Rakennuskiellon asettaminen, nro 12730, Karhusaaren pohjoisosa

Kaupunkiympäristölautakunta päättää määrätä 58. kaupunginosan (Karhusaari) liitteenä numero 1 olevasta piirustuksesta nro 12730 ilmeneville kiinteistöille rakennuskiellon asemakaavan muuttamiseksi 8.6.2023 saakka.

Samalla kaupunkiympäristölautakunta päättää määrätä, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätöksestä tulee kuuluttaa.

Taustaa

Karhusaaren pohjoisosan asemakaavan muutos käynnistettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.5.2018. Kaavamuutos käynnistettiin sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien aloitteesta. Alueella on pitkäaikaista rakentamispainetta. Yksityiset maanomistajat ovat jättäneet alueella kaavamuutoshakemuksia vuodesta 2009 lähtien. Karhusaaren pohjoisosan alue on nykyisin pääosin pientalo- ja lähivirkistysaluetta, jonka voimassa olevat Sipoon aikaiset asemakaavat ovat 1990-luvulta.

Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut, että Karhusaaresta kehittyy pientalovaltainen ja kaupunkimaisen tiiviisti rakennettu kaupunginosa, josta on hyvät liikenneyhteydet ympäröiville alueille. Tavoitteena on ollut, että kaava-alueelle voisi tulla vähintään 4 000 asukasta. Karhusaareen on suunniteltu uusia katu- ja siltayhteyksiä, joiden avulla se liittyy nykyistä paremmin ympäröiviin alueisiin pohjoisessa ja etelässä. Karhusaaren luoteisosaan on suunniteltu uutta pääkatua ja ajoneuvoliikenteen siltaa Korsnäsin kautta Uudelle Porvoontielle. Lisäksi saaren pohjoisosaan tulisi uusi kevyen liikenteen silta. Karhusaaren eteläosaan on suunniteltu kevyen liikenteen ja huoltoajon mahdollistavaa siltaa, joka johtaisi Talosaareen.

Uusi pääkatu ja siltayhteys Karhusaaren luoteisosassa ovat tarpeellisia, koska nykyinen ja ainoa yhteys Karhusaaresta mantereelle kulkee Karhusaarentietä Natura-alueen halki Karhusaaresta itään päin. Karhusaarentien Natura-alueella sijaitseva osuus on paikoitellen hyvin matalalla ollen alimmillaan korossa +1,2 m, mikä tarkoittaa, että tie on ajoittain alttiina tulville. Uudet kevyen liikenteen sillat puolestaan parantavat virkistysyhteysreittejä sekä seudullisesti että paikallisesti.

Rakennuskieltoon esitetään asetettavaksi alueet, joilla on vireillä asemakaavan muuttaminen ja joilla voimassa oleva monin osin toteutumaton asemakaava voisi mahdollistaa alueen tulevaa kaavoitusta haittaavaa rakentamista. Rakennuskiellolla mahdollistetaan alueen kehittyminen ja turvataan tulevat liikenneyhteydet uusine katuine ja siltoineen.

Rakennuskieltoalueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa.

Kaavoitus- ja suunnittelutilanne

Rakennuskieltoalue sijaitsee kolmen eri asemakaavan (vuosilta 1993,1994 ja 1999) alueella, ja niissä alue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi. Pientalokortteleiden tehokkuusluku on voimassa olevassa kaavassa pääasiassa 0,15.

Östersundomin alueelle on laadittu maakuntakaava, joka hyväksyttiin 12.6.2018 ja määrättiin voimaan ennen lainvoiman saamista vuonna 2019. Maakuntakaava sai lainvoiman 10.5.2021. Maakuntakaavassa Karhusaari kuuluu raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen alueeseen.

Karhusaaressa ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Östersundomiin valmisteltiin kuntien yhteistä yleiskaavaa, jonka korkein hallinto-oikeus kumosi 10.5.2021.

Karhusaareen on laadittu suunnitteluperiaatteet (kaupunkisuunnittelulautakunta 18.2.2010) ja Karhusaaren kaavarunko (kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015).

Karhusaaren pohjoisosan asemakaavan muutos käynnistettiin vuonna 2018. Asemakaavan muutostyö pohjautui Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan, ja sen tekeminen keskeytettiin yhteisen yleiskaavan oikeuskäsittelyn ajaksi. Asemakaavamuutos on tarpeellinen yhteisen yleiskaavan kumoutumisesta huolimatta, koska voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueen nykyisiä kehitystarpeita ja voisi toteutuessaan estää alueen pitkän aikavälin kehittämisen erityisesti tarpeellisten liikenneyhteyksien osalta. Kaavamuutoksen valmistelua jatketaan päivittämällä kaavamuutoksen tavoitteet ja suunnittelun lähtökohdat uudelleen.

Rakennuskiellon asettaminen

Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta.

Rakennuskielto liitteessä esitetylle alueelle on tarpeellinen, jotta vireillä oleva asemakaavamuutoksen laatiminen ja toteuttaminen voidaan varmistaa, ja jotta alueen kehittyminen uusine liikenneyhteyksineen on mahdollista. Rakennuskieltoalueella on vireillä asemakaavan muutos, jolla turvataan alueen tulevat kehitystarpeet ja uudet liikenneyhteydet ympäröiville alueille.

Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on laatinut rakennuskieltoalueesta 8.6.2021 päivätyn piirustuksen nro 12730.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 §, 200 §, 202 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 93 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 1 mom. kohta 5

Päätös tullut nähtäväksi 16.06.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä päivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.