Helsingin toimeenpanoraportti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta - Agendasta teoiksi 2021

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin toinen vapaaehtoinen kestävän kehityksen toimeenpanoraportti julkaistaan 19.5.2021 Kestävä Helsinki -verkkosivuilla.

Helsinki on sitoutunut YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, jatkossa SDG-tavoitteet), haluaa edistää tavoitteiden toteutumista sekä tuoda esiin kaupunkien roolia SDG-tavoitteiden toteuttamisessa. Merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta toteutuu paikallisella tasolla.

Helsinki julkaisi ensimmäisen vapaaehtoisen kestävän kehityksen toimeenpanoraporttinsa toisena kaupunkina maailmassa vuonna 2019. Siinä kuvattiin Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 ja sitä toteuttava toiminta SDG-viitekehyksessä, keskittyen erityisesti YK:n vuonna 2019 painopistieksi asettamiin viiteen SDG-tavoitteeseen.

Nyt julkaistavassa toisessa vapaaehtoisessa kestävän kehityksen toimeenpanoraportissa tarkastellaan SDG-tavoitteita edellistä raporttia laajemmin niin, että tarkastelussa on mukana kaikki 17 SDG-tavoitetta. Helsinki on kansallisesti ja kansainvälisesti edelläkävijä kestävän kehityksen paikallisen tason raportoinnissa, josta on tullut kaupunkien yhteinen tapa edistää SDG-tavoitteiden paikallista toteuttamista. Helsinki on aktiivisesti rakentanut kumppanuuksia ja jakanut kokemuksia kaupunkien ja sidosryhmien kanssa.

Raportissa arvioidaan SDG-tavoitteiden toteutumista sekä strategiakautta 2017–2021 kestävän kehityksen näkökulmasta painottaen konkreettisia tekoja. Lisäksi on tunnistettu kehitystä vaativia teemoja. Raportti koostuu eri teemojen tiiviistä kuvauksista, linkityksistä keskeisimpiin kaupunkitasoisiin ohjelmiin ja indikaattoreista. Sivustolla tullaan esittämään perinteistä raporttia laajemmin kestävän kehityksen edistämisen käytännön esimerkkejä eri puolilta organisaatiota. Raportti on koottu kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten edustajista koostuvassa työryhmässä.

Raportissa kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Myös kulttuurinen kestävyys näkyy osana teemoja. Helsingin läpileikkaaviksi teemoiksi on nostettu oikeudenmukaisuus ja avoimuus, digitalisaatio, palautuminen koronakriisistä sekä yhteistyö ja kumppanuudet.

Raportin keskeiset tulokset:

Monilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna Helsinki pärjää hyvin kestävän kehityksen vertailuissa, muun muassa eurooppalaisten kaupunkien SDG-vertailussa Helsinki sijoittuu kolmen kärkeen. Helsingin vahvuuksia on, että Agenda 2030:n henki ympäristön, hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja yhteistyön kunnioittamisesta näkyy jo hyvin kaupungin arvoissa ja tekemisessä. Esimerkiksi peruspalvelujen järjestämisen lähtökohta on, että palvelut ovat avoimia ja tarjolla kaikille. Kestävä kehitys onkin monelta osin osa kaupungin ydintoimintaa eikä sen yhteyttä YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin aina edes tulla ajatelleeksi.

Helsingillä on valtavasti osaamista, innostusta ja kykyä laittaa kestävän kehityksen tavoitteita käytäntöön. Tästä kertovat raportin kymmenet konkreettiset esimerkit kaupungin eri toiminnoista. Kestävän kehityksen näkökulmasta Helsingin vahvuuksia ovat esimerkiksi laadukkaat ja yhdenvertaiset oppimisen, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, hyvä terveydenhuolto, toimiva infrastruktuuri ja puhdas luonto sekä toimivan ja älykkään kaupungin kehittäminen. Helsinki on myös pystynyt panostamaan kehitykseen monella eri tapaa esimerkiksi kunnianhimoisen digitalisaatio-ohjelman, erilaisen innovaatiotoiminnan ja kehityshankkeiden kautta. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet nousta kestävän kehityksen kärkikaupungiksi ja jakaa tätä osaamista globaalisti.

Hyvistä lähtökohdista huolimatta Helsingillä on paljon tehtävää SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi ja koronakriisi korostaa entisestään Helsingin haasteita. Helsingin haasteet liittyvät erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, kulutukseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Sosiaalisen kestävyyden puolella haasteet liittyvät eriarvoisuuden kasvuun sekä hyvinvointi- ja terveyseroihin. Kestävyyden haasteina on mm. heikentynyt työllisyystilanne ja asuntokuntien velkaantuminen.

Tällä hetkellä kestävyyden eri teemoja johdetaan kaupunkitasoisesti koordinoitujen osaohjelmien, strategioiden tai kaupunkistrategian alaisten kärkihankkeiden kautta temaattisesti. Raportti on ollut tärkeä työväline tarkastella kestävyyttä laajempana kokonaisuutena ja sen kautta on tunnistettu kehitystarpeita esimerkiksi kestävyyden mittaamisen osalta.

Strategiakaudella 2017–2021 kestävän kehityksen teemoja on edistetty perustoiminnan kehittämisen lisäksi erityisesti kaupunkistrategian kärkihankkeiden kautta. Kärkihankkeiden merkittävimpiä onnistumisia ovat olleet, että kaupungin yhteinen tekeminen on kasvanut ja vahvistunut merellisyyden, liikkumisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Ilmastopolitiikan prioriteettia on saatu nostettua kaupunkitasolla Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toteuttamisen kautta.

Koronakriisin aikana poikkeusolot ja taloudelliset vaikeudet ovat kuormittaneet helsinkiläisiä laajasti kaikissa väestöryhmissä. Alueittaiset ja väestöryhmittäiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat hyvin suuria ja koronaepidemian seurauksena riskinä erojen kasvu entisestään. Esimerkiksi työttömyys (erityisesti nuorten ja ulkomaalaistaustaisten keskuudessa) on kasvanut viime vuosina ja toimeentulotuensaajien ja asumistukea saavien määrät ovat lisääntyneet, mikä osaltaan aiheuttaa eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä. Lisäksi pandemia on synnyttänyt hoito- ja palveluvelkaa. Lisäksi pandemia on synnyttänyt hoito- ja palveluvelkaa. Esimerkiksi kouluterveystarkastusten ja rokotusten vastaanottokäyntejä jäi käyttämättä, sekä muita ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimintoja, kuten painonhallintaryhmät on ollut tauolla. Suun terveydenhuollon jonoja on saatu purettua kevään 2021 aikana. Tämän tauon mahdolliset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen voivat näkyä viiveellä tulevina vuosina.

Sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi ovat keskiössä kaupungin toiminnassa

Sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi liittyvät suoraan Helsingin tuottamiin peruspalveluihin. Teema on laaja ja siihen linkittyvät erityisesti SDG-tavoitteet, jotka liittyvät terveyteen ja hyvinvointiin, oppimiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja tasa-arvoon. Globaalisti arvioituna Helsinki on hyvinvoiva kaupunki, eikä meillä ole esimerkiksi isoja perusterveydenhuoltoon tai nälkään liittyviä haasteita. Myös oppimistuloksemme sekä kasvatus- ja koulutuspalvelumme ovat huippuluokkaa. Teeman haasteet liittyvät erityisesti yleiseen eriarvoisuuden ja hyvinvointierojen kasvuun, mielen hyvinvointiin, ylipainoon, lähisuhdeväkivaltaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteistä, kestävään kehitykseen perustuvaa, eri väestöryhmien voimavaroja vahvistavaa tukea ja toimintaa, jonka avulla korjataan elinoloja ja muita rakenteellisia puitteita sekä tuetaan ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia edistää terveyttään ja hyvinvointiaan. Kaupunginvaltuuston 19.6.2019 hyväksymän Helsingin hyvinvointisuunnitelman sisältö liittyy erityisesti SDG 3 (terveyttä ja hyvinvointia) tavoitteisiin. Myös kulttuurihyvinvointi on oleellinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Ekologinen kestävyys on haaste Helsingille

Ympäristö-teemassa tarkastellaan ekologista kestävyyttä. Korkean kulutuksen ja elintason kaupunkina ekologinen kestävyys on suuri haaste ja globaalisti tarkasteltuna helsinkiläisten ekologinen jalanjälki on korkea: Kulutustasomme ylittää maapallon kantokyvyn rajat. Toisaalta Helsingissä ympäristön tila on kohentunut monilla mittareilla ja ympäristönsuojelu ja ympäristön kannalta merkittävät palvelut kuten jäte- ja vesihuolto ovat hyvällä tasolla.

Kaupungin kasvaessa tulevaisuuden suurimmat haasteet aiheutuvat kaupunkirakenteen tiivistymisestä ja liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun, meluun ja luontoon. Kaupungilla on keskeinen rooli ekologisen kestävyyden turvaamisessa, sillä kaupunki vastaa monilta osin siihen liittyvistä toiminnoista kuten paikallisista ilmaston- ja ympäristönsuojelutoimista, viher- ja virkistysalueiden ylläpidosta, kaupunkisuunnittelusta sekä infrastruktuurista.

Kestävyys talouden tavoitteena

Keskeisimmät kestävän talouden SDG-tavoitteet liittyvät köyhyyteen, työhön ja toimeentuloon, kuluttamiseen, elinkeinoihin ja innovaatioihin. Kestävän talouden teemassa käsitellään myös kestävän asumisen ja rakentamisen sekä liikenteen teemoja. Talouden osalta Agenda 2030 pyrkii ”kaikkia koskevaan kestävään talouskasvuun” huomioiden kuitenkin, että sosio-ekonominen kehitys voi perustua vain maapallon luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Helsingin talous on globaalisti tarkasteltuna vahva ja olemme hyvällä tasolla monissa kestävään talouteen liittyvissä SDG-tavoitteissa. Kaupunki voi edistää kestävää taloutta monin eri keinoin, esimerkiksi elinkeinopolitiikan, kaupunkikehittämisen ja -markkinoinnin, hankintojen ja työllistämispalveluiden kautta. Helsingin haasteet liittyvät erityisesti kestävään kulutukseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, työllistämiseen ja työvoiman kohtaamiseen sekä tuloerojen ja asuntokuntien velkaantumisen kasvuun sekä kiertotalouden edistämiseen.

Päätös tullut nähtäväksi 19.05.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §