Toivomusponsi, tekonurmikenttien alueellinen jakautuminen kaupungissa

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että tekonurmialueiden ja -kenttien rakentaminen on lähtökohtaisesti positiivinen ja kannatettava asia. Paremmat fasiliteetit kannustavat kaupunkilaisia liikkuman ja kokeilemaan erilaisia urheilulajeja.

Tekonurmia rakentamalla parannetaan ennen kaikkea palloilun, mutta samalla usein kavennetaan jääurheilun harrastusmahdollisuuksia. Tämä on seurausta siitä, että tekonurmimattoja on viime vuosina asennettu ennen kaikkea jo olemassa oleville kivituhkakentille. Erityisesti jalkapalloilun tarkoitukseen asennetut tekonurmimatot ovat herkkiä jäädyttämiselle ja toimenpide lyhentää mattojen käyttöikää merkittävästi. Samat matot ovat myös haasteellisia jäädyttämisen näkökulmasta. Erityisesti kumirouhepohjaiset alustat toimivat kylmän eristeenä, mikä heikentää jäädytystehoa ja vaatii tämän takia runsasta energian käyttöä. Tämä taas kasvattaa liikuntapuistojen käyttökustannuksia sekä tuottaa merkittäviä ilmastopäästöjä. Näin ollen jalkapallotekonurmet tulisi jatkossa jättää mahdollisimman pitkälti jäädyttämättä talvisin, mikä on leutojen talvien yleistyessä myös jalkapalloseurojen kasvava toive. Jääkentät taas tulisi kumirouhetekonurmikenttien sijaan tehdä tekojääradoille sekä kivituhka- ja hiekkatekonurmikentille.

Edellä mainitusta näkökulmasta olisi täten tärkeää arvioida eri liikuntamuotojen harrastusolosuhdetilannetta ja kenttien käyttöä aina kokonaisuutena. Kumirouhepohjaisen tekonurmimaton asentaminen kesäisin vähällä käytöllä olevalle kivituhkakentälle on hyväksi jalkapalloilun harrastamiselle, mutta heikentää puolestaan jääurheilun asemaa ja kaventaa kaupungin jääkenttäverkoston tilannetta.

Helsingissä on tällä hetkellä yli 70 erikokoista ja -laatuista tekonurmialuetta. Helsingin kaupunki hallinnoi näistä suurinta osaa ja kaupungin sisällä merkittävimmästä osasta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelukokonaisuus. Merkittävässä roolissa ovat myös urheiluseurojen ylläpitämät tekonurmikentät, joita useat seurat myös mieluusti rakentaisivat lisää. Tulisi ennemmin pohtia keinoja tämän hetkisten alueiden ja kenttien käytön tehostamiseksi esimerkiksi viikonloppuisin ja vapaakäyttövuorojen osalta.

Liikuntapalvelukokonaisuus on aloittanut keväällä 2021 tekonurmialueiden ja jääkenttien verkostotarkastelutyön. Projektin tarkoituksena on selvittää kaupunkilaisten tarpeet ja halut jääkentillä sekä tekonurmialueilla harrastamiselle. Työn konkreettisena tavoitteena on luoda käsitys siitä, että kuinka monta kivituhkakenttää kaupungin tulisi säästää jääurheilumahdollisuuksien turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Samalla selvitystyön pohjalta voidaan vetää johtopäätökset siitä, kuinka monta kivituhkakenttää voidaan vuokrata esimerkiksi jalkapalloseuroille kumirouhepohjaisten tekonurmikenttien rakentamista varten.

Pienempiä kenttiä koulujen läheisyydessä ja puistoalueilla hallinnoivat pääasiassa kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimiala. Kaupunkistrategian kärkihankkeena toteutettavassa liikkumisohjelmassa on asetettu tavoite koulupihojen liikunnallisuuden lisäämisestä. Vuosina 2019─2020 kymmenen koulupihan liikkumisolosuhteita parannettiin erillismäärärahalla ja valmistelussa on pitkäjänteisempi suunnitelma pihojen kunnon ja ylläpidon parantamiseksi. Tätä edesauttaisi entistä toimivampi yhteistyö kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä. Tämä on välttämätöntä, koska kenttien maa-alueet ovat eri toimialojen hallinnoimia ja myös toteutuksessa tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen. Liikunnallisuuden edistämisen tulee myös olla kaikkien hallintokuntien yhteinen tavoite.

Tämä lausunto noudattelee kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan aiempia kannanottoja:

16.2.2021, § 10 kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon valtuutettu Jussi Chydeniuksen valtuustoaloitteesta tekonurmikenttien rakentamiseksi kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Lausunnossa todettiin, että tekonurmialueiden ja -kenttien rakentaminen on lähtökohtaisesti kannatettava asia.

Uusien tekonurmikenttien rakentamisen rinnalla tulisi kuitenkin pohti keinoja yleisövuorojen käytön tehostamiseksi. Toiseksi vanhojen tekonurmimattojen siirtäminen toisilta kentiltä ei ole lähtökohtaisesti kannatettava ajatus. Mattojen käyttöikä on keskimäärin seitsemästä kymmeneen vuotta, jonka jälkeen ne tulisi kulumisesta johtuen uusia, eikä siirtää vähemmän tärkeinä pidetyille alueille. Lisäksi mattojen siirtämisessä merkittävänä käytännön riskinä on niiden repeäminen ja tätä kautta muuttuminen käyttäjille vaarallisiksi.

Huomionarvoista on myös se, että liikuntapalvelukokonaisuuden vastuu rajoittuu pitkälti isojen tekonurmikenttien ylläpitämiseen, kun taas pienempiä kenttiä koulujen läheisyydessä ja puistoalueilla hallinnoivat pääasiassa kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialat.

6.10.2020, § 166 kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon valtuutettu Johanna Nuortevan valtuustoaloitteesta koskien tekonurmikenttien varaamisesta muille tahoille kuin urheiluseuroille. Lausunnossa todettiin, että tekonurmikenttävuoroja ei riitä jaettavaksi kaikille hakijoille, sillä vuoroja on paljon vähemmän kuin halukkaita käyttäjiä. Ulkotekonurmikenttien lisäksi Myllypuron Pallomyllyssä ja Talin jalkapallohallissa järjestetään kaikille avoimia niin sanottuja kolikkovuoroja, joille osallistuminen on yksilölle edullista. Tekonurmikenttien ohella vastaavanlaista liikuntatilaa löytyy kaupungin 30 hiekkakentältä. Näistä kentistä merkittävä on hyvin pienellä käytöllä ja niiltä vapaiden vuorojen löytäminen onnistuu vaivattomasti.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suurin osa isoista tekonurmikentistä sijoittuu liikuntapuistoihin, joita kulttuuriin ja vapaa-ajan toimiala hallinnoi ja ylläpitää. Helsingissä on myös useita yksityisiä, yhdistysten hallinnoimia tekonurmikenttiä. Suuri osa yksityisistä kumirouhetekonurmista on yritysten, eli kenttäyhtiöiden, hallinnoimia, ja niiden taustalla vaikuttaa lähes aina yhdistys, joka on jalkapalloseura. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala hallinnoi koulujen yhteyteen sijoittuvia kenttiä ja kaupunkiympäristön toimialan isännöitsijät vastaavat niiden ylläpidosta. Tämän lisäksi kaupunkiympäristön toimiala hallinnoi ja ylläpitää yleisillä alueilla satoja kenttiä, joista monet ovat kivituhkapäällysteisiä eli niin kutsuttuja hiekkakenttiä. Näiden lisäksi on tekonurmisia, asfalttibetonisia, nurmi-, kumi- ja sorapäällysteisiä pelikenttiä sekä muutamia Novotan-pinnoitteisia.

Puistoalueilla sijaitsevat kentät eivät ole usein mitoiltaan minkään lajin virallisia kenttiä, vaan sopivat ennemmin pelailuun ja lasten leikkeihin. Kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimat kentät ovat kaikille avoimia, eikä niille voi varata vuoroja. Puistoissa on noin 30 tekonurmikenttää, joiden kunnossapidosta kaupunkiympäristön toimiala vastaa, ja ne ovat erityisesti leikkipuistojen ja leikkipaikkojen yhteydessä. Suurin osa näistä tekonurmikentistä on alle tuhat neliömetriä, koon vaihdellen muutamasta sadasta pieniin kymmenien neliömetrien kenttiin. Kentät ovat enimmäkseen materiaaliltaan hiekkatekonurmea. Kaupunkiympäristön tekonurmikenttien sijoittuminen painottuu hienoisesti kantakaupunkiin, jossa ovat suurimmat käyttöpaineet, kulutus ja väestötiheys. Muuten nämä tekonurmikentät ovat sijoittuneet melko tasaisesti koko kaupunkiin. Pääperiaatteena kaikessa suunnittelussa on tasapuolisuus ja hyvän ympäristön suunnittelu, mikä vaatii myös eri alueiden erityispiirteiden huomioon ottamista.

Tekonurmikenttien verkoston suunnittelussa avainasemassa on kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, jolla on parhaat resurssit tukea ja kehittää eri lajien harjoittelumahdollisuuksia sekä yleisesti kuntalaisten mahdollisuuksia laadukkaaseen ja monipuoliseen liikuntaan. Koulujen yhteyteen sijoittuva tekonurmikenttäverkosto taas on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastuulla. Tekonurmikenttien verkoston suunnittelussa on tärkeää tehdä yhteistyötä myös kaupunkiympäristön toimialan kanssa liittyen puistoalueilla sijaitseviin kenttiin. Yhteistyöpintoja ovat esimerkiksi asemakaavoitus, kaupungin yleisten alueiden suunnittelu sekä liikkumisohjelman puitteissa tapahtuva kehittäminen. Rakentamispaineista huolimatta asemakaavoituksessa varmistetaan riittävät tilavaraukset pelikentille ja ulkoilulle myös uusilla alueilla ja täydennysrakennettaessa.

Viheralueilla sijaitsevien tekonurmikenttien kunnossapito

Kaupunkiympäristön toimialalla rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus vastaa kenttien kunnossapidosta ja kaikki kentät ovat yleisen kunnossapidon piirissä. Pienten hiekkakenttien käyttöastetta tulee jatkossa seurata nykytilannetta tarkemmin, koska osa niistä ruohottuu vähälle jääneen käytön takia. Kunnossapito huoltaa pelikenttiä ylläpidon tuotekorttien mukaan. Työhön kuuluu erilaisten rakennepuutteiden korjaaminen, kuten painumien korjaus ja nurmikko- tai pintamateriaalin sekä täyteaineen lisäys. Tavoite on, että pelikenttien tulee olla käyttökunnossa aikavälillä 1.5.–30.10. Erilaiset pintamateriaalit vaativat eri määrän kunnossapitoa. Kivituhkapintaisten hiekkakenttien etu on niiden helppohoitoisuus, kun taas esimerkiksi hiekkatekonurmet vaativat enemmän kunnossapidon resursseja.

Hiekkatekonurmen ja kumirouhetekonurmen käytössä tulee aina huomata varmistaa sen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten hallinta ja turvallinen käsittely tekonurmen kuluessa loppuun. Kaupunkiympäristön toimialalle tehdyssä opinnäytetyössä Viherrakentamisen synteettiset materiaalit mahdollisina mikromuovin lähteinä (Karjalainen 2021) tutkittiin muun muassa muutamia Helsingissä toteutuneita rakennuskohteita. Havainto oli, että eniten synteettisiä materiaaleja käytetään esimerkiksi liikuntakentillä. Kentillä käytettävä kumirouhe on potentiaalinen mikromuovin lähde, joskaan tätä ei ole tarkemmin tutkittu. Ympäristönsuojelun näkökulmasta mikromuovia ei pitäisi päätyä maaperään tai vesistöön eikä ylipäätään ympäristöä roskaamaan. Lisäksi kumirouhekentistä voi liueta esimerkiksi PAH-yhdisteitä luontoon. Yhdisteet ovat myös ihmisten terveydelle haitallisia. Myös EU-tasolla on keskusteltu kumirouheen mahdollisesta kieltämisestä. Olisi hyvä, että Helsingissä siirryttäisiin etupainotteisesti kestäviin ratkaisuihin sekä tarkasteltaisiin vaihtoehtoisia materiaaleja ja niiden rahoitusmahdollisuuksia. Jo nyt Helsingissä on käytetty sokerijuurikaspohjaista tekonurmikoiden täyteainetta korvaamaan kumirouhetta joissakin kohteissa.

Toiminnallisesta näkökulmasta puistoissa sijaitsevien pienten hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi ei ole kannatettavaa. Perusteluna tälle on hiekkakenttien monikäyttöisyys, sillä se palvelee verkoston joustavuutta. Lisäksi tekonurmikentät soveltuvat hiekkakenttiä heikommin talviliikunnan tarpeisiin, ja niiden jäädyttäminen vaatii huomattavasti enemmän työtunteja. Tekonurmikentän pintarakenteet tulee uusia 8–10 vuoden välein. Nykyiset resurssit eivät mahdollista niiden määrän lisäämistä laajassa mittakaavassa.

Lausunto on valmisteltu yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle Jussi Chydeniuksen toivomusponnesta seuraavan lausunnon:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa esitettyä toivomuspontta ja toteaa seuraavaa:

Tällä hetkellä koulupihoilla on vain muutama tekonurmikenttä. Näitä tekonurmikenttiä hallinnoi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja ylläpitää kaupunkiympäristön toimiala. Lisäksi koulut voivat käyttää sovitusti lähellä sijaitsevia, muiden hallinnoimia tekonurmikenttiä. Kenttiä hallinnoivat toimialat ja muut toimijat päättävät niiden käytöstä ja mahdollisesta asukaskäytöstä. Kaikki koulujen ja päiväkotien pihat ja liikunta-alueet ovat yksiköiden toiminta-aikojen ulkopuolella asukaskäytössä.

Tekonurmikentät sijoittuvat pääosin liikuntapuistoihin ja niitä hallinnoi ja ylläpitää kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Kaupunkiympäristön toimiala hallinnoi ja ylläpitää yleisillä alueilla satoja kenttiä, joista useimmat ovat kivituhkapäällysteisiä hiekkakenttiä. Näiden lisäksi on esimerkiksi tekonurmisia, nurmi-, kumi- ja sorapäällysteisiä pelikenttiä. Helsingissä on lisäksi useita yksityisiä, pääsääntöisesti yhdistysten hallinnoimia tekonurmikenttiä.

Helsingin tavoitteena on, että kaupunkilaisilla olisi yhdenvertaiset lähiliikkumismahdollisuudet kaikilla alueilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulujen pihoja ja lähiliikunta-alueita suunnitellaan yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan- sekä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tätä yhteistyötä tehdään osana kaavoitus-, palveluverkko- ja talonrakentamisohjelman valmistelutyötä sekä liikkumisohjelmaa.

Tekonurmikenttäverkoston suunnittelussa avainasemassa on kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, joka kartoittaa, tukee ja kehittää eri lajien harjoittelumahdollisuuksia sekä kuntalaisten mahdollisuuksia laadukkaaseen ja monipuoliseen liikuntaan.

Yhteistyötä kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Staran välillä on tiivistetty huolehtimalla siitä, että yhteistyöverkostossa on mukana sekä toiminnan että tilojen kehittämisen ja ylläpidon näkökulmat. Kaupunkiympäristön toimialan kanssa tehtävässä yhteistyössä on tärkeää varmistaa riittävät alueelliset tilavaraukset pelikentille ja ulkoilulle ja varmistaa kenttien käytettävyys asukaskäytön osalta.