Valtuustoaloite, automaattisesta lattian laskeutumisesta busseissa

HEL 2021-005049
Asialla on uudempia käsittelyjä
37. / 945 §

Valtuutettu Björn Månssonin aloite automaattisesta lattian laskeutumisesta busseissa

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Valtuutettu Björn Månsson ja kahdeksan muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupunki kehottaa HSL:ää bussikaluston uusiutumisen yhteydessä varmistamaan, että bussien lattiat laskeutuvat automaattisesti kun bussi pysähtyy.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikenteen kilpailutusvaatimuksissa edellytetään linja-autojen osalta, että nousukorkeus ei saa ylittää 350 mm:ä millään ovella eikä askelkorkeus takaovellakaan 250 mm:ä. Linja-autossa on oltava kokosivun niiaus. Lisäksi edellytetään, että pysäkille on pysähdyttävä mahdollisimman lähelle reunakiveä siten, että autoon nouseminen ja siitä poistuminen on helppoa ja turvallista. Ennen pysäkiltä lähtöä on kiinnitettävä erityistä huomiota autoon nousseiden ja autosta poistuvien matkustajien turvallisuuteen. Kuljettajat koulutetaan niiauksen ja pyörätuoliluiskan käytöstä ja vastuu niiauksen käyttämisestä on kuljettajalla.

Aloitteen mukainen automaattinen niiaustoiminto aktivoituu, kun kuljettaja painaa ovien avausnappia. Ovinapin painaminen aktivoi niiaustoiminnon, jolloin koko bussin oikean sivun jousipalkeista lasketaan ilmaa, kunnes saavutetaan niiaukselle ohjelmoitu taso. Ilman tyhjeneminen ja täyttö on hitaampaa kuin ovien auki- ja kiinnimeno ja sen takia pysäkkiaika pitenee noin 5–10 sekuntia. Automaattinen niiaustoiminto ei ota huomioon ympäristöä, esimerkiksi pysäkkien reunusten korkeutta, jolloin vaarana on auki olevien ovien kolhiintuminen tai rikkoontuminen pysäkin reunaan. Pienikin osuma voi rikkoa oven tai sen turvajärjestelmän, jolloin bussilla ei voi enää jatkaa ajamista.

Bussipysäkkien reunakiven korkeus on määritelty Helsingin katualueiden tyyppipiirustuksissa ja esteettömän rakentamisen ohjeissa (SuRaKu-ohjeissa). Korkeuden ajorataan tulisi olla 120–200 mm (SuRaKu-ohjeissa suositeltu korotetun pysäkki 160–200 mm). Pelkästään Helsingissä on yli 800 pysäkkiä, jotka jäävät alle 120 mm:n korkeuden, ja yli 1600 pysäkkiä, joiden korkeus on alle 160 mm. Lisäksi käytössä on raitiovaunujen kanssa käytettäviä yhteiskäyttöpysäkkejä, joissa reunakiven korkeus on 230–290 mm (raitiovaunupysäkkien suosituskorkeus on 290 mm). Korkeuserot eri pysäkkien välillä voivat olla merkittäviä. Pyrkimyksenä on, että valtaosa pysäkeistä on samassa tasossa matalalattiaisen bussin kanssa, jolloin käynti on täysin esteetöntä ilman niiausta. Bussien niiaustoiminnolle ja pyörätuoliluiskalle on kuitenkin tapauskohtaista tarvetta, kun bussin ja pysäkin väliin jää kynnys. Kynnys voi johtua vanhasta pysäkki-infrasta, kuljettajan virheellisestä ajolinjasta pysäkille tai puutteellisesta talvikunnossapidosta, jolloin pysäkkiä ei voida käyttää sille tarkoitetulla tavalla.

Asiasta on saatu HSL:n lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus antaa vastauksen aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähemmän kuin 15 valtuutettua.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 21.12.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Liitteet (pdf)

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.