Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kallion ala-aste, päiväkoti Kaleva ja Porthaninpuistikko, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän muutosesityksen ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaiseen ilmoitukseen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Muutosesityksen tekijä:
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja ja haltijat

Helsingin kaupunki on kiinteistön omistaja ja haltija.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 11 kaupunginosassa Kalliossa, osoitteessa Neljäs linja 5 ja 9-11, kiinteistöillä 91–11–319–1 (Porthaninpuistikko) ja 91–11–319–2 (Kallion ala-aste). Helsingin kaupunki vastaa kunnostuksen toteutuksesta ja toiminnasta kohteella.

Nykyisin alueen länsiosassa sijaitsee Kallion ala-aste ja keskellä on varastorakennus, joka sijaitsee entisen pienten lasten koulun kohdilla. Pihalla kulkevat viemäri–, sadevesi– ja vesiputket sekä kaukolämpöputket. Koulun käytössä oleva piha-alue on pääosin asfaltoitu, mutta itäosaltaan osittain hiekka- tai nurmipäällysteinen. Porthaninpuistikko on hiekkapintainen.

Päiväkoti Kalevan urakkaa ei toteuteta samassa yhteydessä, toisin kuin esitettiin alueen kunnostussuunnitelmassa: Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Kallion ala-aste, päiväkoti Kaleva ja Porthaninpuistikko. ENV2088. 22.4.2021. Vahanen Environment Oy. Päiväkodin tilalle on suunniteltu koulun piha-alueen rakenteita, jotka on esitetty 11.3.2022 päivitetyssä asemapiirroksessa.

Kunnostussuunnitelman (22.4.2021) mukaan pinnat uusitaan ja alueelle lisätään istutuksia. Puistoa nykyisin reunustavat puut on tarkoitus säilyttää. Pinnat ovat suunnitelman mukaan nykyistä monimuotoisempia; asfalttia, hiekkatekonurmea, valettavaa kumialustaa, kiveyksiä ja hiekkalaatikoita. Noin puolet Porthaninpuistikosta päällystetään kivituhkalla. Pihasuunnitelman mukaan päällystettävillä alueilla (asfaltti, kiveys, hiekkatekonurmi, kumiturva-alusta) uusien rakennekerrosten kokonaispaksuus on 0,55…0,62 m. Kivituhka-alueella uusien rakennekerrosten kokonaispaksuus on 0,55 m. Istutusalueilla uuden kasvukerroksen paksuus on 0,60…0,80 m. Hiekkalaatikossa on 0,40 m paksu leikkihiekkakerros, joka erotetaan alapuolisesta salaojituskerroksesta suodatinkankaalla. Istutusalueita lukuun ottamatta myös muut uudet rakennekerrokset erotetaan pohjamaasta vastaavalla suodatinkankaalla.

Hulevesien käsittely uusitaan koulun pihalla kokonaisuudessaan ja pihaan rakennetaan salaojat. Sadevettä läpäiseviä pintoja lisätään ja maan alle rakennetaan hulevesiä pidättävä varastoallas.

Aiempi ilmoituspäätös

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö antoi Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle 10.6.2021 päätöksen (§ 98), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Päätöksessä hyväksytyn kunnostussuunnitelman (22.4.2021) mukaan salaojien suunnittelua varten tehtiin vuonna 2018 maaperätutkimuksia, joissa havaittiin hiiltä ja tiilimurskaa. Vuoden 2020 maaperän haitta-ainetutkimuksissa todettiin kohonneita pitoisuuksia metalleja ja PAH–yhdisteitä. Paikoin pitoisuudet ylittivät ylemmät tai alemmat ohjearvot. Haitta-aineiden lähteenä arvioidaan olevan kunnostusalueen vanha täyttömaa. Paikoin täyttömaan seassa on myös todettu rakennusjätteitä, jotka voivat olla peräisin vuosina 1969 ja 1970 kohteelta puretuista rakennuksista.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Alueella on kunnostussuunnitelman mukaan kunnostustarve rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Kunnostus toteutettaisiin massanvaihdoilla rakentamistöiden yhteydessä. Tutkimusalueen haitta-aineille on mahdollista altistua tulevien maarakennustöiden aikana pölyämisen ja suoran ihokosketuksen kautta. Pölyämisen kautta mahdollisia altistujia ovat myös alueen lähistöllä asuvat tai asioivat ihmiset. Työnaikaiset riskit tulee huomioida maarakennustöitä varten laadittavissa työmaasuunnitelmissa ja urakka-asiakirjoissa.

Maaperän pilaantuneisuutta on arvioitu kunnostussuunnitelmassa kohdekohtaisella riskinarviolla. Riskinarvion laatimiseen käytettiin tietoa vuosien 2018 ja 2020 maaperätutkimuksista, jotka kohdistuivat koulun piha-alueelle ja Porthanin puistikkoon.

Riskinarvion kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu kupari ja sinkki (korkeimmat pitoisuudet), lyijy ja elohopea (muista metalleista poikkeavat ominaisuudet), lyijy (haitallisuus lapsille), fluoranteeni (PAH-yhdisteistä korkeimmat pitoisuudet) ja bentso(a)pyreeni (alemman ohjearvon ylitys, syöpävaarallisin PAH-yhdisteistä). Bentso(a)antraseeni ja bentso(k)fluoranteeni eivät ole ihmiselle erityisen myrkyllisiä, mutta ne ovat hyvin myrkyllisiä vesieliöille. Tutkimusalueen läheisyydessä ei ole pintavesiä. Bentso(a)antraseenia ja bentso(k)fluoranteenia on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus samassa näytteessä, josta todettiin kriittiseksi haitta-aineeksi valittua fluoranteenia ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus. Näitä aineita ei valita kriittiseksi haitta-aineeksi.

Käsitteelliseen malliin (alueen tulevat rakenteet ja käyttö) perustuen on arvioitu haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista haihtumalla, pölyämällä, suorassa maakontaktissa, maata nielemällä sekä lisäksi on arvioitu kulkeutumista pohjaveteen tai pohjaveden mukana, kulkeutumista pintavaluntana sekä rikastumista ravintoketjussa ja vaikutuksia eliöihin. Haihtuminen maaperästä rakennusten sisäilmaan tai ulkoilmaan tai altistuminen kaasumaisille haitta-aineille hengityksen kautta ei ollut tämän arvioinnin perusteella merkittävä altistusreitti.

Muutoksen vireilletulo

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle 26.10 toimitetun aloitusilmoituksen mukaan pilaantuneen maan kunnostus Kallion ala-asteen tontilla alkaisi aikaisintaan 31.10.2022. Kaivut piha-alueella aloitettiin 21.11.2022.

Tammikuussa 2023 todettiin yllättäen koulun lattioiden purun yhteydessä alapohjassa pilaantuneita maa-aineksia. Alapohjassa on joissain tiloissa käytetty maata vasten valuasfalttia, jota poistettiin ja maasta sen alta löytyi mm. suurehkoja naftaleenipitoisuuksia. Talon alla maa-aineksessa on myös jätteisyyttä, lähinnä vanhaa rakennusjätettä. Urakoitsija arvioi, että kaikkea pilaantunutta maa-ainesta ei välttämättä saataisi pois alapohjasta ja puhdistustarpeen tarkentamiseksi laadittiin päivitetty riskinarvio: Helsingin kaupunki, Kallion ala-aste, Riskinarvion päivitys 13.2.2023, Afry Finland Oy.

Aiemmin annetun (10.6.2021) päätöksen määräys 7 edellyttää suunnitelman esittämistä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle työn jatkamisesta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §).

Alapohjan haitta-ainetutkimusten tulosten ja päivitetyn riskinarvion perusteella ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoi tarpeelliseksi edellyttää muutosta 10.6.2021 tehtyyn päätökseen, jota ei voitaisi sellaisenaan soveltaa koulurakennuksen alapohjan puhdistustyöhön.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Muutosta haetaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtyyn ilmoituspäätökseen. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Muutosesitys

Muutosesitys tuli vireille ympäristönsuojeluviranomaiselle 23.2.2023. Päätökseen haetaan muutosta rakennuksen alapuolisen maaperän puhdistustavoitteiden osalta.

Päivitetty puhdistustarpeen arviointi ja kunnostustavoitteet

Päivitetyssä riskinarviossa huomioidaan alapohjan maa-aineksessa todetut, aikaisempia tutkimuksia korkeammat PAH-yhdisteiden pitoisuudet ja puhdistettavan alueen laajeneminen piha-alueilta koulurakennuksen alapohjaan.

Laskennallisessa riskinarviossa ei huomioitu rakennuksen mahdollisia tulevia riskinhallintarakenteita, kuten tuulettuvaa alapohjaa tai radonputkistoa tai muita rakenteita, jotka voivat vähentää merkittävästi riskiä.

Laskennan lähtöpitoisuuksina on käytetty varovaisuusperiaate huomioiden kriittisen haitta-aineen (naftaleeni) suurinta alapohjan maaperästä todettua pitoisuutta (110 mg/kg) ja laskenta on tehty myös pitoisuudella 12 mg/kg, joka on suurin todettu pitoisuus tiloissa, joista maan pintakerrokset on poistettu.

Laskennallisen riskinarvion perusteella koulurakennuksen lattia- ja valuasfalttikerrosten alapuolella todetuista korkeista PAH-yhdisteistä voi laskennallisesti aiheutua rakennuksen sisäilmaan terveyshaittaa aiheuttavia pitoisuuksia pitkäaikaisessa käytössä. Laskennalliset pitoisuudet voivat aiheuttaa myös hajuhaittaa ja välillisiä terveysvaikutuksia sekä epäviihtyvyyttä. Rakennuksen alueella on näin ollen pilaantuneen maaperän puhdistustarve osassa tiloista.

Maaperästä haihtuvia yhdisteitä tutkittiin tammikuussa 2023. Haihtuvista yhdisteistä otettiin näyte kolmessa eristetyssä tilassa PAH-yhdisteiden tutkimuksiin soveltuviin XAD-näyteputkiin näytteenottopumpun avulla. Huokosilmatutkimuksissa todettiin myös mm. 1-metyylinaftaleenia ja tätä pienempiä pitoisuuksia 2-metyylinaftaleenia, 2,6-dimetyylinaftaleenia, 2,3,5 trimetyylinaftaleenia ja bifenyylia. Yhdisteiden pitoisuudet olivat merkittävästi pienempiä kuin naftaleenin. Tutkimusten perusteella yhdisteiden kulkeutumisen sisäilmaan arvioidaan kuitenkin olevan laskennallista pienempää, mutta haitallisten pitoisuuksien muodostumista ei voida poissulkea.

Suurimmiksi hyväksytyiksi pitoisuuksiksi esitetään riskinarvion perusteella PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuksille 100 mg/kg ja naftaleenille 16 mg/kg.

Kunnostussuunnitelma

PAH-yhdisteitä sisältävät maa-ainekset pyritään poistamaan rakennuksen alapuolelta niiltä osin kuin se on rakennusteknisesti mahdollista.

Riskinarviointi on tehty olettaen, että koulun perusparannus toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Mikäli rakennustapa muuttuu merkittävästi, on haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamat riskit arvioitava uudelleen rakennustavan mukaisesti. Laskennallisessa riskinarviossa betonilaatan ominaisuuksien lähtötietoina on käytetty laskentaohjelman oletusarvoja laatan paksuutta lukuun ottamatta (betonilaatan suunniteltu paksuus vaihtelee 80…120 mm. Betonilaatan alapuolella arvioidaan suunnitelmapiirustusten perusteella olevan vähintään noin 0,3 m puhtaita rakennekerroksia). Laskennassa on käytetty ilmanvaihtokerrointa 2 1/h. Kouluaikoina ilmanvaihto arvioidaan olevan laskennassa oletettua suurempaa, joten sisäilmaan muodostuvien pitoisuuksien arvioidaan olevan laskennallisia pitoisuuksia pienempiä.

Koulurakennukseen asennetaan huippuimuri sekä lattiarakenteiden alapuolelle radonputkistot, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää riskinhallinnassa. Huippuimurilla voidaan luoda alipaine rakennuksen lattian alapuoliseen rakennekerroksiin asennettujen radonputkistojen avulla ja haitta-aineita sisältävä huokoskaasu voidaan johtaa putkistoja pitkin rakennuksen ulkopuolelle. Tällöin maaperässä todettuja PAH-yhdisteitä ei arvioida kulkeutuvan rakennuksen sisäilmaan merkittävissä määrin ja terveysriskin tai hajuhaitan muodostumisen mahdollisuus on oleellisesti arvioitua pienempi.

Muutosesityksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen

Kuultavia asianosaisia ei ole.

Lausunnot

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksiköltä pyydettiin lausunto 13.2.2023 päivitetystä riskinarviosta. Sähköpostitse 16.2.2023 annetun lausunnon mukaan terveydensuojelun näkökulmasta lähtökohta on, että alapohjasta, ryömintätilasta tai niiden kautta ei sisätiloihin saa siirtyä epäpuhtauksia siinä määrin, että siitä voisi aiheutua terveyshaittaa tiloja käyttäville.

Saatujen tiedon mukaan kohteessa on todettu paitsi maaperässä, mutta myös rakennusmateriaaleissa epäpuhtauksia, kuten PAH-yhdisteitä eikä mm. seinien alaosien pikisivelyä voida poistaa. Tällaisten epäpuhtauksien jääminen rakenteisiin edellyttää huolellista haittojen hallinnan suunnittelua, mutta myös toteutusta ja seurantaa. Sekin on syytä arvioida, saadaanko rakennuksesta ja tiloista etenkin pienten lasten toimintaan riittävän terveysturvalliset koko käyttöiän ajaksi.

Alapohjan tiiveyden, radonpoiston toimivuuden ja riittävän sekä tasapainoisen ilmanvaihdon ylläpitäminen on erityisen tärkeää koko rakennuksen käytön ajan. Kiinteistön ylläpidolla on syytä olla käytössä toimivat menettelyt näiden tekijöiden toimivuuden suunnitelmalliseksi seuraamiseksi ja varmistamiseksi. Tiedon tulee kulkea rakenteissa piilevistä riskitekijöistä kaikille tilojen olosuhteiden ylläpitämisen kanssa tekemisissä oleville tahoille. Mikäli eteen tulee tilanteita, joissa etenkin alapohjan rakenteiden tiiveys, ilmanvaihdon tai radonpoiston toimivuus heikentyy tai uhkaa heikentyä tai rakenteita avataan, tulee jo etukäteen huolehtia siitä, ettei tilojen käyttäjien terveys voi vaarantua. Tämä tarkoittaa esim. siitä huolehtimista, että tarvittaessa tilojen käyttäjät siirtyvät väistötiloihin tai muutoin pystytään varmistumaan tilojen käytön terveellisyydestä.

Asumisterveysasetuksen mukaan ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm3/s henkilöä kohden. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon tulee olla sellainen, ettei rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Päivitetyssä riskienarvioinnissa 13.2.2023 on mainittu, että kohteessa tilojen kuten luokkien ilmanvirraksi on määritetty 8 l/s/hlö. Lausunnossa muistutetaan, että edellä mainitun lisäksi ilmanvaihdosta ei saa aiheutua vedosta tai melusta aiheutuvaa haittaa tiloissa oleskeleville.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta ja -valvontayksikön päällikkö päättää muuttaa ilmoituspäätöksen 10.6.2021 § 98 määräystä 1 ja antaa uuden tarkkailusuunnitelmaa koskevan määräyksen 9. Muilta osin päätös jää voimaan ennallaan.

Määräys 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä seuraavien maaperän pintakerroksia koskevien puhtaustavoitteiden mukaisesti. Päällystämättömillä alueilla maaperän vähintään 0,5 metrin paksuisessa pintakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Hiekkatekonurmen tai kumiturva-alustan peittämillä alueilla päällysteiden alapuolisten rakennekerrosten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta ylimmässä 0,2 metrin paksuisessa kerroksessa. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2,3,4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Täydennys määräykseen 1: Koulurakennuksen alapohjasta on poistettava muutosilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa rakennuksen tulevassa käytössä ja siten, että naftaleenin pitoisuus alittaa 16 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuus alittaa 100 mg/kg alapohjan maa-aineksessa. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007)

Täydentävä määräys 9. Tarkkailusuunnitelma

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee esittää tarkkailusuunnitelma, jossa esitetään keinot riskin-hallintarakenteiden riittävyyden varmentamiseksi massanvaihdon päätyttyä. (YSL 6 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiaa ennen vuotta 1994.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Perustelut muutosesityksen hyväksymiselle

Määräyksen 1 täydennys. Koulurakennuksen alapohjan kunnostustavoitteet on määritetty riskiperusteisesti.

Alapohjassa on havaittu jätteisyyttä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle.

Täydentävä määräys 9. Määräys tarkkailusuunnitelman laatimisesta on annettu, jotta voidaan varmistaa, ettei rakennusta käyttäville lapsille aiheudu terveyshaittaa mahdollisesti alapohjaan jäävistä haitta-ainepitoisista maa-aineksista.

Määräystä annettaessa on huomioitu Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön lausunto, jossa muistutetaan rakennusmateriaaleihin mahdollisesti jäävistä haitta-aineista, kuten pikisivelyn PAH-yhdisteistä. Tarkkailua suunniteltaessa tulee huomioida rakenteiden ja niiden läheisten haitta-ainepitoisten maa-ainesten mahdolliset yhteisvaikutukset koulun sisäilmaan.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 837,50 euroa.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 24.11.2022 perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1675 euron maksu. Toiminnan olennaista muuttamista, lupamääräysten tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu on 50 % taksan perusteella perittävästä maksusta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3,10, 24
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset/ymparistoasiat.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.