Tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomus ja arviointisuunnitelma
Lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2021 arviointikertomuksesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2021 arviointikertomuksen suosituksista seuraavan lausunnon:
Tarkastuslautakunnan vuonna 2019 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi
Vuoden 2019 arviointikertomuksen suositusten mukaiset toimenpiteet on pääosin toteutettu ja yli puolet suosituksista on jo johtanut myönteisiin vaikutuksiin. Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyssä on edelleen pääosin koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta johtuvia ongelmia.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali- ja terveystoimialan suun terveydenhuollossa tulee
- parantaa hoitoon pääsyä.
Kaupunginhallitus toteaa, että korona-ajan myötä syntyneen hoito- ja palveluvelan hallittu purkaminen ja toiminnan palauttaminen koronaa edeltävälle tasolle ovat sosiaali- ja terveystoimialan keskeisiä painopisteitä vuonna 2022.
Koronapandemian hellittäessä sosiaali- ja terveystoimiala pääsee kohdentamaan koronasta aiheutuvan tilanteen hoitamiseen tilapäisesti kohdennetut resurssit takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa myös suun terveydenhuollon osalta. Hoitoon pääsyn parantamista mahdollistetaan myös lisäresurssoinnilla. Kaupunginvaltuusto päätti 19.01.2022 § 5 siirtää kaupunginhallituksen käyttövaroihin varatusta koronatoipumismäärärahasta 45 miljoonaa euroa talousarviokohdalle 5 10 01, Sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen (21.12.2021 § 312) mukaisesti mm. suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantamiseen.
Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi 2021
Tarkastuslautakunta on esittänyt oman arvionsa siitä, ovatko talousarviossa asetetut sitovat toiminnan tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi, että kahden tilinpäätösraportoinnin mukaan toteutumatta jääneen ja kaupunginvaltuustossa perustellusti toteutumattomana käsitellyn tavoitteen toteutumiseen ei voitu ottaa kantaa mittareiden tavoitetasojen puutteiden tai mittaamisen ongelmien takia. Tytäryhteisöjen toteutuneita tavoitteita oli tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi enemmän kuin tilinpäätöksessä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian tulee
- varmistaa, että tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen esitetään yhdenmukaisesti ja selkeästi perusteltuna tilinpäätöksessä, konsernijaostolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle.
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- varmistaa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin tilastoinnin puutteet korjataan.
- varmistaa asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raportoinnista saatavien tietojen luotettavuus ja vertailtavuus toiminnan tavoitteiden seurannassa.
- asettaa sitovien tavoitteiden mittarit siten, että myös niiden tavoitearvot kuvataan talousarviossa.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tilinpäätöksessä 2021 on esitetty tytäryhteisöille talousarviossa 2021 asetettujen kaupunginvaltuustolle raportoitavien tavoitteiden toteumatiedot.
Vuoden 2022 talousarviossa on esitetty kaupungin tytäryhteisöjen yhteisökohtaisissa omistajastrategioissa määritellyt keskeiset tavoitteet ja niiden avainmittarit. Tytäryhteisökohtaiset omistajastrategiat määrittelevät kaupungin tahtotilaa ja linjauksia noin viiden seitsemän vuoden aikajänteellä. Omistajastrategioissa määriteltyjen avainmittareiden avulla seurataan, miten hyvin tytäryhteisöt etenevät kohti asetettuja pidemmän aikavälin tavoitteita. Avainmittareille ei pääsääntöisesti ole kaupunkiomistajan toimesta määritelty vuotuisia tavoitearvoja.
Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että vuoden 2022 tilinpäätöksessä on tarkoituksena raportoida vähintään keskeisimpiin omistajastrategiatavoitteisiin liittyvästä kehityksestä 2022 aikana.
Kaupunginhallitus toteaa, että Apotin kehittämistyö on pitkäjänteistä ja ajoittuu useammalle vuodelle. Sosiaali- ja terveystoimialan tulee huolehtia siitä, että asiakas- ja potilastietojärjestelmän tilastointi täyttää toimialan tarpeet.
Kaupunginhallitus toteaa, että Apottia kehitetään vuoden 2022 aikana ja kehittämistyössä huomioidaan myös raportoinnin kehittäminen. Sosiaali- ja terveystoimialan tulee varmistaa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmän raportoinnista saatavat tiedot ovat luotettavia ja vertailukelpoisia. Toiminnan tavoitteita asetettaessa tulee huolehtia siitä, että tavoitteiden toteutumisen seuranta on järjestettävissä luotettavalla tavalla.
Kaupunginhallitus toteaa, että tavoitteiden ja niiden toteutumista kuvaavien mittareiden laatimista on täsmennetty vuoden 2023 talousarvion valmisteluohjeissa. Lisäksi kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto sekä strategiaosasto ovat järjestäneet keväällä 2022 kunkin toimialan kanssa tilaisuuden toiminnan tavoitteiden ja niiden toteutumista kuvaavien mittareiden laatimisesta sekä mittareiden tavoitearvojen asettamisesta.
Talouden tunnuslukujen kehitys
Kaupungin taloudellinen tila on koronapandemiasta huolimatta edelleen hyvä osin valtion maksamien kertaluonteisten koronakompensaatioiden ansiosta. Kaupunki on käynnistänyt oman koronapalautumisen kokonaisuuden, johon sisältyy määrärahoja vuosille 2022 ja 2023.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginhallituksen tulee
- seurata koronapandemiasta palautumiseen kohdennettujen määrärahojen käyttöä ja vaikutuksia.
Kaupunginhallitus toteaa päättäneensä 10.01.2022 § 2 kaupunginhallituksen käyttövaroihin varatun koronatoipumismäärärahan kohdentamisesta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle lautakuntien tekemien esitysten mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käytettäväksi tarkoitetun 45 miljoonan euron määrärahan kaupunginvaltuusto päätti 19.01.2022 § 5 siirtää talousarviokohdalle 5 10 01 sosiaali- ja terveyspalvelut.
Toimialat raportoivat koronatoipumismäärärahan käytöstä kolme kertaa vuodessa talousarvion toteumaennusteiden yhteydessä.
Etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaaminen yläkouluissa
Koronapandemian aikana yläkoululaisten vaikeudet koulunkäynnissä ovat lisääntyneet. Kaupungin yläkouluissa on tehty toimenpiteitä etäopetuksen aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseksi, mutta luotettavaa, vertailukelpoista ja konkreettista tietoa oppimisvajeesta ja toimenpiteiden vaikutuksista ei ole saatavilla.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
- jatkaa ja edelleen kehittää seurantaa oppimisvajeen tunnistamiseksi.
- seurannan perusteella kohdistaa oppimisvajetta paikkaavat tukitoimenpiteet oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
- selvittää, mahdollistaako tietosuojalaki oppilashuollon pääsyn oppilaiden poissaolotietoihin.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemyksiin oppimisvajeen tunnistamiseen tähtäävän seurannan kehittämisestä ja oppimisvajetta paikkaavien tukitoimenpiteiden kohdistamisesta, jotta tähän saadut avustukset sekä osaamisvajeen korjaamiseen vuosille 2022 ja 2023 varattu määräraha tulevat käytettyä mahdollisimman tuottavasti.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian tulee selvittää muiden kuntien käytäntöä tiukemman tietosuojalain tulkinnan tarpeellisuus.
Opiskelijoiden ohjauksen riittävyys ammatillisessa koulutuksessa
Pitkittynyt koronapandemia on vähentänyt työssä oppimisen mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijoiden ohjaus edellyttää edelleen kehittämistä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopiston tulee
- varmistaa, että ammatillisia erityisopettajia on tarvetta vastaava määrä.
- lisätä opiskelijoiden ohjauksen onnistumisen seurantaa.
- hyödyntää henkilöstöltä saatua palautetta opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä.
Kaupunginhallitus toteaa, että toimialan tulee pyrkiä toiminnan tavoitteiden kokonaisuuden kannalta optimaaliseen henkilöstöjakaumaan toimialalle osoitetun määrärahan puitteissa.
Kaupunginhallitus pitää opiskelijoiden ohjauksen onnistumisen seurannan lisäämistä tärkeänä. Lakimuutoksen myötä uudistunutta ohjausta tulee kehittää asetetun tavoitteen suuntaan käytännön kokemusten perusteella, kun toimintatavat ovat vakiintuneet ja uudistuksen vaikutuksista on muodostunut yhtenäinen tilannekuva.
Kaupunginhallitus toteaa, että henkilöstöltä saatava palaute opiskelijoiden ohjauksen kehittämisestä on arvokasta. Palautteen hankkiminen tulee järjestää niin, että henkilöstö osallistuu palautteen antamiseen riittävän kattavasti. Henkilöstön palautteen perusteella valittavilla kehittämistoimilla tulee olla henkilöstön laaja ja riittävän yksimielinen kannatus ja tuki.
Lastensuojelun avohuollon palvelujen riittävyys
Lastensuojelun avohuollon asiakaskohtainen lakisääteinen työntekijämäärä täyttyy, vaikka osa vakansseista on työntekijäpulan takia täyttämättä. Perheiden lisääntyneiden haasteiden takia tarpeisiin ei aina pystytä vastaamaan.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- ryhtyä aikaisempaa vaikuttavampiin toimenpiteisiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden parantamiseksi.
- kehittää edelleen monitoimijaisia palveluja, joissa lasten ja perheiden tarpeet otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti.
- lisätä lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluita, jotta perheet saavat riittävän tuen oikea-aikaisesti.
- kehittää lapsiperheiden varhaisen tuen ja lastensuojelun avohuollon palvelujen vaikuttavuuden seurantaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen on keskisellä sijalla kaupunginvaltuuston hyväksymässä Kaupunkistrategiassa 2021–2025. Myös sosiaali- ja terveystoimialalla se on keskeinen tavoite, jota edistetään aktiivisin toimenpitein.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan palveluja ja palveluketjuja kehitetään asiakkaiden tarpeista lähtien. Palvelujen keskittäminen perhe- ja hyvinvointikeskuksiin tukee osaltaan monitoimijaisten palvelujen kehittämistyötä.
Kaupunginhallitus toteaa, että palvelutarpeen huolellisen arvioinnin perustella asiakkaille tarjottavat riittävät ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut voivat vähentää merkittävästi asiakkaiden myöhempää tarvetta raskaammille korjaaville palveluille ja tukitoimille.
Kaupunginhallitus toteaa, että palvelujen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointi on erittäin haastavaa, mutta sitä tulee tästä huolimatta pyrkiä kehittämään.
Ikääntyneiden kotihoito
Kotihoidossa on saavutettu vain osa kaupunkistrategiassa ja Stadin ikäohjelmassa asetetuista tavoitteista. Suurin ongelma on henkilöstöpula.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- varmistaa, että sosiaalihuoltolain mukainen yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen arviointi toteutuu määräajassa.
- ryhtyä aikaisempaa vaikuttavampiin toimenpiteisiin hoitohenkilöstön saatavuuden parantamiseksi.
- lisätä kuntouttavan arviointiyksikön ja kotihoidon työntekijöiden välistä vuoropuhelua asiakkaan siirtyessä kuntouttavalta arviointijaksolta kotihoitoon.
sosiaali- ja terveystoimialan kotihoidossa tulee
- varmistaa, että vanhuspalvelulain mukainen kielellinen yhdenvertaisuus toteutuu.
- selvittää, voidaanko vastuuhoitajien asiakastyöhön kuuluvia välillisiä tehtäviä vähentää.
- selvittää, voidaanko sijaisten työnkuvaa laajentaa vastaamaan paremmin vakituisen henkilöstön työnkuvaa.
- tunnistaa työhyvinvoinnin ja hoidon laadun näkökulmasta parhaat käytännöt ja soveltaa niitä mahdollisimman laajalti eri alueilla.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee järjestää toimintansa ja kohdentaa toimialalle osoitetut resurssit niin, että kaikki laissa määrätyt velvoitteet tulevat hoidettua.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialalla on panostettu aktiivisesti johtamisen kehittämiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin seurataan, ja toimialan jatkaa ja lisää edelleen toimenpiteitään hoitohenkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Koronapandemian aikana hoitohenkilöstön riittävyyteen ovat vaikuttaneet sairaspoissaolojen ja sijaisten saannin ongelmien lisäksi myös henkilöstösiirrot tehtävien välillä kriittisimpien toimintojen turvaamiseksi. Koronapandemia voi aiheuttaa henkilöstöjärjestelytarpeita myös jatkossa ja heikentää tilapäisesti kotihoidon henkilöstövahvuutta.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimiala kehittää palveluketjujen sujuvuutta aktiivisesti ja hyödyntää kehittämistyössään henkilöstöltä, asiakkailta ja muilta eri tahoilta saamaansa palautetta.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan on etsittävät uusia keinoja ruotsin kielen osaamisen lisäämiseksi, jotta asiakkaiden kielellinen yhdenvertaisuus toteutuu.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimiala tulee jatkaa eri ammattiryhmien työjaon kehittämistä siten, että kunkin ammattiryhmän koulutustausta ja ammatillinen osaaminen tulevat hyödynnettyä työtehtävissä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä lisää työtehtävien haasteellisuutta ja työn mielekkyyttä ja edistää osaltaan työtekijöiden työhyvinvointia.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan on hyvä tarkistaa omien ohjeistustensa päivitystarve ja selvittää, miltä osin sijaisten perehdytystä voidaan lisätä, jotta nämä voivat hoitaa laajemmin välittömään asiakastyöhön kuuluvia tehtäviä ja tämän lisäksi mahdollisesti myös muita vakituisen henkilöstön hoidettavan olevia työtehtäviä.
Kaupunginhallitus toteaa, että parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja mahdollisimman laaja soveltamien auttaa hoidon laadun parantamista ja lisää työntekijöiden työhyvinvointia.
Iäkäs potilas päivystyksessä
Iäkkäiden tarpeettomia päivystyskäyntejä on pyritty vähentämään kotihoidossa ja palveluasumisessa, mutta toimenpiteiden vaikutusta ensihoito- ja päivystyskäyntien määrään ei ole voitu arvioida koronapandemian ja puutteellisten tilastotietojen vuoksi. Iäkkäiden kotiuttaminen päivystyksestä vaatii edelleen kehittämistä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- seurata päivystyksellisten tilanteiden kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia iäkkäiden päivystyskäynteihin ja kotona asumisen turvallisuuteen.
- jatkaa yhteistyössä HUSin ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa sellaisten päivystyksellisten tilanteiden toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä, joilla voidaan parantaa iäkkäiden toimintakykyä ja hyvinvointia.
- kehittää yhteistyötään HUSin kanssa erityisesti iäkkäiden kotiuttamisprosessin osalta siten, että palvelu olisi nykyistä paremmin kotihoidon käytettävissä.
- kehittää Liikkuva hoitaja -palvelua ja siitä tiedottamista, jotta palvelu saataisiin laajemmin käyttöön kotihoidossa ja palveluasumisessa.
Kaupunginhallitus toteaa, että valittujen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset tulee pystyä erittelemään ja vaikutuksia tulee seurata niin, että toimenpiteitä voidaan niiden perusteella kehittää edelleen haluttuun suuntaan.
Kaupunginhallitus toteaa, että iäkkäiden toimintakykyä ja hyvinvointia parantavien päivystyksellisten tilanteiden toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä tulee jatkaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että iäkkäiden kotiuttamisprosessia koskevan yhteistyön kehittäminen kotihoidon tarpeita tukevaan suuntaa on tärkeää.
Kaupunginhallitus toteaa, että Liikkuva hoitaja -palvelun kehittämistä ja siitä tiedottamista tulee jatkaa, jotta palvelu saataisiin laajemmin käyttöön ja sen vaikutuksia voitaisiin arvioida. Arvioinnin perusteella tulee vahvistaa tehokkaimpia tapoja vaikuttaa siihen, että kotihoidon ja palveluasumisen asiakkaiden tarpeettomat päivystyskäynnit vähenevät.
Mielenterveyskuntoutujan polku sairaalahoidosta asumiseen
Sairaalahoidosta kuntoutuvien mielenterveyspotilaiden pääsyä tarvettaan vastaaviin asumispalveluihin on edistetty kaupungin linjausten mukaisesti, mutta jono eri asumispalvelujen välillä ei käytännössä ole pienentynyt. HUSin osastojen potilaat, lastensuojelun ja jälkihuollon asiakkaat, tilapäismajoituksessa olijat ja asunnottomat saavat tarvettaan vastaavan asumispalvelupaikan 1–3 kuukauden kuluessa siitä, kun sosiaali- ja terveystoimiala on tehnyt päätöksen sijoituksesta. Muilla ryhmillä keskimääräinen odotusaika on 1,5–2 vuotta.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali- ja terveystoimialan tulee
- lisätä asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuetun asumisen ja palveluasumisen paikkoja.
- asettaa tavoiteaika, jonka sisällä mielenterveyskuntoutujan on päästävä tarvettaan vastaavaan asumispalveluun.
- seurata asumispalveluun jonotuksen kokonaisaikaa ja tavoiteajan toteutumista.
- tehostaa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin pääsyä edistäviä toimenpiteitä jonotusajan lyhentämiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee palvelujen kehittämisen lisäksi jatkaa käynnistämiään toimenpiteitä asiakkaiden tarpeiden mukaisen paikkakapasiteetin lisäämiseksi sekä mielenterveysasumisen palveluvalikon kehittämistä ja tuetun asumisen porrastamista asiakkaiden kuntoutumispolun tehostamiseksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavien paikkojen saatavuuden helpottamiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että toimialan tulee selvittää tarkemmin asumispalveluun pääsyn täsmällisen tavoiteajan asettamisen tarpeellisuus.
Kaupunginhallitus toteaa, että tietojärjestelmien kehittämistyössä on huomioitava asiakaspalvelujen raportointi- ja seurantatarpeet, kuten esim. jonotuksen kokonaisaikojen ja tavoiteaikojen toteutuminen.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin pääsyä edistävien toimenpiteiden tehostamisen tarpeellisuudesta toimialan käyttöön osoitettujen määrärahojen puitteissa.
Liikkumisohjelman tavoitteiden toteutuminen
Helsingin liikkumisohjelman toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee
- asettaa vastaisuudessa liikkumisen edistämisen toimenpiteiden mittareille selkeät tavoitetasot, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.
- viestiä aktiivisemmin avustuksilla toteutettavista liikuntahankkeista.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen, että jatkossa liikkumisen edistämisen tavoitteille tulee asettaa mittarit, joilla on selkeä tavoitetaso. Tavoitteen mittaria asetettaessa tulee huolehtia siitä, että mittari kuvaa asetetun tavoitteen toteutumista. Hyvä tavoite ja siihen liitetyt mittarit selkeine tavoitetasoineen kertovat mikä muuttuu, kuinka paljon ja missä ajassa.
Kaupunginhallitus toteaa, että tietoja avustuksilla toteutettavista liikuntahankkeista löytyy mm. harrastushaku.fi ja tapahtumat.hel.fi -sivustoilta, joissa järjestöt voivat viestiä tapahtumistaan ja tarjoamistaan harrastusmahdollisuuksista. Myös Nuorten Helsinki -sivustolla on esitelty laajasti helsinkiläisten järjestöjen tuottamaa toimintaa.
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen metsien hoidossa
Kaupunki on säilyttänyt tai lisännyt suunnitelmallisesti luonnon monimuotoisuutta metsissä ja metsäisillä alueilla, vaikka monimuotoisuuden lisääminen ei olekaan ollut metsien hoidon keskeisin tavoite.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunkiympäristön toimialan tulee
- päivittää luonnonhoidon linjaus ja koko luonnonhoidon prosessi siten, että monimuotoisuuden lisääminen on metsienhoidon keskeisin tavoite.
- pyrkiä jättämään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle lisää vanhenevia ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita, metsiä ja metsiköitä.
- parantaa luonnonhoidon vaikutusten seurantaa keräämällä järjestelmällisesti olennaista indikaattoritietoa.
- tuoda päätöksentekoon valmisteluohje Helsingin muissa kunnissa omistamien kiinteistöjen luovutuksista.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin luonnonhoidon linjauksia ja luonnonhoidon työohjeita päivitettäessä on otettava huomioon kaupunkistrategian linjaukset. Myös metsien hoitotoimenpiteissä tulee huomioida monimuotoisuuden lisääminen ja metsien luontainen vanheneminen kaupunkistrategian linjausten mukaisesti.
Kaupunginhallitus toteaa pitävänsä tiedolla johtamista tärkeänä. Indikaattoreita koskevan tiedon kerääminen tehostaa mahdollisuuksia luonnonhoidon vaikutusten seurantaan ja arviointiin.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen Helsingin muissa kunnissa omistamien kiinteistöjen luovutuksia koskevan valmisteluohjeen tarpeellisuudesta. Ohje tulee laatia toimialan käyttöön osoitettujen määrärahojen puitteissa.
Yritysmyönteisyys ja yhteistyö yritysten kanssa
Kaupunki on pääosin toteuttanut yritysmyönteisyyttä ja yhteistyötä lisääviä toimenpiteitä riittävästi. Yritysasiakkaiden perehdytyksessä palveluprosessien eri vaiheisiin sekä mahdollisuuksissa seurata niiden etenemistä on yrityskentän näkökulmasta parannettavaa, mutta palveluprosessin läpinäkyvyyden ja tämän edellyttämän tietojärjestelmien kehittämisen kustannukset voivat olla suuret.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian elinkeino-osaston tulee yhteistyössä toimialojen kanssa
- selvittää mahdollisuudet lisätä yritysasiakaspalveluprosessien läpinäkyvyyttä.
kaupunginkanslian tulee
- varmistaa, että yritysvaikutusten arvioinnit valmistuvat riittävän aikaisessa vaiheessa tukemaan päätöksentekoa.
- selvittää toimiva tapa seurata pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismääriä kaupungin kilpailutuksissa.
- kehittää yritysviestinnän tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden jälkiseurantaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että haasteet palvelujen löydettävyydessä ja kaupungin organisaation hahmottamisessa ovat vaikeuttaneet yritysten asiointia kaupungin kanssa. Yritysluotsitoiminta on saanut hyvää palautetta yrityksiltä, koska yritysluotsit ovat auttaneet yrityksiä oikeiden palvelujen löytämisessä ja yhteistyössä toimialojen kanssa. Käynnissä oleva hel.fi-verkkosivu-uudistus parantaa palvelujen löydettävyyttä ja edistää sujuvaa ja ennakoitavaa asiakaskokemusta palveluprosesseista. Samalla lupaprosessien seurattavuuteen pitää panostaa. Yritysneuvontaan, lupa-asioihin sekä työnantajapalveluihin liittyvät kokonaisuudet rakennetaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi yritys- ja yrittäjäkohderyhmän erityistarpeet ja palvelupolut huomioiden. Verkkosivu-uudistuksen arvioidaan olevan valmis viimeistään kesäkuussa 2023. Yritykset ja työ -sivustokokonaisuuden on kuitenkin tarkoitus olla valmis jo vuoden 2022 loppuun mennessä.
Kaupunginhallitus toteaa, että yritysvaikutusten arvioinnin tarkoituksena on selvittää ennalta, millaisia ja miten laajoja vaikutuksia kaupungin valmistelemilla päätöksillä on yrityksiin tai yritysten toimintaedellytyksiin. Kaupunginhallitus yhtyy näkemykseen, että yritysnäkökulma pitää ottaa mukaan valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin vaikutusten arvioinnilla voidaan vaikuttaa valmistelussa olevan asian sisältöön. Elinkeino-osasto tukee toimialojen valmisteluprosessia mm. järjestämällä sekä säännöllisesti että erikseen pyydettäessä toimintamallin käyttöön valmentavia koulutuksia ja antamalla palautetta laadituista arviointiluonnoksista. Toimialat vastaavat siitä, että ohjeistusta noudatetaan ja yritysvaikutusten arvioinnit tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikkö selvittää toimivan tavan seurata pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismääriä kaupungin kilpailutuksissa yhteistyössä kaupungin hankintojen koordinaatioryhmän kanssa.
Kaupunginhallitus pitää viestinnän jälkiseurannan kehittämistä tärkeänä ja toteaa, että kaupunginkanslian viestintäosasto selvittää elinkeino-osaston kanssa, miten yritysviestinnän tavoitettavuuden ja vaikuttavuuden jälkiseurantaa voitaisiin parantaa.
Kaupungin digitaalinen turvallisuus
Kaupungin digiturvallisuusriskeihin on varauduttu, mutta varautumista on edelleen tarve parantaa.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian tulee
- kehittää digitaalisen turvallisuuden eri osa-alueiden organisointia, ohjausta ja johtamista sekä varmistaa eri osa-alueiden tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdenmukaisuus.
- varmistaa riskien hallintakeinojen toimenpiteiden aikataulutus ja niiden toteuttaminen ajallaan.
- järjestää suureen harjoituskokonaisuuteen tarvittavat resurssit, ja osallistua digitaalisen turvallisuuden harjoituksiin aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa eri palvelu- ja järjestelmäkokonaisuuksien keskinäiset riippuvuudet huomioiden, tai järjestää harjoituksia itse.
- varmistaa, että digiturvallisuusryhmä toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
- seurata kaupungin henkilöstön DigiABC-koulutuksien etenemistä.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan toteamuksiin ja kehottaa kaupunginkansliaa ryhtymään viipymättä määrärahojensa puitteissa toteamusten edellyttämiin toimenpiteisiin. Digitaalisen turvallisuuden johtamisen näkyvyyttä tulee lisätä ja digitaalisen turvallisuuden kokonaisuuden vastuunjakoja tulee edelleen selkeyttää.
Kaupunginhallitus toteaa, että digiturvallisuuden ydinryhmän kokoonpanoa on tarkoitus laajentaa turvallisuus- ja valmiustiimin sekä tietosuojan edustajilla.
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisdemokratian toteutuminen
Hekan asukkailla ei ole päätösvaltaa kaikissa yhteishallintolain edellyttämissä asioissa, ja asukasaktiivit ovat tyytymättömiä asukkaiden tosiasiallisiin vaikutusmahdollisuuksiin. Yhteishallintolakia uudistetaan.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee
- varmistaa, että Hekan hallitus huolehtii siitä, että asukkailla on vuokralaisdemokratiasäännön mahdollistamat vaikutusmahdollisuudet.
- osallistua Hekan vuokralaisdemokratiasäännön päivittämiseen lain mukaiseksi yhteishallintolain uudistamisen jälkeen.
- varmistaa, että Hekan vuokralaisdemokratiasäännön seuraavassa päivityksessä sääntöön lisätään määräykset aluevalvojan ja Heka-tason valvojan kertomusten käsittelystä sekä määräys siitä, miten sääntöä voidaan päivittää.
Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallituksen tulee osana osakeyhtiölain mukaista huolellisuusvelvollisuuttaan varmistaa, että yhtiö noudattaa toiminnassaan sitä koskevaa sääntelyä. Lisäksi yhtiön hallituksen toimintaa ja velvollisuuksia määrittävät kaupungin konserniohje, hyvän hallintotavan ohjeistus, omistajastrategia sekä yhtiölle kaupunkiomistajan toimesta päätetty yhtiöjärjestys. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisdemokratiasääntö ja sen toteutumisen varmistaminen ovat osa yhteishallintolain noudattamista yhtiön hallituksen em. velvollisuuksien mukaisesti.
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisdemokratiasääntö on yhtiön sisäinen asiakirja, jonka laatiminen ja päivittäminen on osa yhtiön toiminnan johtamista ja kehittämistä. Säännön päivittäminen kuuluu yhtiön hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulle, missä yhtiöllä on myös paras asiantuntemus ja kokemus. Yhtiön tulee huolehtia vuokralaisdemokratiasäännön päivittämisestä yhteishallintolain uudistamisen jälkeen uudistuksen sisältö huomioon ottaen. Kaupunki noudattaa konserniohjeen mukaisesti konserniohjauksessaan eri yhteisöjä koskevien lakien mukaisia yhteisön hallinto- ja toimielimien sekä omistajan välisiä tehtävä- ja vastuujakoja.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että aluevalvojan tehtävä tai Heka-tason valvojan tehtävä eivät perustu yhteishallintolakiin, vaan nämä tehtävät ovat olleet Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lisä asukasdemokratiaan. Yhtiö tulee tarkastelemaan näitä tehtäviä osana vuokralaisdemokratiasäännön päivittämistä yhteishallintolain uudistamisen jälkeen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Tarkastuslautakunta pyytää 25.5.2022 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa arviointikertomuksen 2021 suosituksista.
Tarkastuslautakunta hyväksyi 12.4.2022 vuoden 2021 arviointikertomuksen.
Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Arviointikertomus 2021 on esityslistan liitteenä.
Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä suosituksista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto. Kertomusta on esitelty kaupunginhallituksen 9.5.2022 kokouksessa esityslistan ulkopuolisena infoasiana.
Kaupunginhallitus 16.05.2022 § 379
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Reetta Vanhasen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 10.05.2022 § 71
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon seuraavista arviointikertomuksen kohdista:
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee
- asettaa vastaisuudessa liikkumisen edistämisen toimenpiteiden mittareille selkeät tavoitetasot, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata
- viestiä aktiivisemmin avustuksilla toteutettavista liikuntahankkeista
Helsingin kaupunki toteutti strategiansa (2017–2021) yhtenä kärkihankkeena liikkumisohjelmaa, jonka tavoitteena oli lisätä kaiken ikäisten kaupunkilaisten arki- ja hyötyliikkumista, vähentää terveydelle haitallista, liiallista paikallaanoloa ja poistaa esteitä vapaa-ajan liikunnalta. Liikkumisohjelma sisälsi yhteensä noin 60 toimenpidettä, joita toteutettiin yhteistyössä kaupungin toimialojen ja kumppaneiden kanssa. Toteutettu tarkastus kohdentui liikkumisohjelman kahdeksasta tavoitealueesta kolmeen, jotka sisälsivät yhteensä 25 lasten ja nuorten liikkumiseen sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvää toimenpidettä. Tarkastukseen ei sisältynyt niiden toimenpiteiden arviointia, jotka kohdentuivat muun muassa lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten tietoisuuden lisäämiseen liikkumisen merkityksestä, kampanjointiin tai kaupungin työntekijöiden liikkumisen lisäämiseen tähtäävästä toiminnasta.
Arviointikertomuksessa todetaan, että liikkumisen positiivisen vaikutuksen laajempi tiedostaminen koko kaupunkiorganisaation tasolla koettiin yhdeksi liikkumisohjelman tärkeimmistä tuloksista. Liikkumisohjelman toimenpiteillä myös lisättiin kouluissa järjestettävää harrastustoimintaa ja kehitettiin matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Lisäksi helsinkiläisten edellytykset liikkua ovat kehittyneet, kun kaupunkiympäristöä on muovattu liikkumista suosivaksi.
Liikkumisohjelman mittareista ja tavoitetasoista
Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessa, että kaikilla liikkumisohjelman toimenpidekohtaisilla mittareilla ei ollut tavoitetasoa. Mittarille asetettu tavoitetaso helpottaisi seurantaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on tiedostanut havainnon jo liikkumisohjelman valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä. Kaupunkilaisten liikkumiskäyttäytymistä ja liikkumista edistävän toiminnan tietoperustan vahvistaminen ja mittareiden kehittäminen on ollut jatkuvan kehittämisen kohteena, kun ohjelmaa on toteutettu.
Tarkoituksenmukaisten mittareiden käyttäminen ja oikea-aikaisen sekä laadukkaan tietoperustan kerääminen ja hyödyntäminen edellyttävät yhteistä ymmärrystä ja systemaattista työtä. Liikkumisohjelman käynnistyessä liikkuminen oli käsitteenä nuori sekä kaupunkiorganisaatiolle, toimijoille, kuten myös kaupunkilaisille. Tyypillisesti oletettiin, että liikkuminen on ennen kaikkea vapaa-ajan harrastustoiminnan, ohjatun liikunnan ja urheiluseuratoiminnan kehittämistä, ja siten liikuntapalveluiden vastuulla oleva kysymys. Liikkumisen edistäminen edellyttää kuitenkin mitä suurimmassa määrin kaupunkiyhteistä tekemistä. Maailman Terveysjärjestön (WHO) mukaan liikkumattomuuteen voidaan vaikuttaa moniammatillisella ja systemaattisella lähestymistavalla, ja ennen kaikkea siten, että toimenpiteet kohdentuvat samanaikaisesti yksilö-, yhteisö-, ja järjestelmätasolle sekä laajasti ympäristötekijöihin.
Vastuu liikkumisohjelman valmistelusta osoitettiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle, joka yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen, kaupunginkanslian ja sidosryhmien kanssa teki ehdotuksen liikkumisohjelman toteutuksesta. Kaupunginhallitus hyväksyi liikkumisohjelman kahdeksan tavoitealuetta ja ohjelman mittarit projektisuunnitelman mukaisesti 3.12.2018.
Ohjelmalle määriteltiin kolmentasoisia mittareita. Ohjelman strategisena tavoitteena oli vuoteen 2023 mennessä helsinkiläisten liikkumisen määrän lisääntyminen, istumisen määrän väheneminen ja vapaa-ajan harrastamattomien osuuden pienentäminen. Toiseksi ohjelman kahdeksalle osatavoitteelle määriteltiin omat tavoitearvonsa ja mittarinsa. Näitä olivat mm. terveyden kannalta riittävästi liikkuvien osuus alle kouluikäisten lasten, ala- ja yläkoululaisten sekä toisen asteen opiskelijoiden osalta sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuudet. Kolmas mittareiden kohde olivat ohjelman toimenpiteet, jotka kestoltaan vaihtelivat vuodesta kolmeen vuoteen. Kaupungin toimialat määrittelivät ohjelmaan omat liikkumista lisäävät toimenpiteensä, joita oli yhteensä noin 60. Toimenpiteet rahoitettiin toimialojen talousarvioissa. Jokaisella toimialalla on oma roolinsa liikkumisen edistämisessä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ei voi määrittää muiden toimialojen vastuulle kuuluville toimenpiteille mittareita tai tavoitetasoja.
Mittareiden määrittäminen toimenpiteille, jotka monessa mielessä olivat uutta avaavia ja kokeilevia, ja joiden lopputuloksia oli etukäteen vaikea ennakoida, todettiin haastavaksi. Näissä tapauksissa mittareina on usein käytetty tietoa siitä, onko joku asia toteutettu vai ei. Kaikille liikkumisohjelmassa toteutetuille toimenpiteille ei löydy numeerista indikaattoria, vaan tekeminen on luonteeltaan pikemminkin laadullista. Yleisempi haaste toiminnan mittaamiselle on se, että tieto lähtötilanteesta puuttuu tai vastaavasti se, että mittarin taustalta puuttuu säännöllisesti toistettava tiedonkeruutapa.
Liikkumisen näkökulmaa on vahvistettu sekä kaupungin hallinnoimissa, mutta myös tutkimuslaitosten toteuttamissa tiedonkeruissa. Esimerkkejä tästä ovat henkilöstökysely Fiilari, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus, mutta myös erilaiset palveluiden käytöstä kertovat tilastoinnit. Liikkumisohjelmassa on tehty yhteistyötä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston, LIKES-tutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa kaupunkilaisten liikkumisaktiivisuuden ja liikkumista edistävän toiminnan seurannassa. Liikkumisohjelmassa on lisäksi toteutettu kaksi data-analyysiä yhteistyössä kaupunginkanslian ja digitalisaatio-ohjelman kanssa erilaisten tilasto- ja tutkimustietojen hyödyntämisen parantamiseksi. Liikkumisohjelman toimeenpanon seurannan tueksi päätettiin hankkia ulkoinen seuranta-alusta, joka sisältää ajantasaisen tiedon liikkumisohjelman toimenpiteiden toteumasta ja niiden mittareista, mutta myös tiedot ohjelman strategisten ja osatavoitemittareiden kehittymisestä. Seuranta-alusta on kaikille julkinen ja löytyy osoitteesta https://liikkumisvahti.hel.fi/.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee asettaa vastaisuudessa liikkumisen edistämisen toimenpiteiden mittareille selkeät tavoitetasot, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteaa, että liikkumisen edistäminen jatkuu myös liikkumisohjelman jälkeen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on lisännyt arki- ja hyötyliikkumisen edistämisen liikuntapalveluiden palvelustrategiaan uutena kokonaisuutena yhdeksi sen ydintehtävistä. Liikkumisohjelman projektipäällikön ja projektikoordinaattorin toimenkuvat on vakinaistettu. Liikkumisen edistämisessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan roolina korostuu tiivisyhteistyö kaupunkitasolla sekä ulkoisten sidosryhmien että tutkimuslaitosten kanssa. Toimiala seuraa liikkumista edistävän toiminnan kehittymistä ja eri-ikäisten liikkumisaktiivisuutta, vahvistaa moniammatillisten verkostojen osaamista liikkumisen edistämisessä sekä vaikuttaviksi todettujen toimintamallien levittämisestä.
Jokaisella kaupungin toimialalla on omat roolinsa ja vastuunsa liikkumisen edistämisessä. Liikkumista edistävää toimintaa, kuten myös sen mittarointia kehitetään toimialojen yhteisenä työnä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on keskeinen asiantuntijatehtävä liikkumisen kysymyksissä, mutta se ei voi määrittää muiden toimialojen vastuulle kuuluville toimenpiteille mittareita tai tavoitetasoja. Toimiala pitää tärkeänä, että liikkumista edistävän toiminnan toteuttamiseen varataan riittävät resurssit kaupunkitasoisesti.
Liikkumisen kaupunkiyhteinen tekeminen jatkuu osana kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Liikkuminen on kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 yksi painopistealueista. Valmisteluvastuu liikkumista koskevien kaupunkiyhteisten, noin 10 tavoitealueen toimenpiteiden valmistelusta on osoitettu liikkumisohjelman verkostoille. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet johdetaan strategiasta ja tietopohjasta käsin ja mukaan valitaan toimenpiteitä, joiden toteutuksessa on mukana enemmän kuin yksi toimiala. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet huomioidaan toimialojen talouden ja toiminnan suunnittelussa. Valmistelussa hyödynnetään laajasti liikkumisohjelmassa kerättyä tietoperustaa, kuten myös havaintoja toimenpiteiden mittareihin liittyvistä kehittämistarpeita. Hyvinvointisuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Lasten ja nuorten harrastuksista viestiminen
Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksen sivuilla 66–68 seuraavaa:
Järjestöt ovat toivoneet kaupungilta lisäapua avustuksilla järjestettävien liikuntahankkeiden tiedottamiseen. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan toteutuminen edellyttää riittävää ja laadukasta viestintää harrastustoiminnasta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee viestiä aktiivisemmin avustuksilla toteutettavista liikuntahankkeista.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toteaa, että tällä hetkellä tieto harrastustoiminnasta on hajallaan lukuisilla kaupungin vanhoilla verkkosivuilla. Lisäksi käytössä on erilaisia taustajärjestelmiä. Koska tieto on sirpaloitunut, myös harrastamisen viestintää ja markkinointia on haastavaa tehdä vaikuttavasti. Verkkosivuista vain Harrastushaku.fi on mahdollistanut kumppanien tarjonnan esilletuomisen. Harrastusten sivusto, kuten myös useat kaupungin virastoaikaiset verkkosivut, ovat kuitenkin elinkaarensa päässä ja käytettävyydeltään vanhentuneita. Tästä johtuen yksi Helsingin kaupungin digiohjelman keskeisistä tavoitteista on uudistaa ja yhtenäistää kaupungin verkkosivustot.
Verkkosivustouudistus on alkanut kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla vuonna 2019. Uusia verkkojulkaisuja on suunniteltu ja toteutettu yhdessä kaupunkilaisten, kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa, jotta kaupunkilaiset löytävät jatkossa helpommin kaupungin palvelut ja jotta asiointi olisi sujuvaa esimerkiksi ilmoittautumisen ja maksamisen osalta.
Verkkosivustoja on muotoiltu alusta asti mahdollisimman asiakaslähtöisesti, jotta uudet sivustot lähtisivät käyttäjän tarpeesta ja käyttökokemuksesta, eivät enää organisaatiosta tai hankkeesta tai edes yksittäisestä palvelusta, ellei se palvele parempaa asiakaskokemusta. Verkkosivustouudistuksen lähtötilan kartoituksessa tunnistettiin teemallisia kokonaisuuksia, kuten nuoret, liikunta, tapahtumat ja harrastukset, joiden sisältö voi tulla monista kaupungin palveluista. Sivustot julkaistaan vaiheittain ketterän kehityksen periaatteiden mukaisesti, eli ensimmäinen versio ei tarjoa vielä kaikkea, mutta mahdollistaa jatkokehityksen kohti visiotasoa.
Harrastamisen näkökulmasta erityisesti harrastusten kokoava sivusto tulee parantamaan harrastustoiminnan löydettävyyttä verkossa, ja siten myös harrastamisen viestintää ja markkinointia:
- Harrastukset.hel.fi: verkkosivuston tavoitteena on koota kaupungin kaikkien palveluiden tarjoamat harrastukset (eli kurssimuotoinen tekeminen) yhteen paikkaan ja tukea kaupungin kumppaneiden harrastustoiminnan löydettävyyttä. Uudella harrastamisen verkkosivustolla kaupunkilainen voi hakea harrastuksia esim. asuinalueen, ikäryhmän, ajankohdan ja harrastuslajin perusteella. Verkkosivujen valmistuessa, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala viestii ja markkinoi sivustosta ja sen sisällöistä aktiivisesti. Aikataulu uuden harrastusten sivuston julkaisulle on kevät 2023.
Harrastukset verkkosivustokokonaisuuden lisäksi luomme seuraavat uudet verkkosivut, jotka parantavat myös harrastusten löydettävyyttä:
- Liikunta.hel.fi: verkkosivuston tavoitteena on koota kaupungin liikuntaan ja liikkumiseen liittyvät palvelut (liikuntapaikat- ja -harrastukset) yhteen paikkaan – niin Kuvan, Kaskon, Kympin kuin Soten liikuntaan ja liikkumiset liittyvät palvelut. Aikataulu uuden liikunnan sivuston tämän version julkaisulle on kevät 2023. Ensimmäinen versio sivustosta on julkaistu helmikuussa 2022.
- Nuorten.hel.fi: verkkosivuston ensimmäinen versio julkaistiin keväällä 2021 ja se toimii toistaiseksi osoitteessa nuorten.helsinki. Tarkoituksena on koota kaikki nuorille ja nuorten perheille suunnatut kaupungin palvelut yhteen, sisältäen mm. nuorisotilat, koulutus, työpaikat sekä nuorisolle suunnatut kaupungin tapahtumat ja harrastukset. Sivustoa jatkokehitetään edelleen vuoden 2022 aikana.
- Tapahtumat.hel.fi: syksyllä 2020 julkaistu uusi verkkosivusto kokoaa yhteen koko kaupungin tapahtumatarjonnan. Tuleva harrastukset.hel.fi-sivusto tulee olemaan muotoilullisesti ja teknisesti tapahtumien sivuston sisartuote. Sivustot myös tukevat navigaatiota niiden välillä, mikä parantaa harrastamisen sisältöjen löydettävyyttä.
- Uusi hel.fi: kanslian vetämän hankkeen tavoite on uusia perusteellisesti koko hel.fi-sivusto, mikä parantaa myös erillissivustojen ja samalla harrastamisen palveluiden löydettävyyttä. Luontoon ja ulkoiluun liittyen hel.fi:ssä ollaan julkaisemassa keväällä 2023 oma teemakokonaisuus Kuvan ja Kympin yhteistyönä.
Palveluiden löydettävyys verkossa ja asioinnin helppous (ilmoittautuminen ja maksaminen) lisäävät harrastusten viestinnän ja markkinoinnin vaikuttavuutta. Uusien verkkosivujen ja taustajärjestelmien avulla pystymme tukemaan myös kumppaneiden tarjonnan parempaa löydettävyyttä ja tukea niitä myös paremmin kaupungin viestinnällä ja markkinoinnilla. Digikehittämistä tehdään yhdessä kanslian ja eri toimialojen kanssa, joten olemme kehittämisessä riippuvaisia kaupunkiyhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Tämä saattaa vaikuttaa kehittämisen aikatauluihin.
Käsittely
Esteelliset: Dani Niskanen
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolain 28.1 § kohta 5)
Esittelijä
Lisätiedot
Minna Paajanen, projektipäällikkö, puhelin: 310 21162
Essi Eranka, viestintä- ja markkinointipäällikkö, puhelin: 310 74342
Tarkastuslautakunta 12.04.2022 § 39
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä arviointikertomuksen vuodelta 2021 sekä hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 25.5.2022 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Lisäksi tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 19.4.2022.
Käsittely
Esteelliset: tarkastuslautakunnan jäsen Dani Niskanen. Esteellisyyden syy: Yhteisöjäävi (hallintolain 28.1 § kohta 7)
Tarkastuslautakunnan jäsen Dani Niskanen ei osallistunut arviointikertomuksen aiheiden Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi 2021 ja Liikkumisohjelman tavoitteiden toteutuminen käsittelyyn eikä ollut läsnä niitä käsiteltäessä.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että kappaleeksi kaksi lisätään seuraava: Samalla tarkastuslautakunta päätti perua kokouksensa 19.4.2022.
Tarkastuslautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen
05.04.2022 Ehdotuksen mukaan
31.08.2021 Ehdotuksen mukaan
11.05.2021 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Minna Tiili, arviointipäällikkö, puhelin: +358931036545
Päätös tullut nähtäväksi 08.06.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 36279