Avustuksen myöntäminen, kaupunginkanslia, koronaepidemian taloudellisen tilanteen avustus, tytäryhteisöt

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallituksen käyttövaroihin, talousarviokohdalle 1 30 01, on varattu 10 miljoonan euron määräraha sellaisiin koronaepidemiasta aiheutuviin menoihin, joita valtio ei ole talousarviossaan varautunut kompensoimaan erillisinä käyttötalouden valtionavustuksina. Talousarviossa todetusti tällaisia menoja voi aiheutua esimerkiksi kulttuurin ja liikunnan laitosavustusta saavien kaupungin tytäryhteisöjen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä.

Korona on koetellut erilaisten tytäryhteisöjen toimintaa eri tavoin. Osalle yhteisöistä vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi ja osalle ne ovat olleet etenkin päätettyjen rajoitustoimien takia raskaampia. Erityisen hankala tilanne on niille yhteisöille, joiden tulot muodostuvat pääasiassa kävijämaksuista ja joiden asiakaskunta ei ole palautunut entisessä määrin palvelujen käyttäjiksi rajoitustoimien lievennyttyä.

Tytäryhteisöt hakevat valtiolta saatavat korona-avustukset ja -tuet täysimääräisesti, mikäli korona on haitannut niiden toimintaa. Kaupunki voi tarvittaessa helpottaa tytäryhteisöjen taloustilannetta lyhytaikaisesti aikaistamalla jo myönnettyjen vuotuisavustusten maksatuksia sekä muuttamalla yhteisöjen konsernitililimiittiä tai kaupungin yhteisöille myöntämien lainojen lyhennysohjelmia. Pääsääntöisesti nämä keinot ovat olleet tämänhetkiseen tilanteeseen riittäviä. Viimesijaisena keinoja turvaudutaan tytäryhteisölle myönnettävään lisäavustukseen.

Tytäryhteisöjen taloustilannetta selvitettiin edellisen kerran keväällä 2021. Selvitysten perusteella kaupunginhallitus päätti 28.6.2020 (§ 499) avustaa Helsingin Liikuntahallit Oy:n toimintaa 0,5 miljoonalla eurolla, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n toimintaa 0,5 miljoonalla eurolla ja Stadion-säätiö sr:n toimintaa miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus päätti 14.6.2021 hyväksyä koronan aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin liittyen Finlandia-talo Oy:n pääomittamisen kahdella miljoonalla eurolla ja Helsingin Leijona Oy:n pääomittamisen miljoonalla eurolla.

Marraskuussa yhteisöjä pyydettiin jälleen arvioimaan omia nettomääräisiä tulonmenetyksiään sekä kassavirran ja maksuvalmiuden kuukausittaista kehitystä kuluvan vuoden syyskuun alusta vuoden 2022 kesäkuun loppuun saakka. Tietoja tarkennettiin hakijakohtaisesti niiden yhteisöjen osalta, joiden taloustilanne näytti kerättyjen tietojen mukaan muodostuvan kestämättömäksi.

Stadion-säätiö sr ei ole päässyt käynnistämään toimintaansa suunnitellussa laajuudessa Stadionin peruskorjauksen valmistumisen jälkeen. Säätiön kiinteät kuukausittaiset kulut ovat huomattavan suuret. Säätiö on menettänyt rajoitustoimien johdosta yli miljoonan euron nettotuotot, eivätkä syksyn aikana kertyneet tapahtumatuotot ole pysäyttäneet kassavarojen hupenemista, joka haittaa toiminnan kehittämistä sekä liiketoimintojen täysimääräistä avaamista. Myös Helsingin 1952 olympialaisten juhlavuoden järjestelyt aiheuttavat ylimääräisiä kuluja jo vuonna 2021.

Ilman lisäavustusta säätiön toiminta hankaloituu huomattavasti tulevan talven aikana. Lisäavustus turvaa Stadion-säätiö sr:n maksuvalmiuden tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2022 kevääseen saakka.

Kaupunginhallituksen käyttövaroihin koronaepidemiasta aiheutuviin menoihin vuodelle 2021 varattu käyttämättä jäävä määräraha on tarkoitus esittää siirrettäväksi kaupunginhallituksen käyttöön vuodelle 2022. Yhteisöjen taloustilannetta koskevat tiedot päivitetään seuraavan kerran keväällä 2022, ja tuen tarpeen selvittyä kaupunginhallituksen päätettäväksi valmistellaan uusi avustusjakoehdotus.

Kunnan toimiala

Kuntalain (410/2015) 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät. Nämä tehtävät muodostavat kunnan yleisen toimialan. Yleisen toimialan määräytymisen periaatteet ohjaavat ja rajaavat sitä, mitä tehtäviä kunta voi ottaa hoitaakseen. Kunnan toimialaa määriteltäessä on otettava huomioon ensinnäkin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, joista säädetään hallintolain (434/2003) 6 §:ssä. Lisäksi vakiintuneesti yleistä toimialaa rajoittaviksi periaatteiksi on katsottu oikeuskäytännössä tehtävän yleishyödyllisyys, tehtävän paikallisuus, yksityisen tukemisen kielto, hallinnon toissijaisuus ja työnjako muiden viranomaisten kanssa sekä spekulatiivisen toiminnan kielto.

Stadion-säätiön tarkoituksena on urheilun, liikunnan ja kulttuurin sekä matkailun edistäminen ja tukeminen sekä Olympiastadionin ja sen ympäristön toimintojen ja tapahtumien kehittäminen ja edistäminen. Säätiön tarkoituksena on myös suomalaisen urheilurakentamisen ja urheilurakennushistorian vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen.

Olympianstadion kuuluu Helsingin merkittävimpiin urheilu- ja kulttuurikohteisiin ja toiminnan tukeminen hyödyttää yleisesti kaupunkilaisia. Stadion-säätiö sr:n tukeminen kuuluu kunnan toimialaan.

Valtiontukisääntely

Kaupungin avustuksia on tarkasteltava valtiontukea koskevien säännösten nojalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta riippumatta.

Stadion-säätiö sr:lle myönnettävä avustus on lähtökohtaisesti SEUT 107(1) artiklan tarkoittamaa tukea, joka kohdistuu säätiön taloudelliseen toimintaan. Euroopan komissio on kuitenkin hyväksynyt tilapäiset puitteet (komission tiedonanto 2020/C 91 I/01 muutoksineen), joiden avulla jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen mukaista täyttä joustovaraa tukeakseen taloutta covid-19-epidemian takia.

Suomen tilapäinen COVID-19 -puitetukiohjelma (komission päätös SA.56995, SA.57958, SA.61959) perustuu SEUT 107(3)(b) artiklaan sekä tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.1 lukuun. Kunta voi myöntää puitetukiohjelmaan perustuvaa tukea kuntalain nojalla.

Puitetukiohjelman tavoitteena on mahdollistaa rajoitettujen tukimäärien myöntäminen erityisesti niille yrityksille, jotka kärsivät yllättävästä maksuvalmiuden puutteesta COVID-19 -kriisin vuoksi. Tuen tarpeen on johduttava epidemiasta. Kuntalain ja puitetukiohjelman nojalla myönnettävän tuen enimmäismäärä on 1,8 miljoonaa euroa yritystä kohti.

Avustus Stadion-säätiö sr:lle myönnetään Suomen tilapäisen COVID-19 -puitetukiohjelman perusteella ja sen menettelytapoja noudattaen. Helsingin kaupungin kaupunginhallitus on 28.6.2021 tehdyllä päätöksellä § 499 myöntänyt Stadion säätiölle 1 000 000 euroa tukea Suomen tilapäisen COVID-19 –puitetukiohjelman perusteella. Stadion-säätiö ei ole säätiön ilmoituksen mukaan saanut tai hakenut muita tukia kuin edellä mainittu tuki Suomen tilapäisen COVID-19 -puitetukiohjelma perusteella. Stadion-säätiö sr ei ole ennen 31.12.2019 ollut taloudellisissa vaikeuksissa ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) 2 artiklan 18 kohdan tarkoittamalla tavalla. Myönnetystä tuesta tehdään avoimuusilmoitus komission TAM-järjestelmässä.

Kaupunginhallitus 28.06.2021 § 499

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279

Päätös tullut nähtäväksi 21.12.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.