on avattu liiketilan sisäänkäynti. Liiketilassa on tämän jälkeen tehty useita muutoksia.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (10.8.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (Helsingin kaupunginmuseolta) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).

Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan (9.9.2021), että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä muutettavat tilat sijaitsevat sisäpihan puolella ja muutos on laajuudeltaan pieni. Mannerheimintien ja Sallinkadun puolelle jää edelleen toimivan kokoiset liike- ja toimitilat, joten yritysten toimintaedellytykset eivät muutosten myötä olennaisesti heikkene ja alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy. Jatkossakin on kuitenkin tärkeää varmistaa, että kadunvarren tilat säilyvät nykyisessä käytössään.

Helsingin strategisena tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan kuitenkin katsoa pihan puolella sijaitsevan huoneiston muutoksen olevan laajuudeltaan pieni, eikä haettu toimenpide olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallisen rakenteen sekoittuneisuutta. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoksi muutettava tila vaikuttaa tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen.

Rakennuslupavaiheessa arvioidaan tarkemmin tilan soveltuvuus asuinkäyttöön sekä asukkaiden käyttöön osoitettujen varasto- ja yhteistilojen riittävä määrä kiinteistössä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.