Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Laivastokatu 22, Taratest Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Taratest Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Taratest Oy
Turkkirata 9, A
33960 Pirkkala
Y-tunnus 0939835-0

**********

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt. Valtioneuvoston kanslia on kohteessa vuokralaisena.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka) Merikasarmin alueella kiinteistöllä 91-8-141-1, osoitteessa Laivastokatu 22. Alueelle on suunnitteilla pysäköintialue, jonka pinta-ala on noin 650 m². Rakennusluvan tunnus on 8-0496-19-D. Liitekarttaan on merkitty pysäköintialueen rajaus sinisellä ja arvio pilaantuneesta alueesta punaisella soikiolla.

Alue on entistä kasarmi ja telakka-aluetta. Alueella on vanhojen ilmakuvien perusteella ilmeisesti sijainnut hiilivarasto. Vanhaa hiilimateriaalia on ilmeisesti käytetty täyttöaineena maanrakennuksessa. Vanhojen ilmakuvien perusteella alueella on sijainnut ainakin 1980-luvulta asfaltoitu pysäköintipaikka.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Maaperässä on havaittu valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisten alempien tai ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, öljyhiilivetyjä sekä PAH-yhdisteitä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 1.6.2021.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
-Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Laivastokatu 22, Helsinki, Työ:16164, 31.5.2021, Taratest Oy
-Pilaantuneen maaperän puhdistussuunnitelma, Laivastokatu 22, Helsinki, Työ:16164, 3.6.2021, Taratest Oy (osittain päivitetty)
-alueen asemakaava-pysäköintialueen työpiirustus
-Lausunto pilaantuneisuustutkimuksista 24.5.2021, Taratest Oy

Puhdistustavoitteen valintaa on tarkennettu sähköpostiviestillä 1.6.2021. Näytteenottotietoja on täsmennetty sähköpostiviestillä 8.6.2021.
NCC Suomi Oy:n valtakirja Taratest Oy:lle pima-ilmoituksen tekemiseen on toimitettu sähköpostilla 3.6.2021. Senaatti-kiinteistöjen lausunto on toimitettu sähköpostilla 3.6.2021.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on tasolla noin +2,8…+4,6 metriä mpy. Alueen maaperä koostuu karkeasta täyttöhiekasta ja sorasta. Kalliopinnan päällä on noin 0,5–1,5 metrin kerros hiilen ja hiekan sekaista täyttöä. Hiiliaineksen päällä on noin 1–1,5 metrin kerros täyttöhiekkaa ja soraa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Maaperän pilaantuneisuus

Kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 21.5. ja 27.5.2021. 21.5.2021 tutkimuksessa otettiin maanäytteet kahdesta pisteestä pilaantuneeksi epäillystä maakerroksesta. Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40, PAH-yhdisteiden ja VNA (214/2007) mukaisten metallien pitoisuudet. Yhdessä tutkimuspisteessä havaittiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä, yksittäisiä PAH-yhdisteitä sekä PAH-yhdisteiden summapitoisuus. Alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia havaittiin lyijyä, öljyhiilivetyjen raskaita jakeita sekä yksittäisiä PAH-yhdisteitä. Koboltin ja yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät kynnysarvon. Arseenipitoisuus alittaa Helsingin alueellisen suurimman suositellun taustapitoisuuden (SSTP).

Lisätutkimuksissa 27.5.2021 tarkennettiin 21.5.2021 tehtyjä tutkimuksia pintamaan käsittelyä varten. Alueelta otettiin viisi maanäytettä noin 0–0,5 metrin syvyydeltä pilaantuneeksi todetun maakerroksen yläpuolella olevasta kerroksesta. Näytteistä analysoitiin öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40, PAH-yhdisteiden ja VNA (214/2007) mukaisten metallien pitoisuudet ja lisäksi yhdestä näytteestä haihtuvien yhdisteiden (VOC) sekä öljyhiilivetyjen jakeiden C5-C10 pitoisuudet. Yhdessä pisteessä havaittiin kynnysarvon ylittävät antimoni- ja lyijypitoisuudet. Yhdessä pisteessä havaittiin alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus sekä kynnysarvon ylittävät arseenin, elohopean ja sinkin sekä yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Arseenipitoisuus alittaa Helsingin alueellisen suurimman suositellun taustapitoisuuden (SSTP).

Pilaantuman tarkempi laajuus selvitetään kaivutyön aikana. Ensimmäisten tutkimuksien perusteella pilaantuneita maa-aineksia sisältävä alue on pinta-alaltaan noin 300 ± 50 m² ja pilaantuman syvyys on 1–2 metriä. Poistettava massamäärä on noin 250–700 m³ktr (500–1400 tonnia). Lisätutkimusten perusteella massamäärä on edellä mainitun vaihteluvälin ala- ja keskivaiheilla.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin kynnys- ja ohjearvoihin. Tutkimusten perusteella aluetta pidetään pilaantuneena.

Kunnostustavoitteeksi esitetään VNA (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Alueelle tulee pysäköintialue. Alemman ohjearvon mukainen kunnostustavoite ottaa huomioon alueen mahdolliset kaavoitusmuutokset tulevaisuudessa. Lisäksi alue ei sijaitse pohjavesialueella tai lähellä pohjavesialuetta. VNA (214/2007) mukaiset ohjearvot soveltuvat käytettäväksi puhdistustavoitteiden määrittelyssä. Mahdollisesti kohteeseen jäävien kynnysarvon ylittävien mutta alemman ohjearvon alittavien maa-ainesten ei arvioida jättävän kohteeseen rasitetta.

Pintamaassa ei havaittu öljyhiilivetyjä. Öljyhiilivetyjä sisältävä pilaantunut kerros poistetaan massanvaihdolla. Koska pilaantunut maa-aines sijaitsee tehtyjen havaintojen perusteella suoraan kalliopinnan päällä, pilaantunut maa-aines poistetaan kalliopintaan saakka mahdollisimman huolellisesti. Kallion pinnalle mahdollisesti jäävät pienet määrät haitta-ainepitoista maa-ainesta sitoutuvat kallion pintaan liikkumattomiksi täyttömaiden alle. Kevyen polttoöljyn pääkomponentit sitoutuvat tiiviisti maa-ainekseen. Kallion päälle tulee täyttömaita todennäköisesti vähintään 2–3 metriä. Alue asfaltoidaan. Öljyhiilivetyjen vapautuminen haitumalla on epätodennäköistä. PAH-yhdisteet ovat maaperässä liikkumattomia ja veteen liukenemattomia.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistustyö toteutetaan massanvaihtona. Työn kestoajaksi arvioidaan 4–8 työvuoroa.

Kaivettu pilaantunut maa-aines lastataan kuorma-autoon ja kuorma peitetään peitteellä. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä maa-aineksia. Kuormista laaditaan siirtoasiakirjat. Alustavasti vastaanottopaikkana on Suomen Erityisjäte Oy:n vastaanottokeskus Forssassa.

Hiiliainesta on paikoitellen suoraan kalliopinnan päällä. Maa-ainesta poistetaan kallion päältä kaivamalla niin tarkasti kuin mahdollista. Kallion pintaan mahdollisesti jäävät pilaantuneet maa-ainesmäärät ovat todennäköisesti hyvin pieniä. Alue täytetään puhtailla tai kynnysarvomailla, jotka sitovat haitta-ainepitoiset maa-ainekset liikkumattomiksi kallion pintaan. Alue asfaltoidaan, joten vesi ei pääse huuhtomaan kallion pintaa ja levittämään haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Päätös kaivannon täyttämisestä tehdään laboratoriotulosten perusteella. Kaivanto täytetään puhtailla tai mahdollisesti kynnysarvopitoisella geoteknisesti sopivalla massalla. Alueen pintakerroksen täyttämisestä puhtaalla maa-aineksella annetaan ohje maanrakentajalle.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristökonsultti ohjaa kunnostusta aistinvaraisesti, kenttämittauksin (XRF-mittari, PID-mittari, PetroFlag-testi) ja laboratoriotulosten perusteella.

Kaivun jälkeen kunnostusalueelta otetaan maanäytteitä kokoomanäytteinä kaivannon pohjalta vähintään jokaiselta 10 x 10 metrin alalta ja tarvittaessa seinämistä 10 metrin välein. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa PAH-yhdisteiden, metallien sekä öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40 pitoisuudet.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa-alue eristetään siirrettävillä aidoilla tai huomionauhalla. Alueella ei sijaitse kaapeleita tai johtoja. Kunnostusalueen reunalle pystytetään kyltti pilaantuneen maan kunnostustyömaasta.

Haitta-aineiden kulkeutumista ja niille altistumista työn aikana on arvioitu työturvallisuussuunnitelmassa. Työt tehdään kohdekohtaisten työmaaperehdytyksien mukaisia työturvallisuusohjeita ja muita hyviä työturvallisuuskäytäntöjä noudattaen. Normaalien suojavarusteiden lisäksi käytetään tilanteen mukaan esimerkiksi moottoroitua hengityssuojainta.

Massanvaihdosta ei arvioida aiheutuvan haitta-aineiden leviämistä ympäristöön. Ainoa mahdollinen leviämistapa on mahdollisen maaperän pölyämisen kautta. Massanvaihdon aikaista pölyämistä tarkkaillaan. Tarvittaessa pölyäminen estetään esimerkiksi kastelemalla kaivettavaa maata tai telttakaivulla.

Pölyävän ilman haitta-ainepitoisuuksista on tehty karkea laskennallinen arvio. Suuntaa-antavien laskelmien perusteella arvioidaan, että satunnainen mahdollinen pölyäminen ei aiheuta välitöntä vaaraa.

Veden käsittely

Kaivantoon mahdollisesti kertyvät hulevesilammikot voidaan poistaa imuautolla tai kerätä säiliöön ja toimittaa asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueen pintamaata esitetään käytettäväksi alueen täytöissä. Laboratoriotulosten perusteella pintamaata voidaan pitää suurimmalta osin puhtaana ja täyttöihin sopivana. Pintamaassa havaittiin kynnysarvojen ylittäviä mutta alempien ohjearvojen alittavia raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Haitta-ainepitoisuudet alittavat esitetyt puhdistustavoitteet. Pintamaassa ei havaittu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia haitta-aineita. Elohopeaa havaittiin yhdessä näytepisteessä. Pintamaata siirrettäessä tehdään aistinvaraisia havaintoja sekä kenttämittauksia. Pintamaan ja pilaantuneen maan raja on mahdollista havaita myös aistinvaraisesti, koska pilaantunut maa-aines koostuu hiilestä ja hiilen ja maan seoksesta. Rajapinta määritetään kuitenkin kenttä- ja laboratoriomittauksin.

Jälkiseuranta

Työn jälkeiselle tarkkailulle ei arvioida olevan tarvetta.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristökonsultti pitää kirjaa työmaan tapahtumista kunnostustöiden aikana. Kirjaa pidetään mm. kenttäanalyysien pitoisuustasoista, kunnostuksen aikaisista oleellisista havainnoista, kunnostuksen aikaisista haitta-aineiden tutkimusten välituloksista, kunnostuksen valmistumisen jälkeisistä jäännöspitoisuuksista.

Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan asiakkaalle ja Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle. Raportissa esitetään viranomaisen päätöksen mukaiset asiat toteutetusta kunnostuksesta seuraavasti:
-mahdolliset viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat
-tehdyt kunnostustoimet, kunnostetut alueet ja lopetusnäytteiden ottokohdat
-oleellisten kenttämittausten tulokset
-laboratorioanalyysien tulokset
-pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjat
-puhdistustuloksen toteaminen
-suositus mahdollisista jatkotoimenpiteistä

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostustyöt aloitetaan heti ilmoituksesta tehdyn päätöksen saamisen jälkeen.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Senaatti-kiinteistöt on antanut lausunnon, jonka mukaan sillä ei ole huomauttamista pima-ilmoitukseen ja sen liiteasiakirjoihin.

Valtioneuvoston kanslialle on varattu mahdollisuus esittää ilmoitusta koskevia muistutuksia ja mielipiteitä. Valtioneuvoston kanslia ei ole toimittanut ilmoitusta koskevia muistutuksia tai mielipiteitä.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Taratest Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Katajanokalla osoitteessa Laivastokatu 22, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi tiiviillä pinnoitteella päällystetyn alueen päällysteen alapuolisen rakennekerroksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja ylimmässä 0,2 metrin paksuisessa kerroksessa. Muutoin maaperän ylimmän 0,5 metrin pintakerroksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Mahdolliset uudet kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Työn aikana tulee tehdä riittävästi lisätutkimuksia pilaantuneen alueen rajaamiseksi, haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikkojen määrittelemiseksi sekä hyötykäyttöön soveltuvien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Maa-aineksista tulee määrittää riittävästi myös haihtuvien haitta-aineiden (VOC) pitoisuuksia. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (YSL 6 §)

Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Näytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueille tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kaivualueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi arvio eristysrakenteiden tarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat arseenin luontaisen taustapitoisuuden tai valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi. Alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros, tulee kynnysarvomaiden yläpuolella olla vähintään 0,2 metrin pilaantumattoman maan kerros ja muilla alueilla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Mikäli pilaantuneita maa-aineksia varastoidaan alueella yli vuorokauden ajan, on varastokasat peitettävä. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

6. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä aloitusilmoitus, josta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Kunnostustöiden loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Loppuraportissa tulee esittää tiedot alueelta kaivettujen ns. kynnysarvomaiden hyödyntämisestä (paikat karttaesityksenä, syvyydet ja kerrospaksuudet, massamäärät ja haitta-aineet), haitta-ainepitoisten maa-ainesten toimituspaikat jaoteltuina haitta-aineryhmittäin ja haitta-ainepitoisuustasoittain sekä mahdolliset tiedot alueelle asennetuista huomio- ja eristysrakenteista. (YSL 172 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja kyseisen alueen maanomistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994, koska vanhojen ilmakuvien perusteella alueella on sijainnut ainakin 1980-luvulta asfaltoitu pysäköintipaikka.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Maanrakentamisessa tai maankäytön muutoksissa tulee ottaa yhteyttä valvontaviranomaiseen, jos kohteeseen jäävät haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvon tai taustapitoisuuden.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteen pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteet on määritetty kynnys- ja ohjearvovertailulla. Kuitenkin, koska pilaantunut maa-aines sijaitsee tehtyjen havaintojen perusteella suoraan kalliopinnan päällä, pilaantunut maa-aines poistetaan ilmoituksen mukaan kalliopintaan saakka. Pilaantumattomalla pintakerroksella estetään altistuminen suoralla kosketuksella haitta-ainepitoiseen maahan myös esimerkiksi pinnoitteiden uusimistöiden aikana.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet (VOC) on määritetty vain yhdestä näytteestä, tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty lisätutkimuksia.

Jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi haitta-ainepitoisuudet voivat vaihdella täyttömaassa.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Ilmoituksen mukaan kallion pinnalla oleva pilaantunut maa-aines poistetaan kaivinkoneella kaivamalla niin tarkasti kuin mahdollista. Kallion pintaan tällöin mahdollisesti jääviä pieniä määriä haitta-ainepitoista maa-ainesta ei ole tarpeen erottaa tai merkitä huomiorakenteella. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa.

Pinnoitetulla alueella vähintään 0,2 metrin pilaantumattomalla maakerroksella, jossa haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja, pinnoitteen ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maakerroksen välillä estetään suora kosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen myös esimerkiksi pinnoitteiden uusimistöiden aikana. Muilla alueilla pilaantumattomalla vähintään 0,5 metrin paksuisella pintakerroksella estetään suora kosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen.

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

6. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.