Lainan myöntäminen, uudisrakennushanke, Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta ry

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry. on perustettu vuonna 1864 ja se on Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta. Helsingin VPK tarjoaa monipuoliset pelastus- ja turvallisuustoiminnan harrastusmahdollisuudet kymmenestä ikävuodesta ylöspäin. Vuonna 2020 palokunnalla oli yhteensä 160 jäsentä, jotka jakautuvat seitsemään osastoon: Nuoriso-osasto, miehistöosasto, hälytysosasto, riskienhallintaosasto, naisosasto sekä kaksi veteraanijoukkuetta. Toiminta jakautuu vastaavasti nuorisotoimintaan, pelastustoiminnan harjoitteluun,
pelastustoimintaan, turvallisuusviestintään ja -harjoitteisiin sekä muuhun yhdistystoimintaan.

Helsingin VPK on sopimuspalokuntana osa kaupungin pelastustoimintaa ja sen hälytysosasto on mukana myös ns. vastehälytyksissä, joissa sammutusyksikkö lähetetään hälytyskeskuksen välityksellä suoraan tehtävään. Hälytysosaston jäsenet täyttävät pelastuslaitoksen asettamat vaatimukset. Helsingin VPK:n toiminta-alueena on koko kaupungin alue ja eritasoisia hälytyksiä on vuositasolla ollut noin 100 kappaletta.

Helsingin VPK paloasema on vuodesta 1956 toiminut osoitteessa Albertinkatu 29 sijaitsevassa kerrostalon kellarikerroksessa. Tilat ovat ajan myötä muuttuneet toimintaan huonosti sopiviksi ja lisäksi uudemmat ja suuremmat paloautot eivät enää mahdu tiloihin. Huolellisen suunnittelun ja kartoituksen jälkeen Helsingin VPK päätyi uudisrakennuksen rakentamiseen Jätkäsaaren alueelle. Uuden paloaseman tilat on suunniteltu tukemaan palokunnan nykytoimintaa ja kaupungin pelastustoiminnan nykyisiä turvallisuusvaateita. Uudisrakennuksen kokonaispinta-alaksi on suunniteltu noin 750 m², johon rakennetaan 250 m² käsittävä korkea neljän autopaikan talliosa ja kaksi 250 m² päällekkäistä normaalin huonekorkeuden toimintatilaa. Alustavasti hankkeen on ajateltu valmistuvan vuoden 2022 aikana.

Kaupunkiympäristön toimiala on vuokrannut Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry:lle Helsingin kaupungin 20. kaupunginosassa, osoitteessa Messipojankuja 7, sijaitsevan 884 m² suuruisen tontin enintään siihen saakka, kunnes hankkeen toteuttamiskelpoisuuden myötä pitkäaikainen vuokrasopimus on mahdollinen.

Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry hakee kaupungilta 2 400 000 euron suuruista lainaa uuden paloaseman rakentamiseksi. Valtion palosuojelurahasto on 24.3.2020 myöntänyt Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry:lle hanketta koskevan 220 000 euron avustuksen, joka käytetään kaupungin lainan lyhentämiseen rakennuksen valmistuttua.

Pelastuslautakunta on puoltanut lainan myöntämistä Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry:lle.

Talousarviokohdassa 9 01 02 35, Lainat vapaapalokunnille on varattu määrärahaa 2 540 000 euroa.

Kuntalaki

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnetyn 2 400 000 euron lainan perusteella.

Valtiontuki

Ennen lainan myöntämistä on arvioitava, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

Euroopan komission tiedonannon 2016/C 262/01 mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaaja on yritys. Yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Tiedonannon kohdassa 17 on todettu, että valtiontukisääntelyä ei sovelleta, kun yksikkö harjoittaa ei-taloudellista toimintaa kuten julkisen vallan käyttöä. Yksikön voidaan katsoa toimivan julkisen vallan käyttäjänä silloin, kun kyseessä oleva toiminta kuuluu valtion keskeisiin tehtäviin tai liittyy näihin tehtäviin luonteeltaan, tavoitteeltaan sekä siihen sovellettavilta säännöiltään. Esimerkkeinä julkisen vallan käyttöön liittyvistä toiminnoista kohdassa mainitaan mm. armeija, poliisi sekä ilma- ja meriliikenteen turvallisuus ja valvonta. Tiedonannon kohtien 214 ja 215 mukaan ei-taloudellisiksi toiminnoiksi katsotaan myös lentokenttien ja satamien yhteydessä toimivat pelastus- ja palontorjuntatoiminnot.

Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta ry:n ei katsota harjoittavan taloudellista toimintaa, koska yhdistys harjoittaa Suomen pelastustoimen järjestelmään kiinteästi kuuluvaa pelastustoimintaa. Kyse on valtiontukisääntelyn näkökulmasta julkisen vallan käyttöön liittyvästä toiminnasta. Suunniteltuun lainaan, joka kohdistuu tuensaajan pelastus- ja palontorjuntatoiminnassa käytettävään uudisrakennuksen rakentamiseen, ei näin ollen sisälly SEUT (1) artiklan mukaista valtiontukea. Mikäli yhdistys kuitenkin joiltain osin harjoittaisi myös taloudellista toimintaa, yhdistys on velvollinen pitämään siitä erillistä kirjanpitoa.

Päätös tullut nähtäväksi 06.10.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.