Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Orapihlajatie 20, 24 ja 26, Asunto Oy Helsingin Jalava, Asunto Oy Helsingin Pyökki, Asunto Oy Helsingin Poppeli

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Asunto Oy Helsingin Saarnen, Asunto Oy Helsingin Jalavan, Asunto Oy Helsingin Pyökin ja Asunto Oy Helsingin Poppelin, c/o YIT Suomi Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Asunto Oy Helsingin Saarni (Orapihlajatie 22, 00320 Helsinki), Asunto Oy Helsingin Jalava (Orapihlajatie 20, 00320 Helsinki), - Pyökki (Orapihlajatie 24, 00320 Helsinki, - Poppeli (Orapihlajatie 26, 00320 Helsinki) c/o YIT Suomi Oy (Panuntie 11, 00620 Helsinki), Y-tunnukset: 3178433-8 (Saarni), 3163101-6 (Jalava), 31633110-4 (Pyökki) ja 3163107-5 (Poppeli)

**********

Alueen omistaja

Osoitteissa Orapihlajatie 20, 24 ja 26 kiinteistöjen maanomistaja on Ålandsbanken Lunastustontti I Ky (Y-tunnus 2911226-8). Osoitteessa Orapihlajatie 22 kiinteistön omistaa Asunto Oy Helsingin Saarni/ co YIT Suomi Oy. Ilmoitukseen on liitetty maanomistajan antama valtakirja ilmoituksen tekijöille asian hoitamiseksi. Ilmoitukseen on liitetty myös YIT Suomi Oy:n valtakirja Sanna Lukkariselle asian hoitamiseksi koskien määräalaa 91-420-1-1239-M501, joka tulee osaksi tonttijakotonttia 91-29-82-5 ja jolla YIT Suomi Oy on maanvuokralaisena.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitus koskee kiinteistöt 91-29-82-3, 91-29-82-4, 91-29-82-5 ja 91-29-82-6 kattavaa aluetta Haagan kaupunginosassa osoitteissa Orapihlajatie 20, 22, 24 ja 26. Kiinteistöjen alue on vahvistetussa asemakaavassa (26.3.2021) osoitettu asuinkerrostaloille ja ilmoituksen tekijät ovat rakennuttamassa alueelle asuinkerrostaloja. Alue rajautuu pohjoisessa Orapihlajatiehen ja etelässä kävelytiehen ja rautatiealueeseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 30 metrin etäisyydellä pohjoisessa, itäpuolella on kapea puistoalue.

Rataliikenne alkoi kohdealueella vuonna 1903, kun päärata Turkuun kulki siitä läpi. Vuoden 1940 aikoihin rata siirrettiin etelämmäksi ja vanha rata jäi pistoradaksi. Pistoraiteelle sijoitettiin VR:n korjauspaja, joka oli toiminnassa vuosina 1940–1970. Maaperätutkimuksia toteutettaessa vuonna 2016 alue oli metsittynyttä joutomaata, jossa oli jäljellä joitain betonirakenteita, ratapölkkyjä ja asfalttikasoja.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Kohteella on tehty vuonna 2016 maaperän haitta-aineiden tutkimus. Tutkimusraportin mukaan tutkitulla 12373 m2 alueella pilaantuneen alueen laajuus on arviolta 500-600 m2 ja pilaantuneen maan määrä n. 800 tonnia. Muutamassa näytepisteessä havaittiin pilaantuneisuutta osoittavia pitoisuuksia haitta-aineita (kupari, sinkki, fluoranteeni) tai kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia (yksittäiset PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C10-C40, arseeni, kadmium, lyijy).

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 29.6.2021. Ilmoitusta on täydennetty 4.8.2021 koskien kohdealueeseen sisältyviä kiinteistöjä ja liitteessä esitetyn kaavan vahvistumista.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Liite 1 kartat pilaantuneista alueista, kiinteistörajoista ja tonttijaosta (tonttijakokartta_tj3638)
- Liite 2 kaavaluonnos 10_2018
- Liite 3 Tutkimusraportti (YIT Rakennus Oy, Maaperän haitta-ainetutkimus, Orapihlajantie 24, Helsinki, työ:318-214, Geotek Oy 21.11.2016)
- Liite 4 Tutkimusraporttiin liitetty puhdistussuunnitelma (raportin liite 6 Puhdistussuunnitelma, Orapihlajantie 24, Geotek Oy 29.6.2021)
- Liite 5 Tarkkailusuunnitelma
- Liite 6 Naapurit
- Maanomistajan ja yhden haltijan valtakirjat

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohteella vuonna 2016 tehdyssä maaperän haitta-ainetutkimuksessa kaivettiin kaivinkoneella 15 koekuoppaa näytteenottoa varten. Tutkimusraportissa todetaan, että alueella havaittiin humuskerroksen alla 1 – 1.5 metrin paksuinen täyttösora tai hiekkakerros, jonka alapuolella on savikerros tai kalliopinta. Alueella on kalliopaljastumia useassa paikassa, mutta kaikista koekuopista ei havaittu kalliopintaa (kallio yli kahden metrin syvyydessä).

Muutamassa koekuopassa havaittiin tiilen, betonin ja rakennusjätteen paloja.

Koekuoppiin ei kertynyt vettä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä niitä ole sen läheisyydessä (noin 4 km). Alueen länsipäädystä lähtee avo-oja, joka johtaa mereen laskevaan Mätäojaan. Meri on noin 2,4 km etäisyydellä.

Maaperän pilaantuneisuus

Koekuopista otettiin yhteensä 33 näytettä eri maalajit huomioiden. Näytteitä arvioitiin aistinvaraisesti ja 16 näytettä toimitettiin laboratorioanalyyseihin. Näytteistä määritettiin öljyhiilivetyjen, metallien, PAH-yhdisteiden ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia.

Kohteen maaperätutkimuksissa havaittuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisiin viitearvoihin.

Ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin kuparia ja sinkkiä (2 näytepistettä, pintamaa) ja alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina todettiin sinkkiä (1 näytepiste 1…1,5 m syvyys) ja PAH-yhdisteistä fluoranteenia (1 näytepiste 1…1,5 m syvyys).

Lisäksi maaperänäytteissä todettiin joitakin kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia arseenia, kadmiumia ja lyijyä pintamaassa. Kahdessa näytepisteessä öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuuden maaperässä todettiin ylittävän valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvon. Näytepisteet sijaitsevat koekuopilla, joiden alueella havaittiin öljyn hajua. Lisäksi erilaisia PAH-yhdisteitä havaittiin yhtä lukuun ottamatta kaikilla tutkituilla näytepisteillä. Merkittäviä PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ei havaittu.

Kohdetutkimusten tyypillisiä epävarmuustekijöitä ovat puutteelliset tiedot haitta-aineiden esiintymisestä kohteessa. Tutkimusten perusteella pitoisuuksien lähde tontilla on pystytty kohtalaisesti arvioimaan. Öljyhiilivetyjen, sinkin, kuparin ja PAH-yhdisteiden esiintyminen tontilla ja pitoisuudet koekuoppien välisellä alueella voivat kuitenkin vaihdella

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tutkimusraportin (2016) mukaan tutkitulla 12373 m2 alueella pilaantuneen ja öljylle haisevan alueen laajuus on arviolta 500-600 m2 ja pilaantuneen maan määrä n. 800 tonnia. Todellinen pilaantuneen maan määrä tarkentuu vasta lisätutkimuksilla tai kunnostuksen aikaisissa tutkimuksissa.

Pilaantuneisuus sijaitsee täyttösora- tai hiekkakerroksessa noin 0 – 1.5 m syvyydessä. Maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa ei ole mahdollista, johtuen haitta-aineiden ominaisuuksista ja pitoisuustasosta (pilaantuneisuuden leviämisriski ja öljylle haiseva maa).

Kiinteistöllä ei harjoiteta nykyisin tai tulevassa maankäytössä hyötykasvien viljelyä eikä aluetta käytetä vedenhankintaan. Nykytilanteessa ihmisen altistumisriski haitta-aineille arvioidaan vähäiseksi, koska kiinteistö on tällä hetkellä joutomaana.

Puhdistustarpeen arvioimiseksi ja puhdistustavoitteen asettamiseksi tutkimusraportissa on tehty kohdekohtainen terveysriskien ja ekologisten riskien arviointi, joka huomioi kohteen tulevan käytön asuinkerrostaloalueena. Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu todettujen pitoisuuksien tai ominaisuuksien mukaan fluoranteeni, kupari, sinkki, bentso(a)pyreeni ja raskaat öljyhiilivedyt C21-C40. Fluoranteeni on nelirenkainen PAH-yhdiste, jota päätyy ympäristöön mm. polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. Fluoranteeni on niukasti vesiliukoinen, mutta jakautumiskertoimensa perusteella aine ei kulkeudu merkittävästi maaperässä. Fluoranteenin biologinen hajoaminen maaperässä on hidasta. Kupari, sinkki ja raskaat öljyjakeet C21 – C40 ovat käytännössä pysyviä, eivätkä ne juurikaan kulkeudu, mutta maankaivutöiden aikana haitta-aineet saattavat kulkeutua maan pölyämisen vaikutuksesta.

Käsitteellisen mallin perusteella kohteelta todettujen haitta-aineiden mahdollisia kulkeutumis- ja altistusreittejä voisivat olla pintamaan pölyäminen ja suora ihokontakti maanrakennustöiden aikana tai lasten leikkipaikalla. Lisäksi on vähäinen mahdollisuus, että nämä maaperässä käytännössä pysyviksi ja heikosti kulkeutuviksi arvioidut haitta-aineet kulkeutuisivat veden mukana syvemmälle maaperään. Suora vaikutus maaperän eliöstöön olisi mahdollinen. Muut tarkastellut kulkeutumis- ja altistusreitit arvioidaan merkityksettömiksi: kulkeutuminen talousveteen (ei kaivoja), kulkeutuminen ravintokasveihin (ei ravintokasveja), haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan (ei haihtuvia haitta-aineita), pintavalunta vesistöihin ja sitä kautta pohjasedimentteihin (maankäyttö nykytilanteessa).

Pitoisuustarkastelun perusteella nykytilanteessa merkittävimmän riskin aiheuttaa ylemmän ohjearvon ylittävät kuparin ja sinkin pitoisuudet kohteen maaperässä. Mikäli tulevien rakennusten pintamaakerroksiin tai rakennuksen välittömään läheisyyteen jää kuparilla tai sinkillä pilaantunutta maata, on haitta-aineille altistumisen mahdollisuus olemassa. Pienillä lapsilla suurin riski liittyy suun kautta tapahtuvaan altistukseen (maan syönti). Kupari, sinkki, fluoranteeni ja raskaat öljyjakeet C21 – C40 eivät kulkeudu sisäilmaan.

Altistumisreitin perusteella ihokontakti aiheuttaa tulevan maankaivutyön aikana suurimman terveysriskin ihmisillä. Asianmukainen suojautuminen ehkäisee merkittävän altistumisen.

Tutkimuskohteessa arvioidaan maaperäeliöstölle aiheutuvan suurin ekologinen riski ravinnon kautta tapahtuvasta altistumisesta.

Puhdistustarvetta arvioitiin olevan viiden koekuopan alueella, joissa on havaittu joko sinkin, lyijyn ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksien ylittävän valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alemman ohjearvon tai öljyn hajua ja raskaita öljyhiilivetyjä. Lisäksi suositeltiin poistamaan haitta-ainepitoinen pintamaa kahden koekuopan läheisyydestä, joissa on todettu kohonneita pitoisuuksia lyijyä ja PAH-yhdisteitä. Alueelta havaittu arseenin kohonnut pitoisuus ei aiheuta toimenpiteitä, koska pitoisuus on todennäköisesti luonnollinen.

Puhdistussuunnitelmassa (29.6.2021) puhdistustavoitteeksi on asetettu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus on esitetty 29.6.2021 päivätyssä puhdistussuunnitelmassa. Puhdistus toteutetaan massanvaihdolla. Kohteessa todetut haitta-aineet ja jätteellinen maa-aines eivät mahdollista hitaampia in situ -puhdistusmenetelmiä. Haitta-ainepitoisen maan kaivutyö tehdään rakentamisen vaatimassa aikataulussa, syyskuussa 2021.

Kaivetut maa-ainekset lajitellaan niiden pilaantuneisuuden ja jätteellisyyden perusteella valvojan ohjeiden mukaisesti. Poistettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla (yksi kappale vastaanottopaikkaan, yksi kuljettajalle ja yksi ympäristötekniselle valvojalle). Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään puhdistuksen loppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja tai tilaaja säilyttää asiakirjoja kolme vuotta työn päättymisestä.

Jätteellisiä maa-aineksia ei lähtökohtaisesti seulota kohteessa, jos se on mahdollista, vaan ne toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteellisenä maa-aineksena. Maa-aineksen seassa käsin eroteltavissa olevat puujätteet, kuten parrut tai tiili/betonijäte käsitellään omana loppusijoitettavana tuotteena.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Työtä valvoo ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa pilaantuneilla alueilla tehtäviä kaivuja. Valvojan tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja -havainnot, poistettavan maa-aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aikana ilmenee puhdistussuunnitelman muutostarpeita.

Kaivumassoista ja kaivupohjasta otetuista näytteistä tutkitaan kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Puhdistuksen lopputulos varmennetaan jokaisen kaivannon seinämistä ja pohjasta otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä. Vähintään noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä ja kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, öljyhiilivedyt C10-C40 ja PAH-yhdisteet. Mikäli kaivun aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina, analysoidaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteistä niiltä alueilta, joilla ko. haitta-aineita todettiin.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertovin kyltein.

Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei leviä työmaan ulkopuolelle. Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Massojen kuljetukseen käytettävien kuorma-autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pesemällä tai esim. murskepatjalla ajamalla ennen kuin ajoneuvot poistuvat alueelta. Tarvittaessa lähialueen katuja puhdistetaan harjakoneella. Pölyämisen estämiseksi kasalla olevia maa-aineksia kastellaan tarvittaessa tai ne peitetään. Voimakkaan tuulen ja sateen aikana työ keskeytetään tarvittaessa.

Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla ja heille annetaan yksityiskohtaiset ohjeet työskentelystä pilaantuneen maa-aineksen puhdistustyömaalla.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyy vettä, otetaan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään maaperässä todetut haitta-aineet sekä kiintoaine. Mahdollinen kaivantovesi poistetaan imuautolla tai pumpataan viemäriin. Vesien viemäröinnistä tehdään sopimus HSY:n kanssa ja viemäröinnissä noudatetaan saatuja ohjeita.

Vesiä ei johdeta maastoon ilman valvovan ympäristöviranomaisen lupaa. Vedet käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen maastoon johtamista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kaivettuja materiaaleja ei lähtökohtaisesti välivarastoida kohteessa pitkiä aikoja vaan ne kuljetetaan vastaanottopaikkaan viimeistään laboratorioanalyysien valmistuttua. Alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävien maa-ainesten välivarastointiajaksi arvioidaan enintään yksi työviikko.

Välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti haitta-ainepitoisella, puhdistamattomalla alueella. Jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, estetään alapuolisen maaperän pilaantuminen välivarastoinnin seurauksena esimerkiksi käyttämällä suojapeitettä varastoitavien massojen alla. Mikäli suojapeitettä tai vastaavaa suojausta ei ole käytetty, varmistetaan maaperän puhtaus ottamalla näytteitä kasojen paikoilta välivarastoinnin päätyttyä.

Huomio- ja eristysrakenteet

Mikäli kiinteistön rajan seinämiin jää alemmat ohjearvot ylittäviä epäorgaanisia haitta-ainepitoisuuksia, asennetaan niihin huomioverkko.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyötykäyttää kiinteistön rakennusalueella täytöissä. Hyödynnettävien maa-ainesten tulee olla teknisesti täyttöön soveltuvia eikä niissä saa esiintyä jätteitä tai haitta-aineiden hajua. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei sijoiteta pintamaahan (0–0,5 m). Hyötykäytettävistä maa-aineksista analysoidaan laboratoriossa kohteessa todetut haitta-aineet.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Massamäärän huomattavasta kasvusta ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle. Mikäli alueelta löytyy merkittäviä määriä uusia haitta-aineita, ilmoitetaan näistäkin havainnoista puhdistuksesta vastaavalle ja valvovalle ympäristöviranomaiselle. Mikäli maaperässä havaitaan mahdollisesti erittäin voimakkaita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja, niistä otetaan ylimääräinen edustava kokoomanäyte, joka toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Myös näistä havainnoista ilmoitetaan puhdistuksesta vastaavalle ja viranomaiselle. Työtä jatketaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Tiedottaminen ja raportointi

Kaivutöiden aloittamisesta ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle erillisellä aloitusilmoituksella. Aloitusilmoituksessa kerrotaan työn aikataulu ja työhön osallistuvien tahojen yhteystiedot. Mikäli puhdistussuunnitelmassa, puhdistuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy työn aikana muutostarvetta, valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja puhdistuksesta vastaavaan.

Ympäristötekninen valvoja pitää työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin:
-tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset ml. kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit)
- tiedot jäännöspitoisuuksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset),
- tiedot mahdollisista täyttöihin hyötykäytetyistä kynnysarvomaista (pitoisuudet, hyötykäyttöalueiden sijainnit),
- tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka),
- rakennetut huomio- ja eristerakenteet (sijainti, materiaali, rakentamisajankohta, valokuva),
- havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin.

Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla puhdistuksen aikana. Puhdistustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, jonka työstä vastaava toimittaa hyväksyttäväksi valvovalle ympäristöviranomaiselle. Loppuraportissa esitetään ainakin seuraavat asiat:
- kaivutyön toteutus ja aikataulu,
- kaivantojen sijainnit ja syvyydet,
- tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista,
- kaivutöiden aikainen näytteenotto ja analyysitulokset,
- jäännöspitoisuudet,
- asennetut huomio- ja eristerakenteet,
- tiedot hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista (määrä, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikat ja kerrospaksuudet) sekä
- toteutunut vesienkäsittely

Puhdistustyön ajankohta

Haitta-ainepitoisen maan kaivutyö tehdään rakentamisen vaatimassa aikataulussa, syyskuussa 2021.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Asunto Oy Helsingin Saarni, -Jalava, - Pyökki ja - Poppeli c/o YIT Suomi Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Haagan kaupunginosassa osoitteissa Orapihlajatie 20, 22, 24 ja 26.

1. Puhdistustavoitteet

Kunnostusalueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset esitetyn mukaisesti maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §)

Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa alueen tulevassa käytössä. (VNA 214/2007)

Tiiviillä pinnoitteella päällystettyjen alueiden päällysteiden alapuolisten rakennekerrosten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta ylimmässä 0,2 metrin paksuisessa kerroksessa. Muutoin maaperän ylimmän 0,5 metrin pintakerroksen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseessä olevat maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn lisäksi siten, että kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 20 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa jokaisella kaivualueella tutkimuksissa havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta ja mahdollisista huomiorakenteiden tarpeesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Tällöin asiasta on viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

4. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia voidaan käyttää alueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyin periaattein ja niin, että hyödyntäminen ei ole ristiriidassa puhdistustavoitteita koskevan määräyksen 1 kanssa. Hyötykäytöstä on tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 136 §, JL 5, 6, 8 §)

6. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Jos voimakkaasti haitta-aineelta haisevia maamassoja kuitenkin on tarpeen varastoida alueella, on ko. varastokasat peitettävä myös lyhytaikaisenkin varastoinnin ajaksi. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

7. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n jätevesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n jätevesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana. (YSL 172 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat ennen niiden poistamista alueelta. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on ilmoituksessa mainitun lisäksi esitettävä riittävä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista, tiedot mahdollisesti pilaantuneeksi jääneiden alueiden riskinarvioista, sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuvan aiemmista VR:n toiminnoista (rata, korjauspaja) tai täyttömaan jätteisyydestä ja se on aiheutunut ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Puhdistustavoitteet on asetettu, jotta pilaantuneesta maasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Alueella on havaittu maaperän jätteisyyttä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella tai jättää maaperässä kerroksiin, joista haju voi kulkeutua ilmaan.

Tiiviillä pinnoitteella pinnoitettujen alueiden 0,2 metrin puhtaan maaperän pintakerroksella estetään suoran kosketuksen mahdollisuutta haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen esimerkiksi pinnoitteiden rikkoutumisen tai uusimistöiden aikana. Pinnoittamattomilla alueilla puhtaan maan 0,5 metrin suojakerroksella estetään vastaavasti suora kosketus ja pölyäminen.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Mikäli kaivannot osoittautuvat esitettyjä merkittävästi laajemmiksi, niin kaivantojen seinämäalueilta tulee ottaa esitettyä laajemmin myös näytteitä jäännöspitoisuuksien määrittämiseksi.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

3. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

4. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Suunnitelman toimittaminen tarkastettavaksi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja altistu haitta-aineille työn aikana.

Kunnostustyötä koskevat määräykset ovat tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on etusijajärjestyksen toteuttamiseksi kerättävä toisistaan erillään, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai materiaaleihin. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

7. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä pumpattavan veden todettuihin haitta-ainepitoisuuksiin perustuvan puhdistus- ja johtamissuunnitelman esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Mikäli vesien käsittelysuunnitelmassa esitetään vesien johtamista hulevesiviemäreiden kautta tai vesien imeyttämistä maastoon tulee siinä huomioida mm. seuraavat suunnitelman tarkastusta ohjaavat periaatteet (YSL 7, 68, 155§):
- Maastoon johtamiselle tulee olla maanomistajan lupa. Maanomistaja on vastuussa pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja sitä varten edellytetään maanomistajan suostumus maaperän pilaantuneisuutta aiheuttavia haitta-aineita sisältävän veden johtamiselle maaperään.
- Vedet on ne imeytettävä siten, että imeytys ei lisää haitta-aineita maaperässä eikä alueen pohjavedessä, eikä pohjaveden mukana aiheutuvaa haitta-aineiden kulkeutumista.
- Veden johtaminen hulevesiviemäreiden kautta tai avo-ojaan ei saa myöskään aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa ympäristölle.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen kunnostustyön tarkastamisessa ja muussa viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.