Asemakaavan muutos nro 12810, Jollas ja Hevossalmi, suojeltavat pientalot

Diaarinumero HEL 2021-007610

8. / 166 §

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Jollaksen ja Hevossalmen suojeltavat pientalot, tarkistettu asemakaavan muutosehdotus (nro 12810)

Kaupunkiympäristölautakunta

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

19.3.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12810, osat 1–5, (liitteet nrot 3–7) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Hevossalmi, Jollas) korttelia 49134, kortteleita 49154–49156, korttelia 49206, korttelin 49120 tonttia 2, korttelin 49124 tonttia 18, korttelin 49126 tonttia 5, korttelin 49133 tontteja 4 ja 7, korttelin 49151 tonttia 3, korttelin 49153 tonttia 4, korttelin 49157 tontteja 1–9, korttelin 49159 tonttia 3, korttelin 49160 tonttia 10, korttelin 49165 tontteja 11 ja 14, korttelin 49247 tonttia 7, korttelin 49265 tonttia 4, korttelin 49266 tonttia 5, yleisten rakennusten korttelialueita, loma- ja virkistyspalveluiden korttelialuetta, lomakäyttöön tarkoitettua aluetta, lähivirkistysalueita ja venevalkama-alueita (muodostuu uudet korttelit 49451–49456).

Lisäksi lautakunta päätti

ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2021-007610

ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Käsittely

Asian aikana kuultavina oli arkkitehti Leena Holmila. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee eräitä Jollaksen ja Hevossalmen kiinteistöjä. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen turvataan suojelemalla ne asemakaavalla. Kaavaratkaisu on tehty, koska Jollaksen alue on voimakkaassa muutoksessa ja alueen vanhempi rakennuskanta on alkanut korvautua uudisrakennuksilla ilman, että rakennussuojelukysymyksiä alueella on arvioitu kattavasti. Valtaosa alueen rakennuksista on rakentunut 1990-luvulla tai myöhemmin. Alueen asemakaavojen rakennusten suojeluun tähtäävät määräykset ovat vanhentuneita tai puutteellisia, minkä vuoksi alueen asemakaavoitus on tullut ajankohtaiseksi.

Tavoitteena on, että alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu- ja muut asemakaavamerkinnät ajantasaistetaan asemakaavan muutoksella. Lisäksi asemakaavamuutoksella tarkistetaan eräiden kaupungin omistamien rakennusten ja kiinteistöjen osalta asemakaavamerkintöjen ajantasaisuus.

Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata Jollaksen alueen kulttuurihistoriallisesti vielä suojelemattomien arvokkaiden rakennusten säilyminen suojelemalla ne asemakaavalla.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että uudet suojelumerkinnät kohdistuvat rakennuksiin, joilla on erityistä kaupunkikuvallista, kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista merkitystä.

Kaavaratkaisulla syntyy vähäisesti uutta asuntokerrosalaa yhden tontin osalta, kaavaratkaisu koskee pääosin vain olemassa olevia rakennuksia. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus tonteilla säilyy.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista uudistamalla olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi huomioiden alueen erityispiirteet. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jollaksen suunnitteluperiaatteet 11.6.2019.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Jollaksen ja Hevossalmen alue on pääasiallisesti pientalovaltaista asuinaluetta, jonka asemakaavat ovat pääosin 1970 - 1990-luvuilta. Valtaosa alueen rakennuksista on rakentunut 1990-luvulla tai myöhemmin, mutta alueella on myös jonkin verran vanhempaa rakennuskantaa. Kaavamuutoksen kohteena olevat rakennukset on rakennettu pääosin ennen 1960-lukua, lukuun ottamatta 1980-luvulla rakennettua Laitatuulenkaaren pientalokokonaisuutta. Osa kaavamuutoksen kohteena olevasta vanhemmasta rakennuskannasta on suojeltu jo aiemmissa asemakaavoissa.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1977- 2010), ja niissä alue on merkitty asuinrakennusten, asuin- ja erillispientalojen tai kytkettyjen pientalojen, yleisten rakennusten sekä loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi ja lähivirkistysalueeksi.

Suunnittelualueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisomistuksessa lukuun ottamatta Laitatuulenkaaren pientalotontteja ja muutamaa muuta kiinteistöä, jotka omistaa kaupunki. Lisäksi kaupunki omistaa pääosin virkistysalueet, joita asemakaava koskee. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

Helen Oy
Helen Sähköverkko Oy
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
Museovirasto
Uudenmaan ELY-keskus
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kulttuuriympäristöön ja vesihuoltoon. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että suojelumerkintöjä on tarkennettu ja olemassa olevat vesihuoltolinjat on huomioitu kaavaratkaisussa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat suojelumerkintöihin, Villa Salmelaan, Villa Svalvikiin, kaavakarttamerkintöihin, rakennusjärjestykseen ja lintuihin. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että suojelumerkintöjä on tarkistettu ja tarkennettu, Villa Svalvikiin on sallittu asumista välttämätöntä kiinteistöhuoltoa varten, kerrosalamerkintöjä on tarkistettu ja lisäksi laajennettu kaava-aluetta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 7 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 9.11.–8.12.2023

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirje ulkokuntalaiselle maanomistajalle.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat Villa Salmelan tonttiin ja sitä ympäröivään Regina von Emmeritzin puistoon.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat yhdyskuntatekniseen huoltoon, kulttuuriympäristöön, omistajien yhdenvertaiseen kohteluun ja Santahaminan ampumatoiminnan melualueeseen. Helsingin Sähköverkko Oy, Museovirasto ja kaupunginmuseo ilmoittivat lausunnoissaan, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavamuutosehdotukseen.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

Helsingin Sähköverkko Oy
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
Museovirasto
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo
Vanhusneuvosto
Puolustusvoimat

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.