Toivomusponsi, kiinteistöjen myynnissä huomioitava kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten merkitys
Valtuutettu Seija Muurisen toivomusponsi kaupungin kiinteistöjen myyntiä harkittaessa huomioidaan erityisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävien ja alueen identiteetille tärkeiden rakennusten merkitys
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 10.10.2018 hyväksymän toivomusponnen (Seija Muurinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.10.2018 on käsitelty valtuutetun aloitetta Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttämiseksi asukaskäytössä. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen.
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin kiinteistöjen myyntiä harkittaessa huomioidaan erityisesti kulttuurihistoriallisesti merkittävien ja alueen identiteetille tärkeiden rakennusten merkitys (Seija Muurinen).
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Hallintosäännön mukainen määräaika kirjallisen selvityksen antamiselle oli 10.10.2019. Selvitystä ei ole voitu toimittaa määräajassa, sillä valtuuston kokouksen 10.10.2018 jälkeen toivomusponsi on inhimillisen erehdyksen johdosta jäänyt kirjaamatta, eikä sitä ollut saatettu valmisteluun. Ponsi on kirjattu ja saatettu valmisteluun kesällä 2021.
Kaupunkiympäristölautakunta on antanut asiassa lausunnon.
Kaupunginhallitus on 24.6.2019 § 485 hyväksynyt Helsingin kaupungin kiinteistöpoliittisen ohjelman ja sisäilmaohjelman sekä näiden toteutusohjelman. Lisäksi kaupunginhallitus on 22.6.2020 § 400 hyväksynyt Helsingin kaupungin toimitilastrategian. Toimitilastrategia ohjaa kaikkia kaupungin tiloihin liittyviä toimia ja toimijoita. Voimassa olevan toimitilastrategian mukaan (6 kohta) kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Säilytettävät arvorakennukset, kuten muut kaupungin omistamat rakennukset, ovat aina käytössä.
Kaupunki omistaa sellaisia kiinteistöjä, joilla sijaitsee pääosin pientaloja joista osa on suojeltu ja jotka eivät ole kaupungin omassa käytössä, noin 350. Koska yhden kiinteistön alueella voi sijaita useampikin rakennus on rakennusten määrä huomattavasti suurempi. Nämä rakennukset on kartoitettu ja arvotettu vuonna 2021. Arvottamisryhmässä oli mukana edustajia kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelusta, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelusta, rakennusvalvontapalvelusta sekä kaupunginmuseosta. Rakennukset arvotettiin toistaiseksi pidettäviin, kehitettäviin, myytäviin ja purettaviin.
Mikäli rakennus päätetään myydä tehdään rakennuksen kunnosta tarkempi arvio. Tarvittaessa tilataan ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arviokirja rakennuksen arvosta. Näissä selvityksissä huomioidaan myös rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot.
Rakennusten myyntiä ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä toimitilastrategia (20.6.2020 § 400), jonka lähtökohtana on, että kaupunki luopuu sellaisista tiloista, joita se ei tarvitse omassa käytössään. Kaupunginhallitus on päätöksessään todennut, että yksi strategisista syistä omistaa rakennuksia on kiinteistöpoliittisessa ohjelmassa todettu omistajapolitiikan linjaus, joka kuuluu seuraavasti: "Harjoitamme aktiivista omistajapolitiikkaa luopumalla niistä tiloista, joita ei tarvita omassa palvelutuotannossa ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita." Muita strategisia syitä voivat olla monipuolisen kaupunkikulttuurin kehittäminen, jonkin alueen elävöittäminen ja kehittäminen tietyn kiinteistön avulla, tavoite pitää rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia kunnossa silloin, kun muuta omistajaa ei löydy tai jonkun kokonaisuuden turvaaminen nimenomaan julkisessa yleisessä käytössä. Monipuolisen käytön kehittäminen voi olla joko väliaikaista tai pysyvää ja tarvittaessa siinä voidaan käyttää kaupungin kiinteistöyhtiömallia.
Edellä mainitut muut strategiset syyt otetaan huomioon, kun harkitaan rakennuksesta luopumista.
Kaupunkiympäristölautakunta 25.01.2022 § 45
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 10.10.2018 § 295 valtuutettu Tuula Haatainen aloitetta Laajasalon asukastalo Ylistalon säilyttämiseksi asukaskäytössä. Aloitteen mukaan Laajasalon asukastalo Ylistaloa ei myydä, vaan talo peruskorjataan kaupungin kustannuksella ja säilytetään asukkaiden yhteisenä tilana. Lausunnon käsittelyn yhteydessä esitettiin otsikossa mainittu toivomusponsi.
Kaupungin nykyisen toimitilastrategian mukaan kaupungilla ei ole tiloja, joita se ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutilatarpeita. Säilytettävät arvorakennukset ovat käytössä.
Tällaisia kiinteistöjä on kaupungilla noin 350. Koska kiinteistön alueella voi olla useampikin rakennus on rakennusten määrä huomattavasti suurempi. Rakennukset ovat pääosin pientaloja ja osin suojeltuja. Nämä rakennukset on arvotettu 2021. Arvottamisryhmässä oli mukana edustajia asemakaavoituksesta, maaomaisuudesta, rakennusvalvontapalvelusta ja kaupunginmuseosta. Rakennukset arvotettiin toistaiseksi pidettäviin, kehitettäviin, myytäviin ja purettaviin.
Mikäli rakennuksesta päätetään luopua tehdään tarkempi arvio rakennuksen kunnosta ja tarvittaessa tilataan ulkopuolisen toimijan tekemä arviokirja, jossa otetaan huomioon myös kulttuurihistorialliset arvot.
Asukasyhdistykset eivät täytä vaatimusta kaupungin omasta käytöstä. Tästä johtuen heille vuokratut kaupungin rakennukset on luokiteltu yleensä luovutettaviin rakennuksiin. Ennen myyntiä rakennuksia tarjotaan ostettavaksi yhdistyksille. Rahoitusta varten on kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ehdottanut, että toimivan Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston rinnalle kehitetään kulttuuri- ja asukastilarahasto. Tämän rahaston tarkoituksena olisi Helsingin kaupunkiin rakennettavien kulttuuri- ja asukastilojen rahoituksen helpottaminen myöntämällä lainoja näihin hankkeisiin.
Esittelijä
Lisätiedot
Ismo Aalto, diplomi-insinööri: 310 20415
Päätös tullut nähtäväksi 05.07.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 25251