Avustuksen myöntäminen, kaupunginhallitus, Huvila-teltan kehittämishanke, Helsingin tapahtumasäätiö

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Huvila-teltan kehittämishanke

Helsingin tapahtumasäätiö sr toteuttaa Helsingin kaupungin merkittäviä yleisötapahtumia, kuten Helsingin juhlaviikkoja. Hakaniemen Tokoinrantaan vuonna 1995 ensimmäisen kerran pystytetty Huvila-teltta on aikojen saatossa muodostunut Juhlaviikkojen symboliksi. Arkkitehti Roy Mänttärin suunnittelemat teltat ovat kestäneet hyvin aikaa, mutta yli 25 vuoden historiansa aikana sekä yleisön että artistien odotukset konserteilta kokonaisvaltaisina palveluelämyksinä ovat nousseet. Kasvaneen yleisömäärän vuoksi Huvila-telttaa ja sen ympäröivää aluetta tulisi kehittää ja tapahtumarakenteita uusia.

Haetulla määrärahalla hankitaan tapahtumarakenteiden suunnittelutyötä, pysyviä tapahtumarakenteita Tapahtumasäätiön omistukseen ja vuosittain vuokrattavia rakenteita. Huvila-teltan kehittämishanke jakautuu kahteen osaan: Huvila-teltan perusparannuksiin sekä sen yhteyteen rakennettavien uusien tapahtuma-alueiden rakentamiseen.

Tarkoituksena on uusia nykyisen Huvila-teltan toinen kattopressu ja aluetta ympäröivä aitaus. Myös konserttiteltan sisällä olevia katsomorakenteita uudistetaan esteettömyyden parantamiseksi. Uusittavien rakenteiden suunnittelussa tavoitellaan säästöä rakennus- ja purkuajoissa. Lisäksi yleisön sisäänkäynti siirretään nykyisiltä paikoiltaan ja Huvila-telttaan integroidaan huoltotiloja ja konsertteihin liittyviä oheispalvelufasiliteetteja.

Kehittämishankkeessa Huvila-teltan aluetta on tarkoitus kehittää laajentamalla maksavien konserttiasiakkaiden aidattua aluetta Huvila-teltan välittömässä läheisyydessä sekä luomalla sen viereen Ympyrätalon puolelle kokonaan uusi maksuton tapahtuma-alue, niin kutsuttu festivaalipuisto.

Maksavien konserttivieraiden alueelle lisätään yleisön palvelupisteitä, kuten wc-tiloja, anniskelukapasiteettia ja katettuja oleskelutiloja, jotta siellä voidaan palvella kasvanutta yleisömäärää. Maksuton festivaalipuisto rakennetaan Huvila-teltan ja Ympyrätalon väliselle alueelle, joka tulee muodostamaan kahden ja puolen viikon maksuttoman festivaalikeskuksen. Kevein rakentein toteutettava kokonaisuus sisältää oleskelu- ja palvelurakenteita sekä vuosittaisen taideinstallaation mahdollistavat kiinnitysrakenteet.

Huvila-teltan kehittämishanketta on käsitelty kaupungin suurtapahtumien koordinaatioryhmässä 11.2.2021, joka osaltaan on puoltanut hankkeelle avustusta. Liitteenä oleva avustushakemus perustuu suurtapahtumien koordinaatioryhmässä käytyyn keskusteluun. Kaupungin suurtapahtumien koordinaatioryhmän tehtävänä on Helsingissä järjestettävien, kaupungin omien ja ulkopuolisten toimijoiden suurtapahtumien sekä muiden kaupungin strategian kannalta keskeisten tapahtumiin liittyvien kehittämistoimienien koordinaatio, päätöksenteon vauhdittaminen, suurtapahtumien hauista päättäminen, sisäisen tiedonkulun varmistaminen sekä kaupunkistrategian tavoitteiden jalkautuminen tapahtumien toteuttamisen kautta. Lisäksi koordinaatioryhmä ohjaa Helsingin tapahtumasäätiön strategista suunnittelutyötä. Koordinaatioryhmän puheenjohtajana toimii pormestari ja ryhmän toimikausi on nykyinen valtuustokausi 2017-2021.

Huvila-teltan kehittämishankkeen aikataulu ja rahoitus

Vuonna 2021 aloitetaan hankkeen suunnittelutyö ja käynnistetään lupaprosessi kaupungin rakennusvalvontapalvelun ja maankäytön yksikön kanssa. Asemakaavamuutosta ei tässä vaiheessa käynnistetä vaan tarkoitus on toimia viiden vuoden poikkeamispäätöksellä, jonka aikana selvitetään edellytykset kaavamuutokselle. Mikäli koronatilanne sallii Huvila-teltan rakentamisen kesällä 2021, on siinä yhteydessä tarkoitus tehdä osa teknisistä uudistuksista sekä lopullisen toteutuksen koerakenteita. Talven ja kevään 2022 aikana rakennetaan uudet Tapahtumasäätiön omistukseen tulevat tapahtumarakenteen osat. Mikäli hanke johtaa maanrakennustöihin, ne suoritetaan kevään 2022 aikana. Uusittu Huvila-teltta ja laajennettu tapahtuma-alue aukeavat elokuussa 2022.

Huvilta-teltan kehittämishanke on tarkoitus toteuttaa kaupunginhallituksen käyttövaroista myönnetyllä avustuksella. Tämän lisäksi Tapahtumasäätiön tavoitteena on hakea lisärahoitusta suurilta säätiöiltä. Mahdollisella lisärahoituksella Tapahtumasäätiön on tarkoitus hankkia lisää omia tapahtumarakeita, joka osaltaan pienentää vuosittain vuokrattavien rakenteiden kustannuksia. Säätiöiden avustushaut aukeavat syksyllä 2021 ja päätökset apurahojen saajista tehdään alkuvuodesta 2022.

Huvila-teltan kehittämishankkeella Tapahtumasäätiö tavoittelee osaltaan Huvila-teltan tapahtumakokonaisuuden omarahoitusosuuden kasvattamista. Säätiön näkemyksen mukaan myytyjen lippujen lukumäärää ja keskihintaa nostamalla, uusia palveluita myymällä, vanhaa myyntiä lisäämällä ja nykyisiä tapahtumarakenteellisia ratkaisuja kehittämällä kokonaisuuden omarahoitusta voidaan parantaa kolmen vuoden aikana n. 200 000 euroa. Kaupunginhallitus toteaa, että Huvila-teltan kehittämisellä on mahdollista jatkossa lisätä Juhlaviikkojen tulorahoitusta, jonka pohjalta osaltaan arvioidaan kaupungin talousarviossa Tapahtumasäätiölle myöntämän vuosittaisen toiminta-avustuksen suuruutta tulevina vuosina.

Valtiontukiarviointi

Kaupungin avustusta Tapahtumasäätiölle on tarkasteltava valtiontukea koskevien säännösten nojalla. Valtiontukisäännösten soveltamisalaan kuuluu julkisyhteisön varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta.

Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen voidaan myöntää investointitukena aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin tai toimintatukena. Tuki Huvila-teltan kehittämishankkeeseen myönnetään komission asetuksen EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus, myöh. RPA) 53 artiklan mukaisena investointitukena kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen. Investointituen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien infrastruktuurin rakentamisesta, nykyaikaistamisesta, hankkimisesta, säilyttämisestä tai parantamisesta aiheutuvat kustannukset, jos infrastruktuuria käytetään ajallisesti tai sen tilakapasiteetista käytetään vuodessa vähintään 80 prosenttia kulttuurisiin tarkoituksiin.

Tuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton erotusta. Tuen ylittäessä tukikelpoisten kustannusten ja investointien liikevoiton erotuksen, on tuki perittävä tältä osin takaisin.

RPA 4 artiklan 1 z -kohdan perusteella investointitukea kulttuuri- ja kulttuuriperinnön tukemiseen saa myöntää enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden. Tämän päätöksen mukainen investointi jää selvästi alle 150 miljoonan euron.

Tapahtumasäätiölle ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä Tapahtumasäätiö ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen 1 luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekee investointituesta komissiolle RPA:n liitteen II mukaisen jälki-ilmoituksen työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä.

Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.