Lyhennysvapaan myöntäminen ja maksuohjelmien muuttaminen, yhteisölainat, koronavirus-tilanne 2021

HEL 2021-005489
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 25

Lyhennysvapaan myöntäminen eräille lainoille lyhennysohjelmaa muuttamalla 2021

Rahoitusjohtaja

Päätös

Rahoitusjohtaja päätti myöntää liitteessä 1 yksilöidyille ryhmän A yhteisöille, säätiöille ja yhdistyksille kaupungin myöntämiin lainoihin lyhennysvapaata toukokuun 2021 lyhennyserää koskien kuudeksi kuukaudeksi laina-aikaa vastaavalla aikamäärällä pidentäen. Lyhennysvapaiden erien yhteismäärä on 933 342,78 euroa.

Edelleen rahoitusjohtaja päätti myöntää liitteessä 1 yksilöidyille ryhmän B yhteisöille ja säätiöille kaupungin myöntämiin lainoihin lyhennysvapaata toukokuun 2021 lyhennyserää koskien kuudeksi kuukaudeksi nykyisen laina-ajan puitteissa. Lyhennysvapaiden erien yhteismäärä on 182 579,84 euroa.

Ryhmän B yhteisöille voidaan lisäksi tällä päätöksellä velallisen hakemuksesta myöntää enintään kuuden kuukauden mittainen laina-ajan pidennys edellyttäen, että lainan vakuudet ovat voimassa.

Muut lainaehdot pysyvät ennallaan. Lainoille kertyneet korot laskutetaan normaalisti siten, että korot voidaan maksaa viimeistään 30.9.2021 ilman viivästyskorkoseuraamuksia.

Päätöksen perustelut

Usean kaupungin lainoittaman yhteisön, säätiön ja yhdistyksen kohdalla koronatilanne on aiheuttanut mittavaa haittaa toiminnalle, ja useissa tapauksissa edellyttänyt toiminnan olennaista supistamista tai keskeyttämistä toistaiseksi. Useilla kaupungin lainavelallisilla toiminta painottuu kevään ja syksyn väliseen aikaan, jolloin toiminnan pysähtyminen koronatilanteen vuoksi on olennaisesti vaikuttanut ao. velallisten edellytyksiin huolehtia kaupungin lainojen lyhennysohjelman mukaisesta lyhentämisestä. Esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntalaitosten toimintaa on supistettu asiakasmääriä rajaamalla, jolloin myös toiminnasta saatavat tulot jäävät olennaisin osin toteutumatta. Toimenpiteiden tarkoituksena on ollut pandemiaksi muodostuneen koronaviruksen leviämisen hidastaminen ja hengenvaarassa olevien väestöryhmien suojeleminen.

Päätöksen liitteessä 1 mainitut velalliset ovat hakeneet kaupungilta lainojen lyhennysten lykkäystä 6 kuukauden ajalle, joko laina-aikaa pidentäen tai nykyisen laina-ajan puitteissa. Tarkempi erittely lainojen muutoksista on esitetty ao. liitteessä.

Kaupunginhallitus päätti koronasyistä myönnettävien kaupungin lainavelallisten lyhennysvapaista 6.4.2020, § 234, ja päätösvallan delegoinnista ao. lyhennysvapaa-asioissa. Lyhennysvapaata myönnettiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti velallisen hakemuksesta enintään kuuden kuukauden jaksolle laina-aikaa enintään vastaavalla kestolla pidentäen, edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa. Saatujen hakemusten perusteella rahoitusjohtaja myönsi lyhennysvapaan 26 eri yhteisön lainan tai lainojen viime vuoden huhti-syyskuussa erääntyneille yhteensä 2,9 milj. euron lyhennyserille. Koronatilanteen kehityksen ollessa pitkälti viime kevään kaltainen, lyhennysvapaiden tarve on toistumassa aiemmin keväällä tehtyjen tarvittavien yhteiskunnan sulkemistoimien seurauksena. Kaupungin edun kannalta on tärkeää mahdollisuuksien mukaan varmistaa kaupungin lainoittaman toiminnan jatkuvuus.

Kaupunginhallitus on 29.3.2021, 228 §, myöntänyt rahoitusjohtajalle uudelleen, vuoden 2020 kevään tapaan, oikeuden vallitsevassa poikkeustilanteessa myöntää kaupungin antamille lainoille lyhennysvapaata ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennyksen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yhteisöille myönnettyjen lyhennysvapaiden johdosta.

Valtiontukiarvionti koskien urheilutiloja

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Lyhennysvapaa ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennys sisältää korkotukea lainansaajille. Lyhennysvapaa ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennyksen sisältämä korkotuki ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan, koska lainansaajien lainat on myönnetty sellaista urheilutilaa varten, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Korkotuella ei siten ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohta 197).

Valtiontukiarviointi koskien Helsingin Saksalaista koulua ylläpitävää Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry:tä

Euroopan Komission tiedonannon (2016/c 262/01) mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään julkisen tahon rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, ei pidetä valtiontukisäännösten mukaisena taloudellisena toimintana. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Lainalle myönnettävä lyhennysvapaa ei siten sisällä SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Valtiontukiarviointi koskien Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolaa

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Lyhennysvapaa ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennys sisältää korkotukea lainansaajille. Valtiontukiarvioinnissa on selvitettävä, harjoittavatko Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola ja sen vuokralaiset valtiontukisäännösten mukaista taloudellista toimintaa. Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola on Kalliolan Setlementti ry:n omistama kiinteistöosakeyhtiö. Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola hallinnoi tonttia ja rakennusta, jolla on Kalliolan setlementtitalo. Talossa harjoitetaan mm. Kalliolan kansalaisopiston toimintaa sekä muuta sosiaalista yhteisö-, kaupunki- ja kansalaistoimintaa. Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan antaman selvityksen mukaan kiinteistön tiloista noin 90 prosenttia on vuokrattu valtionosuuksilla rahoitettuun julkiseen koulutustoimintaan ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA:n) rahoittamaan ei-taloudelliseen järjestötoimintaan. Näin ollen lyhennysvapaa ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennyksen sisältämä korkotuki ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 28-29 ja 197).

Niiden tilojen osalta, joissa harjoitetaan valtiontukisäännösten mukaista taloudellista toimintaa, on varmistettava, että Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan Helsingin kaupungilta saama taloudellinen etu ei siirry kilpailluilla markkinoilla toimivien yritysten hyväksi. Tällaisessa tilanteessa kolmansille osapuolille vuokratuista tiloista tulee periä markkinahintaista vuokraa.

Valtiontukiarviointi koskien Koillis-Helsingin Lähimmäistyö Milja ry:tä

Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry:n Malmilla sijaitseva palvelutalo valmistui vuonna 2003. Helsingin kaupungin myöntämä alkuperäiseltä pääomaltaan yhteensä 600 000 euron lainat olivat osa palvelutalon rakentamisen (yhteensä 4 660 300 euron) rahoitusta. Yhdistys hankki pääosan palvelutalon rakentamisen rahoituksesta avustuksena ja lainana raha-automaattiyhdistykseltä (nykyisin STEA) sekä Arava-lainana valtion asuntorahastolta. Helsingin kaupungin myöntämä laina on täydentänyt raha-automaattiyhdistykseltä ja valtion asuntorahastolta saatuja lainoja. Koska Helsingin kaupungin myöntämä laina on täydentänyt sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettyjä avustuksia sekä lainoja, ja koska palvelutalo palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita eikä todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista jäsenvaltioista, nyt myönnettävään laina-ajan pidennykseen ja lyhennysvapaaseen ei sisälly SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

Päätös tullut nähtäväksi 24.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Pipsa Kotamäki, rahoitussihteeri, puhelin: 09 31036125

pipsa.kotamaki@hel.fi

Päättäjä

Tuula Saxholm
rahoitusjohtaja
Matti Malinen
talousarviopäällikkö

Liitteet (pdf)

1. Liite lyhennysvapaat 2021 erä 1
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.