Sijoitus, Finlandia-talo Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

HEL 2021-006190
Asialla on uudempia käsittelyjä
19. / 440 §

Sijoitus Finlandia-talo Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kahden miljoonan euron suuruisen sijoituksen tekemisen Finlandia-talo Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, sekä myöntää kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käytettäväksi vuoden 2021 talousarviomäärärahoja edellä mainitut kaksi miljoonaa euroa sijoituksen maksamiseen talousarvion tililtä 8 06 02, Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi.

Sulje

Finlandia-talo Oy

Yhtiön toimialana on osana Helsingin kaupunkikonsernia vuokrata tiloja ja ulkoalueita sekä myydä, järjestää ja tuottaa kokous-, kongressi-, konsertti-, ravintola- ja näyttelypalveluita ja tapahtumia sekä muita ohjelmia ja tilaisuuksia.

Kaupungin omistajastrategisten linjausten mukaan Finlandia-talo Oy:n tarkoituksena ja tehtävänä on edistää markkinaehtoisesti kaupungin kansainvälistä näkyvyyttä ja houkuttelevuutta. Yhtiö tukee osaltaan kaupungille strategisesti tärkeän kongressi- ja tapahtumamatkailun kehittymistä kaupungin alueella.

Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 100 %.

Sijoitus yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon

Finlandia-talo Oy:n hallitus on pyytänyt kaupunkia yhtiön omistajana lieventämään pandemian yhtiölle aiheuttamia tappiota minimissään kahden miljoonan euron suuruisella pääomituksella.

Yhtiön liikevaihto laski vuonna 2020 edellisestä vuodesta noin 13 miljoonaa euroa (80 %) koronapandemiasta johtuen ja valtaosa vuoden 2020 liikevaihdosta kertyi jo ennen koronapandemian alkamista. Samalla yhtiön liikevoitto putosi edellisestä vuodesta merkittävästi. Vuoden 2019 liikevoitto oli 3,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2020 liikevoitto oli -1,3 miljoonaa euroa.

Koronapandemia vaikutti merkittävästi yhtiön vuoden 2020 taloudelliseen tulokseen ja on vaikuttanut edelleen myös alkuvuoden 2021 aikana. Yhtiön aiempina vuosina tulossa olevaa peruskorjausaikaa sekä sen jälkeisiä investointeja varten muodostama taloudellinen liikkumavara on pienentynyt koronapandemian aikana merkittävästi.

Valtiontukiarviointi

Kielletyn valtiontuen määritelmä pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaan, jossa valtiontuki määritellään jäsenvaltion myöntämäksi taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyksi tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tunnusmerkkien täyttyessä kyseessä on kielletty valtiontuki, ellei jokin poikkeussäännöistä sovellu.

Oman pääoman ehtoisen sijoituksen osalta kyseessä ei ole valtiontuki, mikäli vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa. Pääomasijoituksen valtiontukiluontoisuutta arvioitaessa on käytettävä arviointiperustetta, joka perustuu yrityksen mahdollisuuksiin saada kyseinen rahamäärä yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Kun yhtiön pääoma on julkisyhteisön omistuksessa, on erityisesti arvioitava, olisiko ennustettavissa olevien kannattavuusnäkymien perusteella toimiva yksityinen osakkeenomistaja tehnyt samanlaisissa olosuhteissa kyseisen kaltaisen pääomasijoituksen.

Jos yksityinen sijoittaja olisi tarjonnut tarvittavan rahoituksen samoin ehdoin, ei ole kyse valtiontuesta. Pääomasijoituksen markkinaehtojen mukaisuus voidaan vertailutietojen puuttuessa määrittää myös yleisesti hyväksytyn vakiomuotoisen arviointimenetelmän perusteella.

Markkinaehtoisuuden arvioimiseksi sijoituksen tuottoa on verrattava tavanomaiseen odotettuun markkinatuottoon. Tavanomainen odotettu tuotto voidaan määritellä keskimääräisenä odotettuna tuottona, jota markkinat edellyttävät sijoituksesta yleisesti hyväksyttyjen kriteerien, erityisesti investointiriskin perusteella, ottaen huomioon yrityksen taloudellisen aseman ja alan, alueen tai maan erityispiirteet. Jos kunta tekee yritykseen oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jolle ei voida osoittaa markkinataloussijoittajan asettamaa tuottovaatimusta vastaavaa tuottoa, rahoitustoimenpiteeseen on katsottava sisältyvän valtiontukea.

Finlandia-talo Oy:n mahdollisen pääomituksen markkinaehtoisuutta on arvioitu etukäteen KPMG Oy Ab:n tekemän selvityksen avulla, jotta on voitu varmistua, että rahoitustoimenpiteeseen ei sisälly kiellettyä valtiontukea. Finlandia-talo Oy:n liikesalaisuuksia sisältävä ja siten viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 -kohdan mukaan salassa pidettävä selvitys on liitteenä.

KPMG Oy Ab:n tekemän markkinataloustoimijaperiaatteen mukaisen tarkastelun perusteella pääomituksen voidaan katsoa olevan ennusteiden toteutuessa sellainen, jonka markkinatoimija vastaavassa tilanteessa rationaalisesti toimiessaan olisi valmis tekemään.

Lopuksi

Finlandia-talo Oy on kaupungin kokonaan omistama markkinaehtoisesti toimiva yhtiö, jonka talouteen ja toimintaan koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi. Kaupungin on yhtiön omistajana perusteltua vahvistaa yhtiön omaa pääomaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehtävällä vastikkeettomalla sijoituksella yhtiön tulevaisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Kahden miljoonan euron suuruinen pääomitus on ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella tehdyn markkinataloustoimijaperiaatetta koskevan tarkastelun perusteella markkinaehtoinen toimenpide, jonka kaupunki voi yhtiön omistajana tehdä ilman, että yhtiö saa kiellettyä valtiontukea.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 18.06.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 09 310 25472

atte.malmstrom@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 20 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.