Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Leikkipuisto Iso-Antti, Vartiokylä, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaja ja haltija on Helsingin kaupunki.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 45 kaupunginosassa Vartiokylässä, osoitteessa Valkovuokonpolku 20, kiinteistöllä 91-45-9903-26.

Kohde on ollut viljelyskäytössä ainakin 1930-luvulta lähtien vuoteen 1976 asti. Kohteella sijaitseva Iso-Antin leikkipuisto on merkitty vuonna 1975 voimaan tulleen asemakaavan mukaan puistoalueeksi (P).

Leikkipuiston perusparannuksen yhteydessä poistetaan puiston länsiosan haitta-ainepitoista maata ja jätteitä sisältävä maakumpu ja tilalle rakennetaan palloilukenttä, nurmialuetta, kävelytietä, puustoa ja muuta kasvillisuutta.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueen täytöissä on käytetty osin lentotuhkaa ja rakennusjätettä. Haitta-ainepitoisten massojen alkuperästä ei ole tietoa, mutta ilmakuvien perusteella poistettavaksi suunniteltu maakumpu on tehty vuosien 1976-1988 välillä. Tuhkan vaikutus on selvästi näkyvissä kohonneina nikkelin, kuparin, sinkin ja arseenin pitoisuuksina alueelta otetuissa maanäytteissä. Lisäksi kohteen maaperätutkimuksissa on havaittu pilaantuneisuutta osoittavina pitoisuuksina muitakin metalleja; kadmiumia, kobolttia ja lyijyä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.4.2021.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

- Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Iso-Antin leikkipuisto, Valkovuokonpolku 20, Helsinki. ENV2088. 12.4.2021. Päivitetty 9.5.2021. Vahanen Environment Oy.
- Naapurikiinteistöjen yhteystiedot

Kunnostussuunnitelman päivitys toimitettiin 10.5.2021.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Koko leikkipuiston alueen maaperä on maaperäkartan perusteella moreenia ja täyttömaata. Pintakerroksissa on täyttömaata ja humusta. Pintakerroksen alla on alueen koillisosassa kitkamaata ja muualla savea noin 0-4 metrin paksuinen kerros. Poistettava maakumpu on tuhkaista täyttömaata, jossa on havaittu jätejakeita. Kumpua peittää nurmi ja sen alla on savi/silttikerros noin 2,5-3 metrin syvyydellä eli ympäröivän maan pinnan tasolla.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu pohjaveden pintaa. Kohteen länsi- ja pohjoisreunalla on matala avo-oja, jossa on ainakin keväisin vettä. Puistosuunnitelman mukaan kohteen itäreunaan rakennetaan uusi painanne, jonka vedet ohjataan länteen kohti olemassa olevaa ojaa. Sadevedet imeytyvät maaperään tai ne ohjataan hulevesiviemäriin.

Haitta-ainetutkimukset

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geotekniikkaosasto toteutti vuonna 2003 maaperätutkimuksia leikkipuiston alueella. Vahanen Environment Oy täydensi näitä tutkimuksia vuonna 2020 poistettavan maakummun alueella. Alueelle on kaivettu yhteensä 10 koekuoppaa. Kuopista on otettu maanäytteitä kenttä- ja laboratorioanalyysejä varten. Metalleista on tehty kenttäanalyysejä myös suoraan koekuopan seinämistä.

Vuoden 2003 koekuoppatutkimuksen mittaukset kenttäanalysaattorilla osoittavat, että tuhkatäytön vaikutus ilmenee kohonneina nikkelin, kuparin, sinkin ja arseenin pitoisuuksina. Kuoppien kenttämittauksissa todettiin tuolloin myös raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia kadmiumia ja antimonia sekä kohonneita kromin, bromin, tinan ja lyijyn pitoisuuksia. Kenttämittauksia ei vahvistettu laboratoriomittauksin. Vuoden 2020 maakumpuun kohdistuvien maaperätutkimusten laboratorioanalyysien perusteella tutkituista haitta-aineista ainoastaan sinkin pitoisuus ylitti paikoin valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) esitetyn alemman tai ylemmän, pilaantuneisuutta osoittavan ohjearvon. Lisäksi havaittiin arviointikynnyksen ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kobolttia, kuparia, lyijyä ja nikkeliä. Molemmissa tutkimuksissa maakummun koekuopissa havaittiin jätteitä 1-20 tilavuus-%. Jätteet koostuivat pääosin metallista, lasista, tiilestä ja keramiikasta sekä tuhkasta.

Tutkimusten perusteella kohteen länsiosan maakummussa on maa-ainesta, jonka pitoisuudet ylittävät vertailuarvot (VNA 214/2007) seuraavasti:
- Pitoisuudet yli ylemmän ohjearvon, 119 m3ktr
- Pitoisuudet yli alemman ohjearvon, 102 m3ktr
- Pitoisuudet yli kynnysarvon, 93 m3ktr

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteen länsiosassa sijaitsevan maakummun maa-aineksista on todettu metalleja yli kynnysarvon, alemman ja ylemmän ohjearvon sekä jätteensekaista täyttöä, jossa havaittiin tuhkaa, metallia, lasia ja keramiikkaa. Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen kynnysarvopitoisuuksien ylittyessä on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava.

Kohteen perusparannuksen yhteydessä maakummun paikalle rakennetaan palloilukenttä, joten maakumpu pitää poistaa kohteesta rakentamisen vuoksi. Kohteen pohjoisosaan rakennetaan uusi maakumpu. Muuta maarakentamista tehdään leikkipaikkojen ja muiden rakenteiden uusimisen yhteydessä. Kohteen tuleva käyttö jatkuu kunnostuksen jälkeen puistoalueena.

Kunnostustarpeen arvioinnissa on käytetty kohdekohtaista riskinarviota. Kohteesta on todettu metalleja yli valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen vertailuarvojen. Laboratorioanalyyseissä korkeimmat, yli alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet todettiin sinkkiä, ja pitoisuuksien vuoksi sitä tarkasteltiin kriittisenä haitta-aineena. Analyyseissa todettiin myös arseenina, kadmiumia, kobolttia, kuparia, lyijyä ja vanadiinia kohonneita pitoisuuksia. Sinkille tehtävän riskinarvion tuloksia voidaan soveltaa myös muiden metallien osalta, paitsi lyijyn, jonka on todettu olevan erityisen haitallista kehitysiässä oleville lapsille. Koska puisto toimii myös lasten leikkipaikkana, niin toinen kriittinen haitta-aine riskejä arvioitaessa oli lyijy.

Kriittisiksi arvioidut haitta-aineet esiintyvät maakummun poistamisen jälkeen 0-3 metrin syvyydellä tulevasta maan pinnasta. Kummun kohdalle tulevan palloilukentän ja sen läheisten alueiden perustamissyvyydestä riippuen syvimpiä maakummusta todettuja alemman ohjearvon ylittäviä maita ei välttämättä kaiveta rakentamisen vuoksi.

Tuleva pinta koostuu poistettavan kummun alueella hiekkatekonurmikentästä, kävelytiestä, nurmikosta ja istutettavista puista. Muualla leikkipuistossa alueet on suunniteltu päällystettäväksi kivituhkalla, turvasoralla, turvahakkeella, kumiturva-alustalla, nurmikolla tai asfaltilla.

Haihtuminen ei ole mahdollinen kulkeutumis- tai altistumisreitti, koska kriittiset haitta-aineet eivät ole haihtuvia. Kulkeutuminen pintavaluntana, pohjaveteen ja sen mukana, pölyäminen, ihokosketus ja maan nieleminen eivät myöskään ole tulevassa kohteen käytössä merkittäviä kulkeutumis- tai altistumisreittejä, sillä kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei esiinny puiston perusparannuksen jälkeen maan pinnassa eikä kohteen läheisyydessä ole merkittäviä pintavesiä eikä se sijaitse pohjavesialueella. Pölyäminen ja ihokosketuksen kautta tapahtuva altistus on mahdollista ainoastaan rakentamisen aikana.

Rikastuminen ravintoketjussa, kasvien veden ja ravinteiden otto ja vaikutukset eliöihin eivät ole merkittäviä kulkeutumis- tai altistusreittejä. Kasveille ja maaperäeliöstölle haittaa aiheuttava altistuminen rajoittuisi tavallisesti pintamaan kasvukerrokseen. Puistosuunnitelman mukaan alueelle istutetaan omena- tai kriikunapuita ja herukkapensaita. Suunnitellulta istutusalueelta tai sen läheisyydestä ei kuitenkaan ole todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Istutettavien puiden ja pensaiden kohdalle tuodaan uusi kasvukerros, jolloin kasvien ravinteiden ja veden otto tapahtuu pääosin tämän kerroksen kautta. Kasveihin ei myöskään kerry merkittävästi haitta-aineita eikä istutettavien puiden hedelmiä tai istutettavien pensaiden marjoja arvioida käytettävän merkittävässä määrin ihmisen ravintoja. Alueen itäosaan sijoitettavissa viljelylaatikoissa voidaan viljellä ravintokasveja. Näissä kasvukerros on eristetty maaperästä.

Kriittiseksi valitut haitta-aineet eivät siis kulkeudu eikä niistä myöskään muodostu altistusreittiä, joka vaarantaisi leikkipuistoa käyttävien ihmisten terveyden, mikäli tulevassa käytössä näiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta (214/2007) esitettyjä kynnysarvoja maan pinnassa.

Kohteen haitta-aineille on mahdollista altistua tulevien maarakennustöiden aikana pölyämisen ja suoran ihokosketuksen kautta. Pölyämisen kautta mahdollisia altistujia ovat myös alueen lähistöllä asuvat tai asioivat ihmiset. Työnaikaiset riskit tulee huomioida maarakennustöitä varten laadittavissa työmaasuunnitelmissa ja urakka-asiakirjoissa.

Riskinarvion perusteella kriittisiksi valituista haitta-aineista ei muodostu puiston perusparannuksen valmistuttua merkittävää kulkeutumis- tai altistusreittiä, joten eliöille ei aiheudu näistä haitta-aineista merkittävää haittaa.

Puhdistustavoitteet

Tavoitteena on poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset siihen pitoisuustasoon, että maasta ei aiheudu asemakaavan mukaisessa käytössä riskiä alueen käyttäjille tai ympäristölle. Maakumpu poistetaan kokonaan rakentamisen vuoksi. Maakummusta todetut jätteet poistetaan kohteesta maakummun poiston yhteydessä.

Päällystetyillä alueilla (asfaltti, hiekkatekonurmi, kumiturva-alusta) tiivis pintarakenne estää haitta-aineille altistumisen, vaikka haitta-aineita sijaitsisi heti pintarakenteen alapuolella. Päällystetyille alueille ei esitetä kunnostustavoitteita.

Päällystämättömille alueille puhdistamisen tavoitteeksi esitetään 0-0,5 metrin pintamaakerroksen osalta VNA 214/2007 mukaisia kynnysarvoja tai alueellista taustapitoisuutta. Tämä vastaa ympäristöministeriön ohjeessa (Ohje 6/2014) esitettyä suositusta puhtaan pintakerroksen paksuudesta asuintonteilla ja lasten leikkipaikoilla.

Putkia ja kaapeleita ympäröivän (0,3 m putken/kaapelin ympärillä) maa-aineksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään VNA 214/2007 mukaisia kynnysarvoja, jolloin putkia ja kaapeleita uusittaessa kaivutoimenpiteet eivät ulotu maaperään, jossa kynnysarvot voivat ylittyä.

Tulevaan 0-0,5 m pintamaakerrokseen ei jätetä jätteitä.

Puhdistusmenetelmä

Pilaantuneisuustutkimusten ja kunnostuksen aikaisen näytteenoton perusteella jätteet ja tavoitetasot ylittävä maa-aines poistetaan siten, että puhdistuksen tavoitteet saavutetaan. Kaivetut maat toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan tai mahdollisuuksien mukaan käytetään hyödyksi. Haitta-ainepitoisuuksiltaan tavoitepitoisuudet alittavaa jätteetöntä maa-ainesta voidaan käyttää uuden maakummun rakentamisessa tai kaivantojen täytöissä. Jätteet erotellaan mahdollisuuksien mukaan kaivetuista maista ja viedään asianmukaisesti lajiteltuina vastaanottopaikkoihin.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä. Lisänäytteitä otetaan kunnostuksen edetessä, mikäli maarakennustöissä havaitaan tuhkaa, jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Näytteitä otetaan noin 6-10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä vähintään 10 % lähetetään analysoitaviksi laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan vähintään tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (VNA 214/2007).

Alueelta, josta on poistettu alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa enintään noin 20 metriä leveää ja 1 metriä korkeaa seinämää. Vastaavien kaivantojen pohjilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että yksi kokoomanäyte vastaa korkeintaan 100 m2 aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kohteessa toteutetuissa ympäristöteknisissä tutkimuksissa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (VNA 214/2007).

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle, massat merkitään huomioverkolla ja asiasta informoidaan välittömästi ympäristöviranomaisia.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse kulkemaan tai ajamaan työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Haitta-aineiden aiheuttamilta riskeiltä kaivun aikana suojaudutaan haitta-ainetyypin mukaan valittavilla suojaimilla ja ehjillä sekä puhtailla suojavaatteilla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyneestä vedestä otetaan näyte, jos sitä joudutaan pumppaamaan. Vesinäytteestä analysoidaan vähintään kohteesta kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (VNA 214/2007 metallit). Mikäli vesiä joudutaan pumppaamaan viemäriin, hankitaan tätä varten erillinen lupa HSY:ltä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Tarvittaessa massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti kaivun ja lastauksen välissä esimerkiksi massojen pilaantuneisuuden selvittämiseksi tai odottamaan lavakuorman saavuttamista. Varastokasojen pölyämistä seurataan ja pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maata tai peittämällä kasat.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Maita, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn kynnysarvon mutta alittaa asetuksessa esitetyn alemman ohjearvon, voidaan hyödyntää uuden maakummun rakentamisessa tai kohteen muissa täytöissä pintakerrosta (0-0,5 m) syvemmällä. Haisevia maita tai elohopeaa kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina sisältäviä maita ei kuitenkaan hyödynnetä. Hyötykäytetyissä maissa voi olla pieniä määriä (0–10 tilavuus-%) mineraalista jätettä (betoni tai tiili), joiden palakoko on korkeintaan 150 mm. Hyötykäytettyjen maiden massamäärät, kerrospaksuudet ja sijoitusalueet merkitään loppuraporttiin.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrät kasvavat oleellisesti ennakkoarvioista tai kohteessa todetaan tutkimuksissa todetuista haitta-aineista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Suoritetuista näytteenotoista ja otetuista maa- tai vesinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa. Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistustyö toteutetaan keväällä tai kesällä vuonna 2021

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on käynyt läpi kohteen erityispiirteet paikan päällä 28.4.2021 osoitteessa Valkovuokontie 20. Tarkastuksesta on tehty muistio.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Vartiokylän Iso-Antin leikkipuistossa osoitteessa Valkovuokonpolku 20, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä seuraavien maaperän pintakerroksia koskevien puhtaustavoitteiden mukaisesti. Päällystämättömillä alueilla maaperän vähintään 0,5 metrin paksuisessa pintakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Hiekkatekonurmen tai kumiturva-alustan peittämillä alueilla päällysteiden alapuolisten rakennekerrosten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta ylimmässä 0,2 metrin paksuisessa kerroksessa. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3 ,4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät kasvien juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan tuhkaa, jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6§)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, mutta ei kuitenkaan haisevia tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia. Maa-ainesten hyödyntäminen ei saa olla ristiriidassa määräyksen 1 tavoitteiden kanssa. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle suunnitelma. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maan omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköllä on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu alueen käyttöön lasten leikkipuistona.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Tavoitteena on poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset perusparannuksen yhteydessä siihen pitoisuustasoon, että maasta ei aiheudu asemakaavan mukaisessa käytössä riskiä alueen käyttäjille. Koska asemakaavan mukaisessa käytössä kohde on lasten leikkialuetta, niin on tarpeen varmistaa, että puiston päällystämättömillä alueilla on riittävä suojakerros maa-aineksia, joissa ei ole havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja näin vältytään altistumiselta haitallisille aineille. Leikkipuiston kunnostuksessa asennettavista tai rakennettavista päällystemateriaaleista hiekkatekonurmi ja kumiturva-alusta estävät maa-aineksen pölyämisen, mutta ne kuluvat yleisessä käytössä olevassa puistossa ja lisäksi niitä voidaan joutua uusimaan alle kymmenen vuoden välein. Näiden päällystemateriaalien alla tulee olla suojakerros puhtaita maa-aineksia, jotta päällysteen rikkoutumisen tai uusimisen yhteydessä ei altistuta maaperän haitallisille aineille.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

Tiedot huomiorakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Määräyksellä ulkopuolisten pääsyn estosta ja alueen merkitsemisestä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Jätelain (646/2011) 13 §:n vaatimuksia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä on noudatettava myös rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden käsittelyssä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kohteen naapurustossa on herkkiä kohteita, joissa tiedottaminen kunnostuksesta on tarpeen. Kohde rajautuu lounaisosissa Roihuvuoren ala-asteeseen ja päiväkoti Lakkaan ja kohdetta ympäröi myös asuinrakennuksia sekä niiden piha-alueita.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § ja valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3,10, 24
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-jaaineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.