Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Kumpula, SRV-Rakennus Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt SRV Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

SRV Rakennus Oy
Tarvonsalmenkatu 15
02600 Espoo

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Suomen valtio on kiinteistön omistaja ja lukion rakennuttaja on Helsingin Yliopistokiinteistöt. Pilaantuneen maan kunnostuksesta vastaa SRV Rakennus Oy.

**********

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Kohde sijaitsee Helsingin 24 kaupunginosassa Kumpulassa, osoitteessa Pietari Kalmin katu 5, kiinteistöllä 91–24–959–2, johon rakennetaan luonnontiedelukio. Lukion rakennustyöt alkavat vuonna 2021. Alue on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOT). Naapurustossa on asuinkerrostaloja, opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevia rakennuksia, urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia sekä puistoaluetta.

Alueella on sijainnut 1940 ja1950-luvuilla rakennettuja pientaloja, jotka purettiin 1980-luvulla. Ennen pientalojen rakentamista alueella oli metsikköä. Alueelle rakennettiin asfaltoitu pysäköintialue 1990- ja 2000 -lukujen vaihteessa. Tulevan lukion alueella on myös kevyen liikenteen väylä, puustoa ja viheraluetta.

Lukiorakennus sijoittuu alueen eteläosaan Pietari Kalmin kadun ja Ernst Lindelöfin kadun kulmaan. Alueen käyttö pysäköintialueena loppuu.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Lukion suunnittelualueelle tehtiin SRV Rakennus Oy:n tilauksesta maaperän pilaantuneisuuden tutkimus tammikuussa 2021 (Ilmoituksen liite 1: Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy, Kumpulan luonnontiedelukio, Helsinki. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti. Sitowise Oy, 28.1.2021.) Tutkimuksen perusteella maaperässä esiintyy kahdessa näytepisteessä yhdeksästä pistemäisesti öljyhiilivetyjä, lyijyä, bentso(a)pyreeniä ja fluoranteenia. Tietoa pilaantumisesta aiheuttaneesta toiminnasta ei ole. Haitta-aineet todettiin maksimissaan metrin syvyydessä täyttömaakerroksessa. Maa-aineksen seassa ei tutkimuksissa havaittu jätettä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 21.6.2021. Sitä on pyynnöstä täydennetty omistajaa ja valtuutuksia koskevalla sähköpostilla 23.6.2021.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: SRV Rakennus Oy. Kumpulan luonnontiedelukio, Helsinki. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 14.6.2021. Sitowise Oy. + Liitteet 1-3: Liite 1. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy. Kumpulan luonnontiedelukio, Helsinki. Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti. 28.1.2021. Liite 2. Kaavoitus. Liite 3. Naapurikiinteistöjen yhteystiedot.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohteen maaperätutkimuksissa havaittiin 0,2…1,5 metrin paksuinen täyttömaakerros, jossa oli pääasiassa hiekkaa ja kiviä. Täyttömaa on peitetty asfaltilla ja sen alapuolella havaittiin kallio.

Maanpinta oli noin tasolla +24,6…+27,5. Alustavien luonnosten mukaan lukiorakennuksen puolikellarin lattia tulee tasolle +24.2. Kallion pinta on varmistettu vaihtelevan tasovälillä +21,8…+27,3. Kallion pinta on alimmillaan tontin kaakkoisosissa ja ylimmillään lounaisosissa. Kalliopainanteet keräävät hulevesiä.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähistöllä eikä lähellä sijaitse pintavesiä (600 metriä Vanhankaupunginselälle).

Rakennustöiden valmistuttua alueella syntyvät hulevedet ohjataan pihalle rakennettaviin ritiläkannellisiin hulevesikaivoihin. Osalla aluetta pihavesiä ohjataan kasvillisuudelle. Hulevesikaivoista hulevedet ohjataan tontin sisäiseen viemäriin, josta vedet puretaan tontille rakennettavaan kosteikkoon tai hulevesialtaaseen. Altaan pohjalla on salaoja ja altaan reunalla on ylivuotokaivo.

Haitta-ainetutkimukset ja niiden tulokset

Kohteella tehtiin maaperätutkimus 13.1.2021, jossa tehtiin kairakoneella 9 tutkimuspistettä. Tutkimuspisteet ulotettiin 0,5…1,5 metrin syvyyteen kallion pintaan saakka. Näytteet otettiin 0,3…0,5 metrin paksuista maakerroksista.

Näytteiden arseeni-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet määritettiin kenttämittarilla. Osasta näytteitä analysoitiin laboratoriossa haitalliset (VNA 214/2007) metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet, BTEX-yhdisteet, oksygenaatit sekä öljyhiilivedyt C10-C40.

Tutkimuksen perusteella kohteen maaperässä esiintyy kahdessa erillisessä pisteessä haitta-aineita. Yhdessä pisteessä syvyydellä 0,5…1 metriä maaperässä esiintyy raskaita öljyhiilivetyjä pitoisuutena 1700 mg/kg ja yhdessä pisteessä syvyydessä 0…0,5 metriä maaperässä esiintyy lyijyä (120 mg/kg), betso(a)pyreeniä (0,3 mg/kg) ja fluoranteenia (1,1 mg/kg).

Rakentamisen yhteydessä poistettavan haitta-ainepitoisen maa-aineksen määrä on yhteensä noin 21 tonnia (maa-aineksessa kohonneet haitta-ainepitoisuudet) + 21 tonnia (pilaantunut maa-aines) eli 42 tonnia. Haitta-ainepitoisen maan määrä tarkentuu kunnostusvaiheessa.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteen kunnostustarve on arvioitu kohdekohtaiset tekijät huomioivalla riskinarviolla, jossa lähtökohtana on kohteen nykytila sekä kohteen tuleva käyttö oppilaitoksena. Kohteella ei todettu riskiperusteista kunnostustarvetta. Haitta-ainepitoisuudet tulee ottaa huomioon kaivutöitä tehdessä kunnostussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Tutkimuksessa todetut raskaat öljyhiilivedyt C21-C40 ovat niukkaliukoisia veteen, haihtumattomia ja kulkeutumattomia. Todetut PAH-yhdisteet ovat haihtumattomia, hyvin heikosti vesiliukoisia ja ne luokitellaan kulkeutumattomiksi. Lyijy on haihtumaton, hyvin heikosti veteen liukeneva ja veden mukana kulkeutumaton. Todetut haitta-aineet eivät ole haihtuvia, joten ne eivät kulkeudu kaasufaasina ilmassa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai luonnonsuojelualueella, joten se ei ole luonnonolosuhteiltaan herkkä. Kohteen läheisyydessä ei myöskään sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita.

Heikosti veteen liukenevien haitta-aineiden kulkeutuminen kohteella pohjavesikerrokseen on hyvin epätodennäköistä. Kulkeutumista vähentää myös merkittävästi se, että vajovesien muodostuminen on kohteen olosuhteissa vähäistä.

Kiinteistöllä tulee suunnitelmien mukaan toimimaan oppilaitos, jonka ympäristö tullaan todennäköisesti pinnoittamaan asfaltilla, erilaisilla pintarakenteilla sekä puhtaalla pintamaalla. Lisäksi rakennukset tulevat peittämään maaperää. Alue tulee tulevaisuudessa olemaan pääosin pinnoitettu, jolloin pintamaan pölyämien sekä sade- ja sulamisvesien pääsy maahan estyy tai vähintäänkin vähenee merkittävästi. Pintavaluntaa ei myöskään pääse syntymään päällysteiden tai kasvillisuuden peittäessä haitta-ainepitoisen pintamaan. Tutkimushetkellä haitta-ainepitoista maaperää peitti asfalttipinnoite sekä kasvillisuus. Näin ollen kohteella ei arvioida nykytilassa eikä tulevassa käytössä muodostuvan merkittäviä määriä haitta-ainepitoista maapölyä, vajovettä tai pintavaluntaa.

Kohteen maaperän päälle tulee asfalttipinnoite tai muu pintarakenne haitta-aineettomista materiaaleista, joten haitta-aineille ei näin ollen voi altistua suoran ihokosketuksen tai haitta-ainepitoisen pölyn välityksellä. Alueelta voidaan myös poistaa haitta-ainepitoiset maakerrokset rakennustöiden yhteydessä.

Haitta-aineiden kulkeutuminen hengitysilmaan arvioitiin edellä epätodennäköiseksi, joten hengitysilman välityksellä altistuminen arvioidaan myös epätodennäköiseksi. Haitta-ainepitoisilla alueilla ei kasvateta ravintokasveja. Alueella ei myöskään esiinny talousvesikäytössä olevaa pohjavettä. Altistuminen ravinnon tai talousveden välityksellä arvioidaan näin ollen merkityksettömäksi.

Alueella esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä.

Haitta-aineet esiintyvät asfalttipinnoitteen tai kasvillisuuden alapuolella, joten linnut tai alueella mahdollisesti oleskelevat nisäkkäät eivät pääse altistumaan haitta-aineille. Pilaantumien pienialaisuuden vuoksi eliöstön altistumisen ei arvioida olevan kokonaisuudessa merkittävää eikä alueella esiintyvistä haitta-aineista arvioida aiheutuvan ekologista riskiä.

Puhdistustavoitteet

Kunnostustavoitteeksi ehdotetaan tutkimuksissa todettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Käytännössä kaikki tutkimuksissa todetut, VNa:n 214/2007 kynnysarvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet tulevat poistetuiksi rakentamisen vuoksi. Maa-ainekset, joissa havaitaan haitta-aineen hajua tai haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 kynnys- tai ohjearvot, poistetaan ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Puhdistuksen toteutus

Kohteella tullaan tekemään rakentamiseen liittyviä kaivutöitä, joiden yhteydessä toteutetaan massanvaihto.

Kunnostusalueelle varataan varmuuden vuoksi välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan tarvittaessa varastoida esimerkiksi laboratorioanalyysien valmistumisen ajan.

Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön ennen töiden aloittamista. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Pilaantuneen maan vastaanottopaikan kanssa sovitaan pilaantuneen maan vastaanotosta ja massojen toimitukseen liittyvistä käytännöistä hyvissä ajoin ennen maa-aineksen toimitusta.

Kohteelle valittu ympäristötekninen valvoja valvoo kaivutyötä ja massojen loppusijoittamista pilaantuneisuustutkimuksen tulosten sekä tarkkailunäytteiden avulla.

Mikäli jätettä havaitaan kunnostusvaiheessa, ne lajitellaan ja toimitetaan lajiteltuna soveltuville jäteasemille.

Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun pilaantunut maa-aines on poistettu, toimitettu luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan ja kunnostuksen lopputulos on varmennettu maanäytteistä laboratorioanalyysein.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana otettavien näytteiden ja niille tehtävien mittausten sekä laboratorioanalyysien perusteella. Mikäli massoissa on aistinvaraisesti tai kenttämittareilla havaittavaa poikkeavuutta, näytteitä otetaan tiheämmin. Vähintään 10 % kenttämittarilla määritetyistä tarkkailunäytteiden pitoisuuksista varmennetaan laboratorioanalyysein.

Kaivun jälkeen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista edustavia jäännöspitoisuusnäytteitä. Kohteelle on arvioitu muodostuvan kaksi melko pientä ja matalaa kaivantoa. Kaivannoista otetaan vähintään yksi kokoomanäyte seinämistä ja vähintään yksi kokoomanäyte pohjasta. Yhteensä jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan neljä, ellei työn aikana ilmene tarvetta ottaa enemmän jäännöspitoisuusnäytteitä. Kaivannoista analysoidaan niistä ennakkotutkimuksissa havaitut haitta-aineet.

Tutkimustulosten perusteella jälkiseurannan tarvetta ei arvioida olevan.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostettava alue aidataan ja alueelle tuodaan pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat kyltit. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään.

Välivarastointialueen alapuolisen maaperän pilaantuminen välivarastoinnin seurauksena tulee estää esimerkiksi käyttämällä suojapeitettä varastoitavien haitta-ainepitoisten massojen alla.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Kuljetuskaluston renkaat tulee tarvittaessa puhdistaa ennen alueelta poistumista, jos niihin on tarttunut pilaantunutta maa-ainesta. Tarvittaessa kasalla olevia haitta-ainepitoisia massoja kastellaan tai pidetään peitettyinä pölyämisen estämiseksi.

Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan asianmukaisilla siirtoasiakirjoilla, joista yksi kappale jätetään vastaanottopaikkaan, yksi kuljetusliikkeelle ja yksi palautetaan ympäristötekniselle valvojalle.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen

Mikäli kaivualueen seinämiin tai pohjaan jää VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko tai eriste riippuen jäävien haitta-aineiden kulkeutumispotentiaalista.

Työmaavesien käsittely

Mikäli kohteella muodostuu kaivantovettä, kaivantovedestä otetaan vesinäytteitä.

Mahdollisessa työmaavesien käsittelyssä huomioidaan Helsingin kaupungin työmaavesiohje. Tarvittaessa kaivantovesien jätevesi- ja sekavesiviemäriin johtamiseen pyydetään lupa viemärin omistajalta (HSY). Johtaminen tehdään HSY:n ohjeiden mukaan.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Huomattavasta massamäärien ylityksestä ilmoitetaan tilaajalle.

Varmistetaan massojen loppusijoituspaikan kapasiteetti ja tiedotetaan urakoitsijaa massamäärien kasvusta ja sen vaikutuksesta työn kestoon.

Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, työ keskeytetään ja havainnoista ilmoitetaan tilaajalle ja ympäristöviranomaiselle. Kunnostusta jatketaan ympäristöviranomaisen ohjeiden mukaisesti.

Mikäli alueen maaperässä havaitaan merkittävästi voimakkaampia haitta-ainepitoisuuksia kuin ennalta oli tiedossa, niin massoista otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi. Havainnoista ilmoitetaan tilaajalle ja ympäristöviranomaiselle. Ylimääräinen kunnostustarve ja massamäärä arvioidaan ja massat toimitetaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan.

Jos kunnostustavoitetta ei syystä tai toisesta saavuteta, niin selvitetään haitta-ainepitoisuudet, esiintymismatriisi (vesi, kaasu, maa-aines jne.) sekä esiintymislaajuus ja -syvyys. Neuvotellaan jatkotoimenpiteistä (mm. kunnostuksen jatkaminen eri menetelmillä, eristysratkaisut, riskinarviointi) tilaajan ja viranomaisen kanssa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle ennen työn aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta. Kunnostuksen päättymisestä tehdään erillinen ilmoitus.

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivutöiden aikana kirjaa vähintään seuraavista asioista:
- Tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka ja toimitusajankohta)
- Tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset)
- Tiedot jäännöspitoisuuksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset)
- Tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä kynnysarvomaista (pitoisuudet, sijaintipaikka/paikat jossa hyötykäytetty)
- Tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka)
- Rakennetut huomio- ja eristerakenteet (sijainti, materiaali, rakentamisajankohta, valokuva)
- Havainnot ja poikkeamat suunnitelmista, syyt poikkeamiin

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana.

Kaivutöiden valmistuttua laaditaan toimenpideraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:
- Kohteen tunnistetiedot
- Kaivutyön toteutus ja aikataulu
- Haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
- Tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
- Kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
- Jäännöspitoisuudet
- Asennetut huomio- ja eristerakenteet
- Tiedot hyötykäytetyistä maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet)
- Vesien käsittely

Toimenpideraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön tarkastettavaksi.

Puhdistustyön ajankohta

Puhdistustyö tehdään rakennusurakan alkaessa heinäkuussa 2021

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. Helsingin Yliopistokiinteistöt on antanut SRV Rakennus Oy:lle valtuuden hoitaa Pietari Kalminkadun Kumpulan uudisrakennustyömaahan liittyvää pilaantuneiden maiden asiaa.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut SRV Rakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kumpulassa osoitteessa Pietari Kalmin katu 5, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä seuraavien maaperän pintakerroksia koskevien puhtaustavoitteiden mukaisesti. Päällystämättömillä alueilla maaperän vähintään 0,5 metrin paksuisessa pintakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2,3,4 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 6§)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin haihtuvan tai muuten herkästi kulkeutuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava hyvissä ajoin tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristys- ja huomiorakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (YSL 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten ja pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikat on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen maa-ainesten kuljettamista pois työmaalta. (YSL 172 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, mutta ei kuitenkaan haisevia tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia. Maa-ainesten hyödyntäminen ei saa olla ristiriidassa määräyksen 1 tavoitteiden kanssa. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana. (YSL 172 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköllä on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperän pilaantumisen ajankohta ei selvinnyt ennakkotutkimuksissa.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu alueen nykytilaan pääosin asfaltoituna pysäköintialueena ja tulevaan käyttöön oppilaitoksena. Riskinarviossa on huomioitu havaittujen öljyhiilivetyjen eri fraktioiden ominaisuudet ja pitoisuudet.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Tavoitteena on poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset siihen pitoisuustasoon, että maasta ei aiheudu asemakaavan mukaisessa käytössä riskiä alueen käyttäjille. Koska asemakaavan mukaisessa käytössä kohteessa toimii oppilaitos, niin on tarpeen varmistaa, että kohteen päällystämättömillä alueilla on riittävä suojakerros maa-aineksia, joissa ei ole havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja näin vältytään altistumiselta haitallisille aineille.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen tai eristäminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Määräyksellä ulkopuolisten pääsyn estosta ja alueen merkitsemisestä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen. Tämän vuoksi myös pilaantuneen maa-aineksen kuormat on kuljetettava peitettynä.

Tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Jätelain (646/2011) 13 §:n vaatimuksia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä on noudatettava myös rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden käsittelyssä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on annettava mahdollisuus tarkastaa suunnitelma, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 § Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 § Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3,10, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.