Vuokraus, vuokrasopimuksen jatkaminen, Kulosaari, Granfeltintie 11, Brändö Seglare r.f. BS

HEL 2021-008470
Asialla on uudempia käsittelyjä
12. / 222 §

Maa-alueen vuokraaminen Kulosaaresta Brändö Seglare rf:lle

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti vuokrata Helsingin kaupungin 42. kaupunginosassa (Kulosaari) sijaitsevan, karttaliitteeseen merkityn noin 3 885 m² suuruisen alueen Brändö Seglare rf:lle veneilytoimintaa varten ajalle 1.1.2022–31.12.2031.

Vuokraukseen liittyvät sopimusehdot määritellään liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta oikeutti liikuntajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia sopimuskauden aikana.

Kaupunki ei vastaa vuokralaiselle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on saapunut 19.7.2021 päivätty Brändö Seglare rf:n hakemus. Hakemus koskee Kulosaaressa sijaitsevan alueen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen uusimista. Alueen nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2021.

Liikuntapalvelukokonaisuus puoltaa vuokrasopimuksen uusimista. Brändö Seglare rf on pitänyt Hylje -saarta tukikohtanaan jo vuodesta 1930. Seura järjestää saaressa erilaista toimintaa ja tekee paljon yhteistyötä lähialueen koulujen kanssa. Brändö Seglare omistaa saareen rakennetut kiinteät rakennukset sekä yhden ponttonilaiturin. Saaressa toimii myös ravintola.

Asemakaava

Alueella on voimassa 14.6.1985 lainvoiman saanut asemakaava nro 8630, jossa vuokrattava alue on venesatama-aluetta (LV).

Sisäinen vuokraus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristölautakunnalta (vuokratunnus Y3142-11) vuoden 2043 loppuun asti.

Vuokra-alue ja vuokran määrittely

Vuosivuokra sopimuksen alkaessa on 3 619,33 euroa (alv 0 %), mikä vastaa elinkustannusindeksin vuoden 2020 keski-indeksin pistelukua 1974.

Rakennetun alueen osalta maan pääoma-arvona pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 12,00 euron kerrosneliömetrihintaa:

- rakennusten suuruus 244 kem2
- täysimääräinen vuosivuokra on 5 % rakennetun maan pääoma-arvosta, josta peritään 50 % niin kauan kuin vuokra-aluetta käytetään sopimuksenmukaiseen käyttötarkoitukseen, tämän sopimuksen puitteissa kuitenkin korkeintaan vuoden 2028 loppuun asti. Vuokranmääräytymisperusteista vuoden 2028 jälkeen päätetään viimeistään kaksi vuotta ennen subventoidun vuokrakauden päättymistä.
- Perusvuosivuokran laskentakaava rakennetun alueen osalta: 244 kem2 x 12 e/kem2 x 5 % x 50 % = 73,20 €

Muun vuokra-alueen osalta maan pääoma-arvona pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavia 2,00 euron (ympärivuotisessa käytössä oleva alue), 1,00 euron (kesäkäytössä oleva alue) ja 0,3 euron (vaikeammin hyödynnettävä muu alue) neliömetrivuokria.

Perusvuosivuokran laskentakaava ympärivuotisessa käytössä (n. 250 m2) olevan alueen osalta:
250 m2 x 2 €/m2 x 5 % = 25 €

Perusvuosivuokran laskentakaava kesäkäytössä (n. 980 m2) olevan alueen osalta:
980 m2 x 1 €/m2 x 5 % = 49 €

Perusvuosivuokran laskentakaava muun, vaikeammin hyödynnettävän (n. 2 410 m2) alueen osalta:
2 410 m2 x 0,3 €/m2 x 5 % = 36,15 €

Perusvuosivuokra on yhteensä 183,35 euroa. Täysimääräisen vuosivuokran (v. 2021 tasossa) laskukaava: 183,35 € x 19,74 = 3 619,33 euroa.

Tammikuun 1. päivästä 2023 lukien täysimääräinen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu on 100 siten, että perusvuosivuokra on 183,35 euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi on 100.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää liikuntajohtajalle sopimuksen allekirjoitusoikeuden sekä oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia vuokrasopimukseen.

Muut vuokraukseen liittyvät ehdot on kirjattu liitteenä olevaan vuokrasopimusluonnokseen.

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Vuokrasopimus Helsingin kaupungin ja Brändö Seglare rf:n välillä sisältää vuokratukea. Vuokratut alueet ja niillä olevat rakennukset ovat pääasiallisesti veneilyyn liittyviä urheilu- ja vapaa-ajan tiloja, jotka palvelevat ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja ne eivät todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Vuokratuen vaikutus rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumisen edellytyksiin on todennäköisesti enintään marginaalinen. (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohdat 196, 197). Vuokratuki ei näin ollen ole omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kyse ei siis ole SEUT 107 (1) artiklan mukaisesta valtiontuesta.

Toimivalta

Hallintosäännön 17 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi päättää hallinnassaan olevien maa- alueiden vuokrauksesta enintään 20 vuoden ajaksi. Pidemmistä vuokrasopimuksista päättää kaupunginhallitus.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 23.12.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

vs. liikuntajohtaja
Petteri Huurre

Lisätietojen antaja

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 87901

stefan.froberg@hel.fi

Liitteet (pdf)

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.