Lausuntopyyntö, HSY:n alustava talous- ja toimintasuunnitelma, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022−2024
Lausunto
Kaupunginhallitus antoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022−2024 seuraavan lausunnon:
Suunnitelma perustuu HSY:n hallituksen hyväksymään strategiaan vuodelle 2025, jonka päämäärinä ovat ympäristövastuu, resurssitehokkuus toimintavarmuus, sujuvat palvelut ja vakaa talous. Tavoitteet ovat linjassa Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa. HSY:n talous- ja toimintasuunnitelma ohjaa tulevien vuosien työskentelyä. Investointiohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet perustuvat lähtökohtaisesti talous- ja toimintasuunnitelmassa annettuihin ohjeisiin.
Suurimmat vuosittaiset investoinnit liittyvät vesihuoltoon. Kaupungin laajeneminen edellyttää uuden vesihuollon rakentamista ja nämä kaupunkilähtöiset investoinnit pitävät investointitason suunnitelmakaudella melko korkeana. Uusien raidehankkeiden johtosiirtotarpeet sekä muun muassa Kalasataman rakentaminen lisäävät investointeja lähivuosina. Suurin osa investoinneista liittyy vesihuollon saneerausta ja vanhaa infraa korvaaviin uudistusinvestointeihin. Tasapaino näiden investointikorien välillä tulee säilyttää, jotta investointien tasainen suunta säilyy ja tarvittavat vesihuoltopalvelut saadaan rakennettua muun kaupunkikehityksen vaatimassa tahdissa.
Sekavesiviemäröinnistä luopuminen ja viemäriverkoston eriyttäminen on välttämätöntä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta ja tuo Helsingin verkostolle toimintavarmuutta. Samalla sillä on välitön vaikutus mereen laskettavien päästöjen vähenemisenä ja sen tuomina positiivisina ympäristövaikutuksina.
Kierrätysasteen kasvattamiseksi on tarpeen etsiä viestinnällisten keinojen lisäksi myös muita tapoja vähentää polttoon menevän jätteen määrää, kuten esimerkiksi jätejakeiden ohjaavaa hinnoittelua ja investointeja mekaaniseen lajitteluun sekä tutkia mahdollisuuksia hyödyntää yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamia palveluja.
Tavoitteet vähentää jäteveden fosforin ja typen kuormitusta mereen ovat hyviä ja kannatettavia. On edistyksellistä, että ravinnekuormitusta pystytään vähentämään, vaikka jäteveden määrä kasvaa. On myös positiivista, että työ haitallisten aineiden ja mikropartikkeleiden kuormituksen vähentämiseen jatkuu.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuosille 2021−2030 tarkastellaan pitkällä tähtäimellä Helsingin vesihuollon kehitys- ja toteuttamistarpeita. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on ajoitettu vesihuollon suunnittelu- ja toteutustarpeita kaupungin asemakaavoituksen etenemisen mukaisesti, jotta alueiden toteutusaikatauluja vesihuollon osalta osataan ohjata. Vuosittaiset toiminta-aluepäätökset tarkentavat suunnittelu- ja ohjaustarvetta tältä osin.
Östersundomin vesihuollon toiminta-alue sekä liittyminen vesihuoltoon tulee ratkaista suunnitelmallisesti ja keskitetysti. Kapasiteetin riittävyys tulee varmistaa alueen kaavoituksen ja rakentamisen tiivistymisen aikataulussa.
Lähitulevaisuudessa odottamattomille vanhan infran peruskorjaustarpeille ei ole taloussuunnitelmassa osoitettu erillisiä varauksia.
Voimaan tullut maanalainen yleiskaava 2021 varaa HSY:n merkittävimmille maanalaisille teknisen huollon kallioon sijoittuville hankkeille tilat pitkällä tähtäimellä. Investointiohjelman erittelystä ei käy ilmi erillisten hankkeiden investointien suuruus eikä ajoitus.
Jätelain muutokset toiminnan ohjaamiselle koskevat lähinnä HSY:n operatiivista toimintaa. Jätehuollon toimenpiteet Ämmässuon ja Sorttiasemien toimintojen parantamiseen ovat kannatettavia.
Seutu- ja ympäristötiedon keruussa jatkuu hyödyllinen ilmanlaadun seuranta. Ilmanlaatutiedon tuottaminen ja tutkimukset ovat kaupunkeja palvelevaa lähtötietoa varsinkin, kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja asuminen tulee yhä enemmän sijoittumaan vilkkaiden väylien lähiympäristöön. Kestävään kaupunkielämään tähtäävät ohjelmat kuten kiertotalous ja kestävä kulutus ovat kannatettavia toimenpiteitä.
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Lausuntopyyntö
HSY pyytää lausuntoa HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022−2024. Lausuntoa on pyydetty 22.9.2021 mennessä.
Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma
HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.
HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2022−2024 tavoiteasetanta perustuu yhtymäkokouksen 16.11.2018 hyväksymään strategiaan 2025. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät:
- Ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä
- Korkea toimintavarmuus
- Sujuvat palvelut
- Vakaa talous
Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Tuottavuustavoite on myös yksi omistajaohjaustavoiteista. Muita toiminta- ja taloussuunnitelmassa huomioituja omistajaohjaustavoitteita ovat ympäristövastuullisuuden lisääminen sekä vesi -ja jätehuollon toimivuuden parantaminen. Näihin tavoitteisiin liittyvät tarkemmat mittarit on huomioitu strategisissa tavoitteissa kappaleessa 2. Toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä on tuottavuusohjelma vuosille 2021 – 2023.
Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon alustavat taksamuutokset. Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2022 on käytetty 1,3 %, ellei tarkempaa arviota menoeristä ole ollut käytettävissä. Suunnitelmavuodet 2023 ja 2024 on esitetty vuoden 2022 hintatasossa. Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen toukokuussa 2020 hyväksymään 10 vuoden investointiohjelmaan, johon on tehty keväällä 2021 tarkennuksia aikataulu- ja laajuusmuutosten takia.
Talous
Toimintatuotot
HSY:n toimintatuotot vuonna 2022 ovat 397,9 miljoonaa, 8,8 miljoonaa (2,3 %) enemmän vuoden 2021 ennusteeseen verrattuna. Vesihuollon myyntituottojen budjetoinnissa on otettu huomioon laskutuksen
volyymiennusteen 0,5 % vuotuinen kasvu sekä alustavat hinnankorotukset vuodelle 2022; inflaatio 1,3%, reaalikorotus 2 %. Hintojen nosto perustuu tulevien vuosien suurien investointien sekä rahoituskulujen
kattamiseen. Suunnitelmavuosille 2023 ja 2024 on huomioitu reaalikorotus 2% sekä vuodelle 2023 lisäksi peruspääoman nousevan koron kompensaationa 0,9%. Liittymismaksut ovat edelleen korkealla tasolla, mutta niiden arvioidaan laskevan rakentamisen kiihkeimmän kasvun vuosista. Kaupunkien maksama korvausyleisten alueiden hulevesistä jatkuu sopimuksen puitteissa ollen 7,2 miljoonaa euroa/vuosi. Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan kasvavan maltillisesti talousarvio- ja suunnitelmavuosina ja taksoja arvioidaan tarkistettavan yhteensä noin inflaation verran kokonaistasolla tarkasteltuna.
Toimintamenot
HSY:n toimintamenot vuonna 2022 ovat 206,1 miljoonaa euroa, joka on 10,4 miljoonaa (5,3 %) enemmän kuin vuoden 2021 ennusteessa. Toimintamenojen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset. Suuri vaikutus kuluihin on Blominmäen jätevedenpuhdistuksen käyttöönotolla. Vuodelle 2023 ja 2024 on kuluissa huomioitu Suomenojan laitoksen purkukustannusta 5 milj. euroa molempina vuosina ja vuodelle 2022 on tehty 10 miljoonan euron varaus. Henkilöstökuluihin sisältyy arvioidun palkkaratkaisun vaikutukset keskimäärin 1,5 %.
Vuonna 2022 toimintakuluista noin 51 % koostuu palveluiden ostoista kuten jätteen kuljetuspalvelujen ostoista, IT-kuluista, asiantuntijapalveluista sekä rakentamis- ja kunnossapitopalveluista. Henkilöstökulujen osuus on noin 24 %, materiaalihankinnat 15 % sekä muut kulut 10 %.
Tuloksen muodostuminen
Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2022 on 194,1 miljoonaa (48,8 %), kun sen vuonna 2021 ennustetaan olevan 195,7 miljoonaa (50,3 %). Suunnitelmavuonna 2023 toimintakate paranee ja on 212,1 miljoonaa (52,1 %) ja vuonna 2024 217,8 miljoonaa.
Maksuosuudet
Helsingin kuntaosuus HSY:n perussopimuksen mukaisesti on ehdotuksessa vuodelle 2022 2,171 miljoonaa euroa, vuodelle 2023 2,335 miljoonaa euroa ja vuodelle 2024 2,322 miljoona euroa.
Investoinnit
Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuminen suunnitelmakaudella tulee pudottamaan vesihuollon investointien tason lähemmäksi pitkän aikavälin normaalia. Toisaalta viime vuosina jäsenkuntien investoinnit infrastruktuuriin ovat olleet suuret ja tämä on nostanut myös HSY:n vesihuollon investointeja näiltä osin. Jäsenkuntien investoinnit näyttävät säilyvän korkealla tasolla myös suunnitelmakaudella. Erityisesti jos jäsenkuntien suuret raidehankkeet lähtevät liikkeelle ennakoidulla tavalla, pitävät nämä liitännäishankkeineen vesihuollon investoinnit 10 vuoden investointiohjelmaa korkeammalla tasolla. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on otettu vesihuollon investointikustannusten ennusteissa huomioon raidehankkeet siinä aikataulussa ja laajuudessa kuin ne nyt ovat tiedossa, vaikka lopullisia päätöksiä hankkeiden toteuttamisesta ei vielä olekaan tehty. Investointibudjetin kasvun hillitsemiseksi on vastaavasti siirretty useita vesihuoltolähtöisiä hankkeita eteenpäin. Hankkeiden siirroista huolimatta toiminta- ja taloussuunnitelman investointibudjettivaraukseksi esitetään selvästi 10 vuoden investointiohjelmaa suurempia summia. Korkeana säilyvä vesihuollon investointibudjetin taso asettaa paineita vesimaksuille ja suuria haasteita HSY:n rahoitukselle. Jätehuollon investointitaso laskee vuosille 2022−2023 vuoteen 2021 verrattuna, ollen 10 vuoden investointiohjelmaa matalampi, kun taas vuodelle 2024 on varauduttu mittaviin investointeihin esimerkiksi täyden mittakaavan pyrolyysilaitoksen ja Ämmässuolle suunnitellun tuulivoimalan rakentamiseen. Näiden investointien toteuttamisesta päättäminen aikanaan tulee vaatimaan hyvin laajaa kokonaistarkastelua.
Rahoitus
Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,1 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2021 lopussa ennusteen mukaan noin 704 miljoonaa, mikäli vuoden 2021 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisesti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 447 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 231 miljoonalla, josta 59,9 miljoonaa euroa on jäsenkuntalainojen lyhennyksiä. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 921 miljoonaa euroa. Lainamäärän jatkuva kasvu aiheuttaa lisääntyvää painetta HSY:n taloudelle kasvavien lainakorkojen ja lyhennysten myötä. On tarpeen tarkastella investointimenojen, velkaantumisen ja taksapolitiikan tasapainoa. Nykyisen kaltaisen investointitason jatkuminen tuo merkittävää painetta asiakasmaksujen korotuksille kummallakin toimialalla.
Vesihuolto
Vesihuollon toimiala tuottaa korkealaatuista juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, viemäröi jätevedet ja hulevedet sekä puhdistaa tehokkaasti kaupunkilaisten ja teollisuuden jätevedet. Toimintaa kehitetään suunnittelukautena muun muassa parantamalla omaisuuden hallintaa, edistämällä tiedon hyödyntämistä ja tiedolla johtamista sekä vähentämällä päästöjä mereen ja ilmakehään.
Suunnittelukautena otetaan käyttöön Blominmäen jätevedenpuhdistamo ja jatketaan sekaviemäröidyn viemäriverkoston eriyttämistä. Näiden toimenpiteiden arvioidaan vähentävän päästöjä mereen jo suunnittelukaudella.
Merkittävä muutos investointitasoon suunnitelmakaudella johtuu Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistumisesta, mikä pudottaa vesihuollon kokonaisinvestointien määrän suunnitelmakauden vuosilla lähemmäksi pitkän ajan keskiarvoa eli alle 200 miljoonan euron vuosittaisen tason. Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella kuitenkin aiemmin arvioitua (mm. 10 vuoden investointiohjelma) korkeammalla tasolla johtuen pääosin jäsenkuntien aiemmin arvioitua korkeampana säilyvästä infrastruktuuri-investointien tasosta. Erityisesti suuret raidehankkeet mahdollisesti käynnistyessään nostavat näiden investointien määrää.
Jätehuolto
Hallituksen esitys jätelain muuttamiseksi on parhaillaan (toukokuu 2021) eduskunnan käsiteltävänä. Tavoiteaikataulun mukaan jätelain muutos tulisi voimaan 1.7.2021. Mikäli jätelain muutos toteutuu esityksen mukaisesti, jäävät muutoksen vaikutukset HSY:n talouteen ja toimintaan arviolta melko vähäisiksi. HSY keräisi vastuulleen kuuluvilta kiinteistöiltä sekä kiinteät jätteet että sako- ja umpikaivolietteet vastaavalla tavoin kuin tällä hetkellä. Pakkausjätteen tuottajilta saatavat korvaukset näkyisivät jatkossa pakkausjätteiden tyhjennyshintojen laskuna ja HSY:n taksan ohjaavuus vahventuisi. HSY:n uudet, pääsääntöisesti ehdotettujen säännösten mukaiset erilliskeräysvelvoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2021.
Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa jatketaan toimia, joiden tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa. Tällaisia toimia ovat muun muassa biokierrätystoimintojen hajupäästöjen vähentämiseksi tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaiset työt, kasvihuonekaasujen vähentäminen kaatopaikkojen sulkemistoimenpiteillä sekä kaasunkeräysjärjestelmän saneerauksella ja energiansäästötoimenpiteillä sekä vesienhallintatoimet ottamalla käyttöön uutta tasausallaskapasiteettiä. Rakennetun infran tehokkaaksi hyödyntämiseksi jatketaan Ekomo-yhteistyön laajentamista yritysten kanssa.
Sortti-asemien toimintaa sujuvoitetaan ja palvelutasoa parannetaan muun muassa ottamalla käyttöön uusi Sortti-pienasema sekä tarkastelemalla viikonloppuaukioloaikoja nyt käynnissä olevan Konalan Sortti-aseman viikonloppuaukiolokokeilun pohjalta. Sortti-asematoiminnan uusien konseptien kehittäminen jatkuu ja niitä otetaan käyttöön talousarviokaudella ja digitalisaation edistämistä jatketaan.
Aluepalvelulähtöisissä investoinneissa jatketaan talousarviovuonna yhteistyötä Kierrätyskeskuksen kanssa. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit keskittyvät jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan varmistamiseen ja ympäristöhaittojen minimoimiseen. Talousarviovuonna toteutetaan jätteiden loppusijoitusalueiden tiiviitä pintarakenteita ja maisemoidaan kaatopaikka-alueita ympäristölupien mukaisesti.
Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan kasvavan maltillisesti suunnitelmakaudella. Sekajätteen määrä vähenee, kun taas lajitellun jätteen määrän lisääntyy. Suoritemuutokset kompensoivat toisiaan ja kokonaisuudessaan niiden vaikutus toimialan talouteen olisi neutraali. Sortti-asemien asiakasmäärien arvioidaan edelleen kasvavan lisäten siten tuottoja ja kattaen paremmin toiminnan pääomamenoja.
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien hyväkysymät kuntayhtymän omistajaohjauksen tavoitteet
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat keväällä 2021 hyväksyneet HSY -kuntayhtymän omistajaohjauksen tavoitteet kaudelle 2022−2025 seuraavasti:
Kuntayhtymän vuoden 2022 talousarviovalmistelussa otetaan huomioon peruspääomalle maksettava 0,5 %:n korvaus. Vuosien 2023 ja 2024 osalta valmistelussa otetaan huomioon 1 %:n korvaus ja vuodesta 2025 alkaen 1,5 %:n korvaus.
Saatu lausunto
Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta 07.09.2021 § 419
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymän hallitus on pyytänyt kaupungin lausuntoa HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2022−2024 sekä vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmasta samoille vuosille. Lausunto pyydetään 7.9.2021 mennessä.
Suunnitelma perustuu HSY:n hallituksen hyväksymään strategiaan vuodelle 2025, jonka pohjana ovat ympäristövastuu, resurssitehokkuus toimintavarmuus, sujuvat palvelut ja vakaa talous. Tavoitteet ovat linjassa Helsingin kaupungin tavoitteiden kanssa. HSY:n talous- ja toimintasuunnitelma on tärkeä raportti ohjaamaan tulevien vuosien työskentelyä. Investointiohjelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet lähtökohtaisesti perustuvat raportin antamiin ohjeisiin.
Vuosittaisista investoinneista vesihuolto on selvästi suurin. Kaupungin laajenemisen myötä syntyvät uuden vesihuollon rakentamisesta johtuvat kaupunkilähtöiset investoinnit pitävät investointitason suunnitelmakaudella melko korkeana. Uusien raidehankkeiden johtosiirtotarpeet sekä mm. Kalasataman rakentaminen kuormittavat investointeja lähivuosina. Suurin osa investoinneista menee tosin vesihuollon saneerausta ja vanhaa infraa korvaaviin uudistusinvestointeihin. Tasapaino näiden investointikorien välillä tulee säilyttää, jotta investointien tasainen suunta säilyy ja saamme tarvittavat vesihuoltopalvelut rakennettua muun kaupunkikehityksen vaatimassa tahdissa.
Sekavesiviemäröinnistä luopuminen ja viemäriverkoston eriyttäminen on välttämätöntä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta ja tuo Helsingin verkostolle toimintavarmuutta. Samalla sillä on välitön vaikutus mereen laskettavien päästöjen vähenemisenä ja sen tuomina positiivisina ympäristövaikutuksina. Investointeja sekaviemäröinnistä luopumiseen ei tule lykätä ja investointeihin on varattava riittävät resurssit.
Kierrätysasteen kasvattamiseksi on tarpeen etsiä viestinnällisten keinojen lisäksi myös muita tapoja vähentää polttoon menevän jätteen määrää, kuten esimerkiksi jätejakeiden ohjaavaa hinnoittelua ja investointeja mekaaniseen lajitteluun sekä tutkia mahdollisuuksia hyödyntää yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamia palveluja.
Nykyiset tavoitteet vähentää jäteveden fosforin ja typen kuormitusta mereen ovat hyviä ja kannatettavia. On edistyksellistä, että ravinnekuormitusta pystytään vähentämään, vaikka jäteveden määrä kasvaa. On myös positiivista, että työ haitallisten aineiden ja mikropartikkeleiden kuormituksen vähentämiseen jatkuu.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2021−2030 tarkastelee pitkällä tähtäimellä Helsingin vesihuollon kehitys- ja toteuttamistarpeita. Terveys- ja ympäristöperusteisen vesihuollon tarve nousi esiin raporttia laadittaessa vesihuoltolain 6.2 § osalta koskemaan erityisesti virkistysalueita, saaristoa ja haja-asutusta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on ajoitettu vesihuollon suunnittelu- ja toteutustarpeita kaupungin asemakaavoituksen etenemisen mukaisesti, jotta alueiden toteutusaikatauluja vesihuollon osalta osataan ohjata. Vuosittaiset toiminta-aluepäätökset tarkentavat suunnittelu- ja ohjaustarvetta tältä osin.
Östersundomin vesihuollon toiminta-alue sekä liittyminen vesihuoltoon tulee ratkaista suunnitelmallisesti ja keskitetysti. Kapasiteetin riittävyys tulee varmistaa alueen kaavoituksen ja rakentamisen tiivistymisen aikataulussa.
Lähitulevaisuudessa odottamattomille vanhan infran peruskorjaustarpeille ei ole taloussuunnitelmassa osoitettu erillisiä varauksia.
Voimaan tullut maanalainen yleiskaava 2021 varaa HSY:n merkittävimmille maanalaisille teknisen huollon kallioon sijoittuville hankkeille tilat pitkällä tähtäimellä. Investointiohjelman erittelystä ei käy ilmi erillisten hankkeiden investointien suuruus eikä ajoitus.
Jätelain muutokset toiminnan ohjaamiselle koskevat lähinnä HSY:n operatiivista toimintaa. Jätehuollon toimenpiteet Ämmässuon ja Sorttiasemien toimintojen parantamiseen ovat kannatettavia.
Seutu- ja ympäristötiedon keruussa jatkuu hyödyllinen ilmanlaadun seuranta. Ilmanlaatutiedon tuottaminen ja tutkimukset ovat kaupunkeja palvelevaa lähtötietoa varsinkin, kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja asuminen tulee yhä enemmän sijoittumaan vilkkaiden väylien lähiympäristöön. Kestävään kaupunkielämään tähtäävät ohjelmat kuten kiertotalous ja kestävä kulutus ovat kannatettavia toimenpiteitä.
Helsingin kaupunki puoltaa HSY:n talous- ja toimintasuunnitelma 2022−2024 hyväksymistä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Saana Rossi: Lisäys kohtaan (5): Sekavesiviemäröinnistä luopuminen ja viemäriverkoston eriyttäminen on välttämätöntä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta ja tuo Helsingin verkostolle toimintavarmuutta. Samalla sillä on välitön vaikutus mereen laskettavien päästöjen vähenemisenä ja sen tuomina positiivisina ympäristövaikutuksina. Investointeja sekaviemäröinnistä luopumiseen ei tule lykätä ja investointeihin on varattava riittävät resurssit.
Kierrätysasteen kasvattamiseksi on tarpeen etsiä viestinnällisten keinojen lisäksi myös muita tapoja vähentää polttoon menevän jätteen määrää, kuten esimerkiksi jätejakeiden ohjaavaa hinnoittelua ja investointeja mekaaniseen lajitteluun sekä tutkia mahdollisuuksia hyödyntää yksityisten jätehuoltoyritysten tarjoamia palveluja.
Kannattaja: Katri Penttinen
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Esittelijä
Lisätiedot
Eija Kivilaakso, johtava erityisasiantuntija, puhelin: 310 37247
Päätös tullut nähtäväksi 29.09.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550