Kaksikielisen suomi-saame-opetuksen kysynnän arviointi ja esitys jatkosta, Pasilan peruskoulu, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksissa 6.5.2014 (§ 49) ja 2.9.2014 (§ 83) päätetyn mukaisesti kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää soveltuvuuskoepainotettua ja kaksikielistä opetusta antavien koulujen verkosta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi 19.12.2017 (§ 35), että Pasilan peruskoulussa käynnistetään laajamittainen kaksikielinen suomi-pohjoissaame-opetus 1.8.2018 alkaen koulun johtokunnan esityksen mukaisesti. Päätöksen yhteydessä todettiin, että opetuksen käynnistyttyä lukuvuoden 2020–2021 aikana arvioidaan, kuinka paljon opetukselle on kysyntää, minkä pohjalta jaostolle tuodaan ehdotus jatkotoimista opetuksen toteuttamisen osalta.

Kaksikielinen suomi-pohjoissaame-opetus on käynnistynyt Pasilan peruskoulussa 1.8.2018 yhdysluokkaopetuksena yhdessä opetusryhmässä. Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena opetusryhmässä oli kolme oppilasta vuosiluokilla 1-3, minkä jälkeen ryhmän koko on kasvanut viiteen. Tulevana lukuvuotena ryhmässä on 11 lasta vuosiluokilta 1-4. Helsingin saamenkielisen opinpolun lapsimäärät on kuvattu alla olevassa taulukossa.

Laajamittainen kaksikielinen suomi-pohjoissaame-opetus noudattaa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen periaatteita sekä valtakunnallisen opetussuunnitelman oppiainekohtaisia sisältöjä ja tavoitteita. Oppilaille on järjestetty 60% opetuksesta omassa ryhmässä pohjoissaameksi. Osa oppiaineista on opetettu oman ikätasonsa mukaisissa opetusryhmissä suomeksi. Perusopetuksen opetusryhmä tekee tiivistä yhteistyöstä esiopetusryhmän ja saamenkielisen varhaiskasvatusryhmän kanssa.

Kaksikielisestä suomi-pohjoissaame-opetuksesta tiedotetaan vuosittain huoltajia muun muassa Tervetuloa kouluun oppaassa, kasvatuksen ja koulutuksen verkkosivuilla. Lisäksi esiopetuksessa kerrotaan huoltajille perusopetuksen eri vaihtoehdoista, mukaan lukien kaksikielinen suomi-pohjoissaame-opetus. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tuottanut videon, jossa esitellään Helsingin saamenkielisestä opinpolkua.

Laajamittainen kaksikielinen suomi-pohjoissaame-opetus on avoinna kaikille halukkaille heidän kielitaustastaan riippumatta, eikä opetukseen otettaessa käytetä valintakoetta. Ensisijaisesti opetukseen otetaan helsinkiläisiä lapsia. Jos ryhmässä on tilaa, opetukseen otetaan lapsia myös muista kunnista, mikä on tarkoituksenmukaista opetuksen kohderyhmän ollessa suhteellisen pieni koko pääkaupunkiseutualuettakin tarkasteltaessa.

Helsingin saamenkielisen opinpolun tavoitteena on tarjota jo pohjoissaamea puhuville lapsille mahdollisuus opiskella eri oppiaineiden sisältöjä pohjoissaamen kielellä ja näin vahvistaa lasten kielitaitoa. Opetuksen toisena tavoitteena on tarjota oppijoille, joilla ei vielä ole osaamista pohjoissaamen kielessä, mahdollisuus oppia sitä alkeista. Molempien opetuksen kohderyhmien kohdalla kielenkehityksen kannalta on tarkoituksenmukaista, että lapsi aloittaa opinpolkunsa jo varhaiskasvatuksessa.

Vuonna 2020 väestötietojärjestelmän mukaan Helsingissä on 16 lasta/nuorta, jotka ovat 0–16-vuotiaita ja, joiden äidinkieleksi on merkitty jokin saamen kielistä. Espoossa näitä lapsia on 3, Vantaalla 4 ja Kauniaisissa 0. Väestötietojärjestelmään kirjattu äidinkieli ei kuitenkaan anna todellista kuvaa opetuksen kohderyhmästä, sillä järjestelmään voi ilmoittaa vain yhden äidinkielen. Opetuksen kohderyhmään kuuluvat äidinkielisten puhujien lisäksi myös kaksi- ja monikieliset lapset sekä kaikki ne lapset, joiden toivotaan oppivan pohjoissaamea.

Opetukseen osallistuvien oppilaiden huoltajien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esille vahvasti toive opetuksen jatkumisesta ja opinpolun vakiintumisesta. Osana toiminnan arviointia on kuultu myös Saamelaiskäräjien edustajia.

Vuosiluokilla 7-9 opetus on pääosin aineenopetusta. Lukuvuoden 2021-2022 aikana käydään keskusteluja huoltajien sekä Saamelaiskäräjien kanssa erilaista tavoista toteuttaa suomi-pohjoissaame-opetusta vuosiluokilla 7-9. Vuosiluokkien 7-9 osalta opetuksen järjestäminen tuodaan päätöksentekoon syksyllä 2022.

Kaksikielisen suomi-pohjoissaame opetuksen järjestämiseen vuosiluokilla 1–6 on kohdennettu 52 000 euroa, mikä kattaa saamenkielisen luokanopettajan ja avustajan palkat sekä tarvittavat materiaalihankinnat. Lisäksi osan tarvittavista oppimateriaaleista tarjoaa Saamelaiskäräjät.

Kaksikielisen suomi-pohjoissaame-opetuksen jatkuminen Pasilan peruskoulussa kasvatus- ja koulutuslautakunnan 19.12.2017 (§ 35) tekemän päätöksen mukaisesti on perusteltua vuosiluokkien 1-6 osalta, sillä oppilasmäärä perusopetuksenryhmässä on kasvanut. Lisäksi on tärkeää, että Helsingin saamenkielisen opinpolun toiminta vakiintuu, mikä kasvattanee osaltaan opetukseen osallistuvien määrää.

Toimivalta

Hallintosäännön 15. luvun 2 §:n 2. kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole toisin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.

Päätös tullut nähtäväksi 26.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.