Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Olkilyhteentie 6 b, Töyrynummi, Asunto Oy Helsingin Kevätesikko

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt As Oy Helsingin Kevätesikko c/o Mesta Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

As Oy Helsingin Kevätesikko c/o Mesta Oy
Vespertie 9
00320 Helsinki

Y-tunnus: 3171166-5

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaa OP Tonttirahasto Ky, yhteyshenkilö Pami Pihlström, pami.pihlstrom@op.fi

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohteena oleva kunnostusalue sijaitsee Helsingin 40 kaupunginosassa Suutarila, kiinteistöllä 91-40-196-33, osoitteessa Olkilyhteentie 6b, 00740 Helsinki. Alueella on uusi lainvoimainen asemakaava 12585 (Töyrynummi, puutarhakortteli), joka mahdollistaa asuntojen rakentamisen (AP) entisille perennaviljelmille ja kasvihuoneen paikalle sekä ajoväylän Olkilyhteentieltä tontille. Alueelle rakennetaan rivitaloja. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa 2021.

Koko kiinteistö on laajuudeltaan 4793 m2, josta arviolta 2000 m2 laajuisella alueella on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Selostus kiinteistön käyttöhistoriasta ja ajankohtia

Alueella on toiminut 1930-luvulta lähtien kauppapuutarha. 1960- ja 1970-luvuilla taimiston rinnalle pystytettiin muutamia kasvihuoneita. Osa kasvihuoneista oli purettu tultaessa 2020-luvulle ja perennojen viljelyä avomaalla kaupalliseen tarkoitukseen on lopetettu vähitellen vuodesta 2017 lähtien. Kohteelta puretussa kasvihuoneessa on käytetty öljyllä toimivaa lämpöpuhallinta. Öljyä ei ole kuitenkaan varastoitu kohteella, vaan se on johdettu putkea pitkin viereisestä rakennuksesta, joka sijaitsee länsipuolella naapurikiinteistöllä.

Alueen edellisten omistajien mukaan he ovat käyttäneet perennojen viljelyalueella turvetta ja kompostia sekä pistemäisesti Round-up torjunta-ainetta.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kunnostussuunnitelman mukaan havaitut puolimetallin ja metallien kohonnutta haitta-ainepitoisuutta osoittavat kynnysarvojen pitoisuudet johtuvat todennäköisesti alueen täyttömassoista ja/tai kasvualustoissa käytetystä kompostista. Kolmessa näytepisteessä sinkin pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) esitetyn alemman ohjearvon.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 10.5.2021

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- As Oy Helsingin Kevätesikko c/o Mesta Oy, Olkilyhteentie, Suutarila, Helsinki, Ympäristötekninen perusselvitys 10.3.2021, päivitetty 28.4.2021, 15948, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.
- As Oy Helsingin Kevätesikko c/o Mesta Oy, Olkilyhteentie, Suutarila, Helsinki, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 10.5.2021, 15948, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy.

Ilmoitusta on pyynnöstä tarkennettu 17.5.2021 ja 18.5.2021 sähköpostitse koskien alueella sijaitsevaa kaivoa ja öljyllä toiminutta kasvihuoneen lämpöpuhallinta.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa, sen liitteissä ja sähköpostitse lähetetyissä täydennyksissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Topografia on pääosin tasaista. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä +19,3…+20,0 ja pohjaveden korkeusasema on vaihdellut alueella välillä +15,6…+18,11. Kohteen pohjois- ja keskiosissa pintahumus-kerroksen ja ohuen löyhän pintamaakerroksen alla on tiiviitä hiekka- ja moreenikerroksia. Eteläosassa hiekkakerros on löyhempää ja hiekan seassa esiintyy savi-silttikerroksia. Niiden alla on tiivis ja mahdollisesti kivinen moreenikerros kairausten päättymistasoon asti, joka vaihteli 0,5-9,4 metrin syvyydessä maan pinnasta.

Lähin pintavesialue on selvitysalueen eteläpuolella, noin 600 metrin päässä virtaava Tapaninkylänpuro. Lähellä ei sijaitse merkittäviä tai muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. Kohteella oleva kaivo ei ole ollut käytössä vuosiin ja se tullaan poistamaan rakentamisen yhteydessä. Kohteen naapurustossa on ainakin yksi kaivo, josta otetaan satunnaisesti pesuvettä.

Haitta-ainetutkimukset

Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy on tutkinut kohteen maaperän haitta-ainepitoisuuksia vuonna 2021 ilmoituksen tekijän toimeksiannosta. Maanäytteistä analysoitiin puolimetalleja ja metalleja sekä yhden näytepisteen maaperästä myös torjunta-aineiden jäämiä. Näytepisteitä on yhteensä kahdeksan, joista kolmessa pisteessä tutkitun maa-aineksen sinkkipitoisuus ylitti pilaantuneisuutta osoittavan ohjearvotason. Maaperän pintakerroksesta otetuista maanäytteistä havaittiin sinkin lisäksi kohonneita pitoisuuksia arseenia, kuparia, elohopeaa, lyijyä ja antimonia, mutta ei kuitenkaan pilaantuneisuutta osoittavia pitoisuuksia.

Alueella sijainneen Björkvallin taimisto Ky:n toimesta on vuonna 2017 tehty kahteen kokoomanäytteeseen perustuva pintamaan (0,1-0,2 metrin syvyys) haitta-ainetutkimus. Näytteenottokohtien tarkemmat sijainnit eivät ole tiedossa. Näistä kokoomanäytteistä havaittiin viitteitä pintamaan pilaantuneisuudesta sinkillä. Näytteistä tutkittiin alkuaineiden lisäksi torjunta-aineiden jäämiä (valikoima organokloorattuja torjunta-aineita hajoamistuotteineen ja hyönteismyrkkynä käytettyjä pyretroideja). Ainoastaan DDT:n ja sen hajoamistuotteiden summapitoisuus ylitti käytetyn analyysimenetelmän määritysrajan, mutta ei kuitenkaan pilaantuneisuuteen viittaavaa pitoisuustasoa.

Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:n teettämässä maaperänäytteen torjunta-aineiden analyysissä (atratsiini ja laaja valikoima organokloorattuja torjunta-aineita hajoamistuotteineen) aineiden määritysrajat eivät ylittyneet.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuutta on tarkasteltu vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin ohje- ja kynnysarvoihin.

Vuonna 2021 tehtyjen tutkimusten perusteella pilaantuneen alueen arvioitu pinta-ala on noin 2000 m2. Alemman ohjearvotason ylittävä maakerros on noin 0,2 m paksuinen. Sinkillä pilaantuneita massoja, joissa sinkin pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007) esitetyn alemman ohjearvotason (VNA 214/2007) arvioidaan olevan yhteensä 640 t/ 400 m3. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja, joissa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot arvioidaan esiintyvän kohteen maaperässä 960 t/ 600 m3.

Alueen puhdistustarvetta on arvioitu huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ominaisuudet sekä tilaajan asettamat vaatimukset.

Alueella on kunnostustarve, sillä se on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asuinalueita pidetään pilaantuneena, kun jonkin haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta (VNA 214/2007) esitetyn alemman ohjearvotason. Tulevien rakennustöiden yhteydessä on tarkoitus kaivaa pois kaikki sinkillä pilaantuneeksi todettu maa-aines.

Kohteen maaperän pilaantuneisuutta osoittavat sinkkipitoisuudet on havaittu maan pintakerroksessa, joten altistuminen on mahdollista esimerkiksi pölyämisen kautta tulevien rakennustöiden yhteydessä. Pohjavedenpinta on alempana kuin havaittu sinkkipilaantuma, joten kulkeutuminen pohjaveteen on epätodennäköistä. Sinkki on tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmiselle, mutta eräät sinkkiyhdisteet voivat syövyttää silmiä ja ihoa sekä ärsyttää hengitysteitä ja osa sinkkiyhdisteistä on syöpää aiheuttavia sekä erittäin myrkyllisiä vesieliöille.

Myös kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kuparia, elohopeaa, lyijyä tai antimonia sisältävät maa-ainekset on todettu kerroksista, jotka sijaitsevat ylempänä kuin havaittu pohjavedenpinta. Näiden haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen pidetään epätodennäköisenä kohteella, mutta niillekin on mahdollista altistua vähäisessä määrin esimerkiksi pölyämisen kautta tulevien rakennustöiden yhteydessä.

Pilaantuneen pintakerroksen alapuolella on maa-ainesta, jossa tutkitut haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät paikoin valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitetyt kynnysarvot. Tällaista maa-ainesta ei luokitella pilaantuneeksi maa-ainekseksi eikä se edellytä mitään erityistoimenpiteitä, mikäli kyseiset maa-ainekset jätetään kohteen maaperään. Mikäli alueella havaittua maata, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia yli valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen kynnysarvojen on tarve kuljettaa pois, täytyy vastaanottopaikassa olla lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia.

Puhdistustavoitteet

Kunnostuksen tavoitteena on poistaa sinkkiä alemman ohjearvotason sisältävä maa-aines rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ennakoivien tutkimusten perusteella kaikki haitta-aineita yli alemman ohjearvotason sisältävät maa-ainekset tullaan poistamaan.

Puhdistusmenetelmä

Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla. Poistettavaa, yli alemman ohjearvotason ylittävää pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan tämänhetkisten tietojen mukaan olevan tontin alueella n. 640 t / 400 m3. Kynnysarvomaita (maita, jotka eivät ole pilaantuneita mutta jotka kaivettaessa joudutaan viemään luvalliseen vastaanottopaikkaan) arvioidaan olevan n. 960 t / 600 m3.

Kunnostuksessa poistetaan pintakerroksen sinkillä pilaantunut maa-aines. Kaivanto jää tämän hetken tulosten perusteella syvyydeltään matalaksi 0,2 m. Kynnysarvomassoja voidaan joutua poistamaan syvemmältä rakennustöiden takia.

Maamassat kuljetetaan luvanvaraisiin loppusijoituskohteisiin tai välivarastoihin. Kuljetusyrityksen tulee olla ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Kunnostusta ohjataan ennakkotutkimusten näytepisteiden, näytteistä saatujen tulosten, tulevien tutkimusten, kenttähavaintojen sekä -mittausten perusteella.

Alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta otetaan pohjavesinäyte ennen alueella tehtävää kunnostustyötä, koska alueella on ollut puutarhatoimintaa.

Kaivun aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Näytteistä analysoidaan tarpeen mukaan XRF- kenttäanalysaattorilla As, Cu, Pb ja Zn pitoisuudet. Kenttäanalysaattoreilla tutkituista maanäytteistä vähintään 10 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä/ kaivualue toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon. Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kaivu ulotetaan niin syvälle, että kunnostuksen tavoitepitoisuudet saavutetaan.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5–10 osanäytteestä. Jäännösnäytteitä otetaan poistetun maan haitta-aineiden mukaan vähintään seuraavasti:
- haitta-aineella pilaantunut alue, 1 näyte/200 m2
- kaivannon seinämästä otetaan 1 näyte/20 m2

Jäännösnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa VnA/1.6.2007 säädetyt ohjearvot.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kaivannosta ei saada kaivettua pilaantunutta maa-ainesta pois esim. maanalaisen rakenteen, tontin rajan tai tukiseinän johdosta, niin kaivuraja tulee merkitä huomioverkolla tai vastaavalla menetelmällä, jotta rajapinta on yksiselitteisesti löydettävissä seuraavassa vaiheessa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostettava alue rajataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään.

Maa-aineksen pölyäminen estetään sopivalla kaivuutekniikalla ja tarvittaessa kastelemalla tai peittämällä varastokasat.

Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksissa kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maa-ainesta työmaalta, urakoitsija poistattaa sen kustannuksellaan esim. lakaisukoneella.

Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkoonnuttua. Suojavarusteilla estetään suora kontakti pilaantuneeseen maahan.

Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneilta alueilta pumpattavien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan kunnostustöiden yhteydessä. Näytteenottotiheys määräytyy veden laadun perusteella, lähtökohtaisesti vedestä otetaan näyte jokaista 500 m3 kohden tai 1/ krt viikossa. Vesien viemäriin johtamisesta pyydetään viemäröintilupa HSY:ltä. Pumpattu, viemäröintikelpoinen vesi johdetaan viemäriin. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet estävät laskemisen viemäriin, vesi käsitellään paikan päällä tai kuljetetaan imuautolla asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet. Vesien viemäriin johtamisessa käytetään HSY:n määrittelemiä pitoisuusrajoja.

Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät määritellyt pitoisuusrajat, vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Viemäriin johdettavasta vedestä erotetaan aina kiintoaines (vähintään kiintoaine-erotus /laskeutuksen kautta). Tarvittaessa pumpattava vesi käsitellään kaksivaiheisesti: ensin kiintoaine-erotus ja sen jälkeen öljynerotus esim. öljynerottimen tai aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden käsittelyssä muodostuva suodatusmassa käsitellään kuten alueelta kaivettava pilaantunut maa-aines. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan HSY:n yleisiä toimitusehtoja viemäriin johdettavalle jätevedelle ja asetettuja raja-arvoja. Jos öljynerotussäiliö ei täyty päivittäin, voidaan mittausväliksi määrittää 1 krt/vko, kuitenkin ensisijaisesti kuten HSY mittausvälin mahdollisesti määrittää. Mikäli vesien käsittelyssä ilmenee poikkeustilanne, jossa jätevesikuormitus muuttuu oleellisesti, tulee urakoitsijan tiedottaa asiasta HSY:lle.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai siirretään välivarastointialueelle erillisiin kasoihin esikäsittelyä tai jatkotoimenpiteitä varten.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivannosta tuleva puhdas maa-aines voidaan sijoittaa rakennusalueen mahdollisiin täyttöihin, mikäli niiden laatuominaisuudet täyttävät geotekniset vaatimukset tai ne viedään ulkopuoliseen hyötykäyttöön.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, tulee kunnostus keskeyttää ja ottaa välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta.

Jälkiseuranta

Kunnostusalueelta poistetaan kaikki tutkimuksissa havaittu pilaantunut maa-aines, joten jälkitarkkailuun ei ole tarvetta.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostamisen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun pilaantuneen maa-aineksen määrästä sekä positiosta, että haitta-ainepitoisuudesta ja loppusijoituskohteesta.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:
· kohteen tunnistetiedot
· työn vastuuhenkilöt
· muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
· käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet
· kunnostustyön toteutus
· jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset
· kunnostusaluekartta

Puhdistustyön ajankohta

Kesä-heinäkuu 2021

Ilmoituksen käsittely

Tarkastus

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on käynyt läpi kohteen erityispiirteet tontilla 19.5.2021, osoitteessa Olkilyhteentie 6 b. Tarkastuksesta on tehty muistio.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut As Oy Helsingin Kevätesikko c/o Mesta Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Olkilyhteentie 6 b, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kunnostusalueelta on poistettava, ilmoituksesta poiketen, asuinrakennusten ulkopuolisilta pinnoittamattomilta alueilta 0,2 metrin syvyyteen asti maanpinnasta maa-ainekset, joissa arseenin haitta-ainepitoisuudet ylittävät alueen luontaisen taustapitoisuuden ja muiden haitta-aineiden osalta ylittyvät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot. Lisäksi piha-alueille rakennettavilla pinnoittamattomilla lasten leikkialueilla on ilmoituksesta poiketen maan pintakerroksessa oltava vähintään 0,5 metrin kerros puhtaita maa-aineksia, joissa arseenin haitta-ainepitoisuudet alittavat alueen luontaisen taustapitoisuuden ja muiden haitta-aineiden osalta alittuvat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot. Asuinrakennusten alueella ja pinnoitetuilla alueilla kunnostustavoitteena on ilmoituksessa esitetyt valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot tai arseenin luontainen taustapitoisuus. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §).

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai alueen maaperässä tai pohjavedessä havaitaan torjunta-aineiden jäämiä, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentävät tutkimukset

Torjunta-ainetutkimusten edustavuutta on parannettava niin, että tutkimukset edustavat kiinteistöllä koko perennaviljelmien ja puretun kasvihuoneen aluetta. (YSL 6 §)

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Jäännöspitoisuustutkimukset

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ja analysoitava muutoin ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja pilaantuneen maaperän kunnostusalue tulee merkitä kyltein. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristöpalveluille ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, mutta ei kuitenkaan haisevia tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia. Maa-ainesten hyödyntäminen ei saa olla ristiriidassa määräyksen 1 tavoitteiden kanssa. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten ja pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Lisätutkimusten ja varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa.

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen. Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen.

Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin perustuen ja huomioiden alueen vahvistetun asemakaavan mukainen maankäyttö.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ilmoituksessa esitetystä poiketen tulee lasten leikkialueiden pintakerroksissa olla riittävän paksu kerros maa-aineksia, joissa arseenin pitoisuudet ovat alle alueen luontaisen taustapitoisuuden (GTK tutkimusraportti 201; arseeni pintamaa 8,6 mg/kg) ja muiden aineiden osalta alle kynnysarvojen, jotta lapset eivät leikkiessään voi altistua haitta-aineille. Asuinalueilla pihat ja leikkialueet ovat läpi vuoden yleensä kovassa käytössä, jolloin maaperän eroosio on voimakasta, joten riittävän paksulla suojakerroksella suojellaan lapsia altistumiselta. Pinnoittamattomalla alueella tarkoitetaan, että alueen pintakerroksessa ei ole tiivistä kerrosta, kuten asfalttia tai laatoitusta tai tiivistä kasvi- tai nurmipintaa, joka estää maan kulumista.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Vain seitsemälle torjunta-aineelle on asetettu kynnysarvot valtioneuvoston asetuksessa (VNA 214/2007). Suomessa on ollut käytössä kuitenkin kymmenittäin erilaisia torjunta-aineita alueella toimineen kauppapuutarhan toiminta-aikana. Laboratoriot tarjoavat ympäristön torjunta-ainejäämien tutkimiseen analyysipaketteja, joissa on yleensä edustettuina laaja joukko torjunta-aineita, joiden käyttö on jo kielletty, mutta jotka ovat käyttöaikanaan kertyneet ympäristöön ja vapautuvat sieltä edelleen aiheuttaen terveyshaittoja. Mikäli toteutettavissa lisätutkimuksissa havaitaan tällaisten torjunta-aineiden jäämiä, on riskit tarpeen arvioida, vaikka kynnysarvoja ei olekaan asetettu.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska kunnostussuunnitelmassa esitetyt torjunta-ainetutkimukset eivät ole riittävän edustavia tai riittävän hyvin dokumentoituja arvioitaessa yli 4000 m2 laajuisen rakentamisalueen pilaantuneisuutta, jolla perennaviljelyä on harjoitettu 1930-luvultä lähtien.

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen.

Kenttämittausmenetelmillä saatujen tulosten varmistamisella laboratoriomenetelmillä saadaan tietoa kenttämittausmenetelmien luotettavuudesta.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

Tiedot huomiorakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana. Työmaan vieressä sijaitsee rikkinäisen aidan takana koulun piha, josta lasten pääsy työmaalle tulee erityisesti estää.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen kohteella on kestävän pilaantuneen maa-alueen kunnostamisen mukaista. Kunnostuskohteesta kaivettujen ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus ympäristöteknisen valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Myös mahdollisuus lisätutkimusten ja kunnostustyön tarkastamiseen kunnostustyön aikana on tarpeellista viranomaisvalvonnassa.

Kunnostuskohteen naapurustossa on herkkiä kohteita, kuten asuinrakennusten pihapiirejä, koulu ja lasten leikkipaikkoja. Siksi tiedottaminen naapureille on tarpeen.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § ja valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3,10, 24
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Ilmoituksen tekijän ilmoittamaan laskutusosoitteeseen.