Asunnontarkastus, asunnon terveyshaitta, Haaga

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Terveydensuojelulain (763/1994) 56 §:n mukaan oikaisuvaatimus kunnan viranhaltijan päätöksestä tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Asunnon tupakanhajuhaittaa on selvitetty poikkeuksellisen pitkään jo aiemmin usean tarkastajan toimesta. Asia on ollut vireillä tupakansavun aiheuttaman terveyshaittaepäilyn johdosta jo vuonna 2009. Silloinen ympäristökeskus (nykyinen ympäristöpalvelut) on tehnyt asuntoon useita tarkastuksia, joissa ei ole voitu todeta terveyshaittaa aiheuttavaa tupakansavua. Asia on viety ympäristölautakunnan päätettäväksi 2010, jonka päätöksestä asukas on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei muuttanut ympäristölautakunnan päätöstä 7.11.2011 (11/1117/5).

Asukas on ollut asiastaan uudelleen yhteydessä ympäristökeskukseen 2013-2015 ja asia on 24.8.2015 otettu vireille tarkastusta varten. Asukkaalle on tällöin ilmoitettu, että asian käsittelystä ei ole ilmoitettu ulkopuolisille sekä kirjallisesti ilmoitettu, että koska ympäristökeskuksella ei ole tiedossa perusteltua epäilyä vakavasta terveyshaitasta, ympäristökeskuksella ei ole perusteita mennä alakerran asuntoon ilman asukkaiden lupaa (terveydensuojelulaki 46 §). Asukas pyysi asiassaan 22.1.2016 valituskelpoista päätöstä. Lautakunta antoi päätöksen 5.4.2016 § 159. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asukkaan valituksen 24.5.2017 antamassaan päätöksessä 4382/1/16. Nykyinen käsittely on alkanut 28.8.2019, jolloin asukas on pyytänyt ympäristöpalveluita tekemään asunnontarkastuksen esille tuomansa uuden mahdollisen ilmavuotokohdan vuoksi.

Ympäristöpalvelut on hoitanut toimenpidepyynnön selvittämistä normaalien käytäntöjensä mukaisesti ensisijaisesti aistinvaraisten havaintojen avulla. Asunnon tarkastuksilla ei todettu terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta. Mikäli tarkastuksilla olisi todettu viitteitä terveyshaitasta olisi jatkotoimenpiteitä asian selvittämiseksi edellytetty.

Tarkastuksella todetut ja esille tuodut asiat on kirjattu totuudenmukaisesti hyvää hallintotapaa noudattaen.

Asukas on tehnyt 15.2.2021 kantelun terveydensuojeluviranomaisen toiminnasta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. AVI pyysi 7.5.2021 selvitystä asiassa, jonka ympäristöpalvelut toimitti 2.6.2021. AVI ei päätöksessään 21.7.2021 todennut puutteita viranomaiskäsittelyssä (liite 8.)

Sovelletut oikeus- ja muut ohjeet

Hallintolaki (434/2003) 34, 49 a, 49 b ja 49 g §
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27 ja 56 §
Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista(545/2015)
Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) 16 §
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Ympäristöpalvelut Ympäristöterveysyksikkö Yksikön päällikkö 17.06.2021 § 21

Päätös tullut nähtäväksi 06.09.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse ilman saantitodistusta, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.