Hankinta, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta, sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Hankinnan kohde

Sosiaalihuoltolain 27 §:n mukaan kunnan tulee järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisen valvonta perustuu joko sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. Tapaamisia järjestetään myös lastensuojelulain 30 §:n ja 63 §:n nojalla.

Tapaamisten valvonta voi toteutua kolmessa eri muodossa: valvottu tapaaminen, valvottu vaihto ja tuettu tapaaminen. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Myös lastensuojelulain nojalla järjestettävät tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia. Helsinki vastaa kunnassa asuvien lasten ja lastensuojelulain nojalla myös toiseen kuntaan sijoittamiensa lasten tapaamisten valvonnan järjestämisestä.

Valvotussa tapaamisessa työntekijä on jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaavaan vanhempaan. Valvonta mahdollistaa turvallisen tapaamisen silloin, kun tapaamiseen liittyy jokin lapsen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista kehitystä uhkaava tekijä. Syitä valvotuille tapaamisille voivat olla esimerkiksi vanhempien välinen luottamuspula, tapaavan vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat, lasta vahingoittava rajattomuus puheissa, väkivallan pelko, insesti tai insestiepäily sekä kaappausuhka. Tapaamisen valvonnan lisäksi lasta ja vanhempaa tuetaan tarpeen mukaan.

Tuetussa tapaamisessa työntekijä on saatavilla ja tukee tarpeen mukaan lasta ja vanhempaa tapaamistilanteessa. Vanhemmat ja valvoja arvioivat tuen tarpeen yhdessä. Työntekijä huolehtii tapaamisen alkamisesta ja päättymisestä sekä seuraa tapaamisen kulkua. Tuettuja tapaamisia saatetaan tarvita esimerkiksi silloin, jos tapaavalla vanhemmalla ei ole kokemusta pienen lapsen hoidosta tai tapaava vanhempi ja lapsi eivät tunne toisiaan tai ole tavanneet toisiaan pitkään aikaan tai on tarpeen varmistaa vanhemman kunto ennen tapaamista.

Tuettu tapaaminen voidaan toteuttaa myös tapaavan vanhemman kotona Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla silloin, kun tapaamisia on toteutettu tapaamispaikassa ja tapaamispaikka, vanhemmat ja viranomainen (esimerkiksi lastenvalvoja) arvioivat tapaamisten siirtymisen kotiin olevan lapsen edun mukaista.

Valvotuilla vaihdoilla tarkoitetaan sitä, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle tapaamispaikan valvojan tuella.

Hankintamenettely

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan palvelun hankinnasta järjestetään tarjouskilpailu hankintalain (1397/2016) mukaisesti avoimella menettelyllä.

Esitys tarjouspyyntöasiakirjoiksi on liitteinä 1−5 (tarjouspyyntö, palvelukuvaus, sopimusluonnos, tietosuoja- ja salassapitoliite, käsittelytoimien kuvaus). Esityksen liitteenä 1–3 olevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetään vähimmäisvaatimukset tuotettavalle palvelulle sekä palveluntarjoajille. Näiden ehdottomien vähimmäisvaatimusten tulee toteutua koko sopimuskauden ajan ja palvelun laatua valvotaan säännöllisesti.

Hankintalain (1397/2016) 60 §:n ja 138 §:n mukaan hankintailmoitusta ei saa julkaista muualla ennen kuin se on julkaistu julkisten hankintojen internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joten tarjouspyyntöasiakirjoja ei julkaista internetissä.

Tarjousten vertailu tehdään vain vähimmäisvaatimukset täyttävistä tarjouksista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen ehdottomien vähimmäisvaatimusten katsotaan takaavan palvelulle vaadittavan laatutason, joten tarjousten valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista
edullisuutta vertailtavan hinnan perusteella.

Tarjousvertailun mukaisesti muodostettavaan puitejärjestelyyn valitaan riittävä määrä palveluntuottajia täyttämään palvelulle arvioitu kapasiteettitarve. Valittavien tuottajien määrät on tarkemmin ilmoitettu liitteen 3 tarjouspyynnössä.

Tehtävät sopimukset

Hankinnan perussopimuskausi on neljän (4) vuoden mittainen, ja se on suunniteltu alkavaksi 1.5.2022. Tilaaja voi irtisanoa sopimuksen noudattaen kuuden (6) kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanominen on mahdollista aikaisintaan kahden (2) vuoden kuluttua sopimuskauden alkamisesta.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala ei sitoudu mihinkään hankintamääriin, vaan palvelua tilataan tarpeen mukaan.

Hankintavaltuuksista päättäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 30.3.2021 § 76 päättänyt sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden hankintavaltuuksista siten, että perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan osalta vahvistettu hankintaraja on 500 000 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä lautakunta oikeuttaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan tekemään hankinnasta päätöksen, jonka laskennallinen arvo on enemmän kuin 500 000 euroa.

Hankinnasta solmittavien sopimusten allekirjoittaja

Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti lautakunnan päätösten perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä. Esittelijä pitää riittävänä, että sopimukset allekirjoittaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja. Mikäli ilmenee tarvetta sopimuksen päättämiseen (irtisanomiseen tai purkamiseen), päätös on tehtävä riittävän nopeasti. Siksi on tarkoituksenmukaista, että myös sopimuksen päättämistä koskeva päätösvalta on perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajalla.

Päätös tullut nähtäväksi 17.11.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 255, 256, 258, 259, 261 (A), 262, 263, 264, 265, 266, 267 ja 268 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 257, 260 ja 261 (B) §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.