Sijoitus, Helsingin Leijona Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin Leijona Oy

Yhtiön toimialana on osana Helsingin kaupunkikonsernia kehittää Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan (Kruunuhaka) korttelissa nro 4, nro 30 ja nro 31 sekä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelissa nro 32 olevia kaupungin omistamia kiinteistöjä ja niiden ympäristön toimintaa. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa ja hallita kiinteistöjä, rakennuksia ja muita tiloja sekä omistaa arvopapereita, osakkeita ja yhtiöosuuksia.

Yhtiö toimii ympäristöasioissa vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhtiö pyrki toiminnassaan tehokkaaseen ja ympäristö säästävään energiankäyttöön.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto on käytettävä yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen kaupunkikonsernin yhtiölle asettamat tavoitteet huomioon ottaen.

Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %.

Sijoitus yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon

Helsingin Leijonan ja Tukkutorin toimintojen yhdistämistä koskevasta esityksestä on tarkoitus päättää kaupunginvaltuustossa 16.6.2021. Yhdistämisen toteutuessa Helsingin Leijona sulautetaan uuteen perustettavaan yhtiöön. Sulautumisessa Leijonan toiminnot, varat ja velat siirtyvät sellaisenaan uudelle perustettavalle yhtiölle.

Koronapandemia on vaikuttanut Helsingin Leijonan toimintaan ja taloudelliseen asemaan. Yhtiön taloudellinen asema ja suunnitteilla oleva toimintojen yhdistämisjärjestely huomioon ottaen on tarpeellista, että kaupunki yhtiön ainoana omistajana vahvistaa yhtiön omaa pääomaa tekemällä yhden miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen Helsingin Leijonan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Pääomasijoituksen määrässä on otettu huomioon yhtiön taloudellinen asema tällä hetkellä, loppuvuoden ennusteet sekä mahdollisen toimintojen yhdistämisen jälkeiset Leijona-Tukkutorikokonaisuuden toimintaedellytykset.

Valtiontukiarviointi

Kielletyn valtiontuen määritelmä pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (”SEUT”) 107 artiklan 1 kohtaan, jossa valtiontuki määritellään jäsenvaltion myöntämäksi taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyksi tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tunnusmerkkien täyttyessä kyseessä on kielletty valtiontuki, ellei jokin poikkeussäännöistä sovellu.

Helsingin Leijona hallinnoi vuokrauksen perusteella kaupunkistrategian kannalta merkittävällä keskusta-alueella sijaitsevia kaupungin omistuksessa olevia rakennuksia ja alueita. Yhtiö vastaa tilojen hallinnoinnin ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisestä. Rakennukset ovat pääosin suojeltuja ja rakennuskulttuurihistoriallisesti merkittäviä, ja keskusta-alue on hyvin olennainen kaupungin elinvoimaan liittyvien tavoitteiden kannalta. Helsingin Leijonan kaupungilta vuokraamat tilat (mm. Kiseleffin talo) on niiden luonteesta ja kaupungin elinvoimatekijöihin liittyvistä tavoitteista johtuen tarkoituksenmukaista vuokrata pääosin ulkopuolisille elinkeinonharjoittajille.

Vuokrattuja tiloja käytetään etupäässä muihin kuin taloudellisiin tarkoituksiin, joita ovat mm. kaupungin keskustan ja urbaanien alueiden elinvoima-, kaupunkikulttuuri-, matkailunedistämis- ja ruokakulttuuritavoitteet. Vuokrattuihin tiloihin sisältyy paljon näitä tarkoituksia palvelevia julkisia ja yleisiä tiloja, kuten sisäpihoja. Kaupungin tehtävänä on ylläpitää näitä tiloja joka tapauksessa ja myös silloin, kun niitä ei lainkaan vuokrata ulos, mutta tällöin elinvoima- ja muut kaupunkistrategiset tavoitteet voisivat jäädä toteutumatta optimaalisesti. Rahoitustarpeet kohdistuvat näihin tarkoituksiin ja toteuttamisedellytysten luomiseen. Yhtiön tiloihin kohdistuva julkinen rahoitus ei muodostu valtiontueksi kaupallisille toimijoille, kun vuokrakohteesta peritään ulkopuolisen arvioitsijan määrittämä markkinaehtoinen vuokra.

Helsingin Leijonan toiminnan vaikutukset ovat ainoastaan paikallisia, koska toiminta rajoittuu tietylle hyvin rajoitetulle alueelle eikä toiminta ole luonteeltaan laajentuvaa. Yhtiön harjoittama muu toiminta kuin vuokraus ei ole taloudellista toimintaa eli siltä osin yhtiö ei toimi kilpailuilla markkinoilla, eikä kaupungin myöntämä tuki ole valtiontukea.

Yhtiön yksittäisten vuokrakohteiden osalta vuokraustoiminnalla ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komission käsitetiedonannossa (2016/C262/01, kohta 196) on kauppaan kohdistuvan vaikutuksen osalta todettu, että useissa komission päätöksissä on katsottu asiaan liittyvien erityisolosuhteiden vuoksi, että toimenpiteellä oli puhtaasti alueellinen vaikutus, eikä se näin ollen vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Komissio on näissä tapauksissa varmistanut erityisesti, että tuensaaja toimitti tavaroita tai palveluja rajatulle alueelle jäsenvaltiossa eikä todennäköisesti houkutellut asiakkaita muista jäsenvaltioista ja että ei ole ollut mahdollista tietää ennakolta, että toimenpiteen vaikutus rajat ylittävien investointien tai sijoittautumisen edellytyksiin ei olisi pelkästään marginaalinen. Helsingin Leijonan toimintojen voidaan edellä mainituilla perusteilla arvioida olevan paikallisia eikä toiminnoilla ole vaikutusta valtiontukisääntelyn näkökulmasta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Lopuksi

Kaupungin on yhtiön omistajana perusteltua vahvistaa yhtiön omaa pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävällä vastikkeettomalla sijoituksella yhtiön toimintaedellytysten vahvistamiseksi suunnitteilla oleva Tukkutorin ja Helsingin Leijonan toimintojen yhdistäminen huomioiden.

Päätös on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalveluiden kanssa.

Kaupunginhallitus 07.06.2021 § 441

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 310 36445

Päätös tullut nähtäväksi 23.06.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.