Toivomusponsi, nuorisotilat jokaiseen kaupunginosaan
Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi avoimista nuorisotiloista jokaiseen kaupunginosaan
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Reetta Vanhasen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 21.4.2021 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Käsitellessään 21.4.2021 nuorten aloitteista ajalta 9.6.−31.12.2020 kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Mari Holopaisen ehdottaman toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet sille, että jokaiseen kaupunginosaan saadaan kaupungin kasvaessa riittävät avoimet tilat nuorille viettää aikaa."
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on toivomusponnen johdosta antamassa lausunnossaan pitänyt tärkeänä, että Helsingissä on riittävästi nuorille suunnattuja avoimia ja maksuttomia tiloja. Avoimia tiloja tulee tarvittaessa lisätä vastaamaan nuorten määrän kasvua.
On tärkeää, että eri kaupunginosissa on laajasti tiloja, jotka nuoret kokevat omikseen ja joissa heidän on turvallista ja mielekästä viettää aikaa ja tavata toisiaan. Kaupunki toteuttaa nuorten avoimia tiloja investointiohjelmansa puitteissa sekä uusille asuinalueille että täydennysrakentamisen yhteydessä. Vaikka Helsingissä on laaja nuorisotalojen verkosto, kaupunki ei nykyisten määrärahojensa puitteissa pysty yksin takaamaan sitä, että nuorisotila tai muu nuorten avoimen toiminnan paikka löytyisi jokaisesta kaupunginosasta.
Uusien asuinalueiden investoinnit painottuvat koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Kaupunkistrategian mukaan myös nuorisotyön resurssien muutokset ovat sidoksissa nuorten määrän kasvuun. Kaikessa
kaupungin rakentamisessa tavoitellaan tilojen muunneltavuutta ja monikäyttöisyyttä, jotta myös nuorten tarpeet voidaan huomioida sekä uusilla asuinalueilla että täydennysrakentamisen yhteydessä. Ei riitä, että nuorilla on paikka jossa viettää aikaa, vaan tarvitaan myös tiloja, joissa nuoret kokevat omistajuutta toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Toive nuorten ajanviettopaikkojen lisäämisestä tulee säännöllisesti esiin nuorten kuulemisessa ja aloitteissa. Riittävän laajan nuorisotilojen verkoston ylläpitäminen on tärkeää myös jatkossa, jotta voidaan tukea nuorten omaehtoista toimintaa, tarjota avointa tilaa viettää aikaa ja vahvistaa kaverisuhteita turvallisessa ympäristössä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 14.12.2021 § 209 hyväksynyt nuorisopalvelukokonaisuuden palvelustrategian. Palvelustrategia ohjaa sitä, missä määrin ja millä alueilla kaupunki itse vastaa nuorten avointen tilojen toteuttamista, missä se avustaa toisten toimijoiden työtä, pyrkii yhteistyöhön tai tunnistaa, että tarve toteutuu muiden toimijoiden kuin kaupungin voimin. Nuorisopalveluissa on viime vuosina kehitetty myös myönteisen erityiskohtelun mallia. Palvelustrategia, myönteisen erityiskohtelun malli sekä muutokset nuorten määrissä ohjaavat sitä, mihin nuorisotyötä ja uusia investointeja suunnataan.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 30.11.2021 § 194
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä sitä, että Helsingin eri kaupunginosissa on laajasti tiloja, jotka nuoret kokevat omikseen ja jossa heidän on turvallista ja mielekästä viettää aikaa ja tavata toisiaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että kaupungilla on investointiraaminsa puitteissa keinoja toteuttaa nuorten avoimia ajanviettotiloja niissä tilanteissa, joissa asuinalueille toteutetaan tai on jo olemassa kaupungin omaa palvelutoimintaa tai tiloja. Vaikka Helsingissä on laaja nuorisotalojen verkosto, kaupunki ei kuitenkaan yksin ja nykyisten käyttömäärärahojen sekä investointiohjelman puitteissa pysty takaamaan sitä, että nuorisotila tai muu nuorten avoimen toiminnan tila löytyisi jokaisesta kaupunginosasta.
Lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingissä on riittävästi nuorille suunnattuja avoimia ja maksuttomia tiloja. Nuorten määrä myös kasvaa. Helsingin tulisikin kartoittaa, onko tällaisia tiloja riittävästi ja tarvittaessa lisätä niitä vastaamaan nuorten määrän kasvua.
Uusien asuinalueiden investoinnit painottuvat koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Kaupunkistrategian mukaan myös nuorisotyön resurssien muutokset ovat sidoksissa nuorten määrän kasvuun. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kaikessa kaupungin rakentamisessa tavoitellaan tilojen muunneltavuutta ja monikäyttöisyyttä, jotta myös nuorten ja nuorisotyön sekä laajemmin kansalaistoiminnan tarpeet voidaan huomioida uusilla asuinalueilla sekä alueiden täydennysrakentamisen yhteydessä. Tilat, joissa nuorilla on mahdollisuus viettää aikaa eivät automaattisesti riitä: tarvitaan tiloja, jossa nuoret kokevat omistajuutta toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Nuorten vapaa-ajan tilojen tarve ja toive niiden lisäämisestä tulee säännöllisesti esiin nuorten kuulemisessa sekä aloitteissa. Nuorten omaehtoisen toiminnan edistäminen on myös nuorisolain mukainen kunnan tehtävä. Helsinki pitää tärkeänä sitä, että nuorisotyöllä on käytössään laaja tilojen verkosto eri puolilla kaupunkia. Tämän verkoston säilyttäminen on myös jatkossa tärkeää. Riittävän laaja nuorisotilojen verkosto takaa myös sen, että nuorten omaehtoista toimintaa voidaan tukea ja tarjota nuorille avointa tilaa viettää aikaa ja vahvistaa kaverisuhteita turvallisessa ympäristössä.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla valmistellaan parhaillaan palvelustrategiaa, jossa tarkennetaan sitä, mitä toimintoja ja palveluita kaupunki tuottaa itse ja hankkii ostopalveluna, missä tapauksessa ja millä ehdoin kaupunki avustaa kumppanien toimintaa, minkälaista toimintaa kaupunki pyrkii tekemään kumppanien kanssa yhteistyönä ja mikä osa kaupunkilaisten palveluista on sen kaltaista, että kaupungilla ei ole tässä roolia. Tämän työn eteneminen auttaa myös vastaamaan siihen, missä määrin ja millä alueilla kaupunki itse vastaa nuorten avointen tilojen toteuttamista, missä tapauksessa se avustaa toisten toimijoiden työtä, pyrkii yhteistyöhön tai tunnistaa, että tarve toteutuu muiden toimijoiden kuin kaupungin voimin.
Nuorisopalveluissa on viime vuosina kehitetty myönteisen erityiskohtelun mallia. Myönteisen erityiskohtelun malli sekä muutokset nuorten määrissä ohjaavat sitä, mihin nuorisotyötä ja uusia investointeja erityisesti suunnataan. Kasvavassa kaupungissa on useita investointitarpeita, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että myös nuorten omaehtoisen toiminnan tarpeet huomioidaan kaupungin talousarvion ja investointiohjelman laadinnassa.
Käsittely
Vastaehdotus:
Outi Alanko-Kahiluoto: Lisäys kappaleeksi kolme:
Lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingissä on riittävästi nuorille suunnattuja avoimia ja maksuttomia tiloja. Nuorten määrä myös kasvaa. Helsingin tulisikin kartoittaa, onko tällaisia tiloja riittävästi ja tarvittaessa lisätä niitä vastaamaan nuorten määrän kasvua.
Kannattaja: Shawn Huff
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Outi Alanko-Kahiluodon vastaehdotuksen yksimielisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Marika Westman, kehittämisasiantuntija, puhelin: 310 71574
Päätös tullut nähtäväksi 10.03.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731