Asemakaavan muutos, Munkkiniemi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee tonttia 30045/1, joka sijaitsee osoitteessa Kärkitie 9. Kaavaratkaisu mahdollistaa tonttitehokkuuden noston nykyisestä tonttitehokkuudesta e=0,10 tonttitehokkuuteen e=0,22 ja kolmen erillisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Kaavaratkaisun tavoitteena on tontin maankäytön tehostaminen säilyttäen samalla alueelle tyypillistä vehreyttä ja sovittaen uudisrakentaminen alueen arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on Pikku Kuusisaarta reunustavan rantamuurin merkitseminen säilytettäväksi Kärkitie 9:n ja Kärkitien tielinjauksen lounaisnurkan osalta. Vesialueelle on tavoitteena sijoittaa Kärkitie 9:n tontin asukkaiden yhteinen laituri siten, ettei se vaikuta alueen maisemakuvaan ja vesiliikenteen olosuhteisiin merkittävästi. Kärkitien katualueen lounaisnurkka muutetaan lähivirkistysalueeksi. Uutta asuntokerrosalaa tulee 330 k-m².

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista vastaamalla osaltaan Helsingin kasvavaan asuntojen kysyntään ja mahdollistamalla uusien asuntojen rakentaminen vetovoimaiselle asuinalueelle. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontilla sijaitsevien asuntojen lukumäärän kasvattamisen nykyisestä yhdestä asunnosta kolmeen asuntoon. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Pikku Kuusisaari koostuu neljästä omakotitalotontista. Alueen pohjoisimmat rakennukset ovat 1950-luvulta (Kärkitie 5 ja 7) ja eteläisimmät rakennukset ovat 1980-luvulta (Kärkitie 3 ja 9). Saaren rakennuksille on ominaista suurehko koko sekä tiilen, rappauksen tai muun kiviaineksen käyttö julkisivuissa ja puun käyttö ikkunoissa tai ikkunoiden läheisyydessä. Tontit ovat yleisilmeeltään hyvin vehreitä, alueella on paljon suurikokoista puustoa. Saaren länsi- ja itäreunoja rajaa suurehkoista kivilohkareista rakennettu rantamuuri. Suunnittelualueelle sijoittuu nykyisin kaksikerroksinen omakotitalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Mikko Heliövaara. Rakennus on valmistunut vuonna 1982.

Alueella on voimassa kolme asemakaavaa: Alueen ensimmäinen asemakaava 2994 (1950), Nimenmuutoskaava 4375 (1958) ja Asemakaava 7633 (1977). Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on osoitettu enintään kahden asunnon omakotirakennusten korttelialueeksi, katualueeksi, puistoalueeksi ja vesialueeksi. Alueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Suunnittelualueen rakennusoikeudeksi on kirjattu 300 k-m².

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteutumisesta aiheutuu kaupungille vähäisiä kustannuksia Kärkitien kaiteiden uusimisesta.

Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta viitesuunnitelmasta saatiin kolme viranomaisten kannanottoa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (HSY) ilmoitti kannanotossaan, että Pikku Kuusisaaressa ei nykyisin ole HSY:n jätevesiviemäriä. Yleisen jätevesiviemärin tarve ja toteutusmahdollisuudet tulee selvittää.

Kaupunginmuseo toi esiin kannanotossaan, että kaava-alueen nykyinen rantaviiva tulee säilyttää ja nykyiset rantatukimuurit suojella sr-merkinnällä kaavamuutoksessa. Kärkitien olemassa oleva hakatuista kivistä tehty kivipengerrys tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Lisäksi hyvin säilyneissä käytössä olevissa historiallisissa teissä (joihin Kärkitie kuuluu) olisi pyrittävä säilyttämään sen muoto ja rakenteet mahdollisuuksien mukaan. Koska Kärkitie on vanha, mutta myöhemmin katkaistu yhdystie, tulisi tielinjan merkitystä korostaa tähän viittaavilla kaiteilla. Tämän johdosta museo esittää kaavaan merkintää, jossa määräyksenä olisi, että Kärkitien päätä rajaavien toteutettavien kaiteiden muoto tulisi olla historiallisesti toteutunutta vastaava.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että yleisen jätevesiviemärin tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia on selvitetty. Selvitysten mukaan yleinen jätevesiviemäri on rakennettavissa alueelle. Kaava-alueen nykyinen rantaviita on säilytetty ja nykyiset rantatukimuurit on merkitty säilytettäviksi sr-m -merkinnällä kaavaratkaisussa. Kärkitien lounaisnurkkaan on lisätty kaavamerkintä, jossa on edellytetty, että Kärkitien päätä rajaavien kaiteiden muoto tulee olla alkuperäistä vastaava.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä alustavasta viitesuunnitelmasta kohdistuivat Kärkitie 9:n tontin rantaan suunniteltuun laituriin ja siihen suunniteltaviin veneiden kiinnitysratkaisuihin, uudisrakentamisen määrään ja uudisrakentamisen arkkitehtoniseen ilmeeseen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uusien asuinrakennuksien on edellytetty kaavamääräyksin sopeutuvan alueen muuhun arvokkaaseen rakennusympäristöön ja mahdollisen yhteislaiturin veneiden kiinnitysratkaisuna on edellytetty käytettävän sivupuomeja.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 7.3.–5.4.2022

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetetty kirje ulkokuntalaiselle maan omistajalle.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen lasitörmäysriskeihin, valosaastetilanteeseen ja kolopesijälintujen pesäpaikkoihin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meritulvariskin ja meluntorjunnan parempaan huomioimiseen kaavaratkaisussa. Lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) esitti lausunnossaan, että HSY on käynnistänyt yleissuunnittelun alueen jätevesiviemäröinnin järjestämisestä.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo

Helen Sähköverkko Oy:llä, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset –liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyvät tarvittavat maankäyttösopimusmenettelyt on saatettu päätökseen. Maankäyttösopimus on allekirjoitettu 10.5.2022 (tonttipäällikön päätös § 26, 10.5.2022).

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 1.4.2022

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 11.11.2021

Päätös tullut nähtäväksi 27.06.2022

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 367 (Kustannusten osalta: ), 368 (Kustannusten osalta), 369 (Kustannusten osalta: ), 373 (Kustannusten osalta) ja 374 (Kustannusten osalta: ) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 373 ja 374 §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.