Kokoonpano, vammaisneuvoston asettaminen kaupunginhallituksen vuonna 2021 alkavaksi toimikaudeksi
Vammaisneuvoston asettaminen ja jäsenten nimeäminen
Päätös
Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen vammaisneuvoston.
Vammaisneuvoston tehtävänä on vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Vammaisneuvoston tehtävänä on varmistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:
- tuomalla esiin vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla
- seuraamalla, että kaupunki kehittäessään palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta myös eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille
- edistämällä osaltaan palveluja ja osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää sekä
- edistämällä Helsingin kaupungin sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden kanssa työskentelevien järjestöjen välistä yhteistyötä.
Työskentelytapoja kuvataan liitteenä olevassa vammaisneuvoston toimintasäännössä. Vammaisneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle.
Samalla kaupunginhallitus nimesi yhteisöt, jotka nimeävät vammaisneuvostoon jäsenen ja tälle tarvittavan määrän varajäseniä seuraavasti:
Helsingin Kuuloyhdistys ry |
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry |
Helsingin Invalidien Yhdistys ry |
Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry |
Helsingin ja Uudenmaan neuroyhdistys ry |
Pääkaupunkiseudun Hengitys ry |
Helsingin Reumayhdistys ry |
Mielenterveysyhdistys HELMI ry |
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sr |
Kynnys ry |
Kaupunginhallitus nimesi vammaisneuvoston muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:
Jäsen | Henkilökohtainen varajäsen | |
1. | Kok. Jari Mönkkönen | Jaana Argillander |
2. | Vihr. Kristiina Karhos | Vesa Virri |
3. | SDP Pirkko Johansson | Mika Taberman |
4. | Vas. Marja Kaitaniemi | Orjo Pättiniemi |
5. | PS Marko Joensuu | Riikka Virta |
Lisäksi kaupunginhallitus nimesi vammaisneuvoston puheenjohtajaksi Marja Kaitaniemen. Vammaisneuvostoon nimetään kaksi varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Kristiina Karhos ja lisäksi vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan toisen varapuheenjohtajan sekä päättää varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä. Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan toimintaa valmistelevan työvaliokunnan, johon kuuluvat neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi kolme neuvoston jäsentä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti:
- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan vammaisneuvoston ja sen työvaliokunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, viestinnästä ja kokous- ja muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden
- oikeuttaa vammaisneuvoston tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan vammaisneuvoston kokouksiin
- kehottaa keskushallintoa ja toimialoja nimeämään kokouksiin osallistuvat pysyväisluonteiset asiantuntijat
- kehottaa keskushallintoa myöntämään vammaisneuvostolle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että vammaisneuvoston kokouksiin jäseninä tai varajäseninä sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia periaatteita soveltaen:
- kokouspalkkiota
- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta
- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen
- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että korvataan matkakustannukset vammaisneuvoston kokouksissaan erikseen päätetyn mukaisesti neuvoston virallisiin edustamistehtäviin osallistuville, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.
Lisäksi kaupunginhallitus vahvisti liitteenä 1. olevan toimintasäännön sekä merkitsee tiedoksi liitteenä 2. olevan vammaisneuvoston toimintakertomuksen ja arviointiraportin kaudelta 2017-2021.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Vaikuttamistoimielimet
Vammaisneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävä ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon.
Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.
Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Näille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne voi tehdä hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.
Kokoonpano
Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Jäsenten valinnassa olisi hallituksen esityksen (HE 268/2014) mukaan kiinnitettävä huomiota vammaisten henkilöiden omaan osallistumiseen neuvostotyöhön. Kokoonpanossa tulisi huomioida se, että enemmistö neuvoston jäsenistä valitaan edellä mainitusta ryhmästä.
Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiötä, mutta järjestöjä kehotetaan kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon nimetessään varsinaisia ja varajäseniä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta.
Vammaisneuvoston on tarkoitus muodostua kymmenestä vammais- tai pitkäaikaissairausyhdistysten nimeämästä jäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä. Vammaisyhdistysten nimeämät jäsenet ja varajäsenet edustavat eri ikäisiä kaupunkilaisia, joilla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita sekä heidän omaisiaan. Eri vammaryhmiä edustavien yhdistysten nimeämät jäsenet edustavat kuulovammaisia, näkövammaisia, liikkumisesteisiä, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia, neurologisia toimintarajoitteita, pitkäaikaissairauksia, vammaisia lapsia sekä vammaisten ihmisoikeusjärjestöä.
Kaupunki on kuullut helsinkiläisiä vamma- ja pitkäaikaissairausyhdistyksiä vammaisneuvostoon nimettävistä yhdistyksistä järjestämällä kuulemistilaisuuden ja Kerro kantasi –kyselyn. Yhdistysten kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella vammaisneuvostossa kuulovammaisia edustaa Helsingin kuuloyhdistys ry, näkövammaisia Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, liikuntavammaisia Helsingin Invalidien yhdistys ry, kehitysvammaisia Kehitysvammatuki 57 ry, neurologisia toimintarajoitteita Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry, Mielenterveyssektorin helsinkiläisten yhdistysten verkostoa edustaa Mielenterveys-yhdistys Helmi ry. Vammaisia lapsia edustaa Vammaisten lasten ja nuorten Tukisäätiö sr sekä vammaisten ihmisoikeusjärjestöä Kynnys ry. Pitkäaikaissairauksien yhdistysten ryhmää edustaa kaksi yhdistystä, Pääkaupunkiseudun Hengitys ry sekä Helsingin Reumayhdistys ry.
Nimettävistä yhdistyksistä pääosa on samoja kuin edellisellä toimintakaudella. Muutokset tulevalla toimikaudella koskettavat kolmea vammaryhmän edustajaa.
Kuulovammaisia edustamaan nimetään Helsingin kuuloyhdistys ry, joka vaikuttaa kuulovammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen ja yhteiskunnan kehittämiseksi kuulovammaisille esteettömäksi ja saavutettavaksi. Mielenterveyssektoria edustamaan nimetään Mielenterveysyhdistys Helmi ry, joka on ruohonjuuritason mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, joka vaikuttaa verkostoyhteistyössä muiden mielenterveystoimijoiden kanssa yhteiskunnallisiin asenteisiin mielenterveyden ongelmia kohtaan ja niihin liittyvän stigman poistamiseksi. Pitkäaikaissairausyhdistyksiä edustamaan nimetään Pääkaupunkiseudun Hengitys ry, joka edistää hengityssairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja yhdenvertaisuutta kuntalaisina sekä toimia terveellisen elinympäristön puolesta.
Nimetyt yhdistykset vastaavat vamma- ja pitkäaikaissairausryhmää edustavan edustajan ja varaedustajan nimeämisestä vammaisneuvoston jäseneksi sekä tukevat viestintää vammaryhmää edustavien yhdistysten välillä ja sisällä.
Vammaisneuvostoon valitaan myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä, joiden osallistuminen on tarpeen vammaisneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille.
Vammaisneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Lisäksi vammaisneuvostossa on kaksi varapuheenjohtajaa. Toinen varapuheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen ja toinen varapuheenjohtaja valitaan järjestöedustajien keskuudesta. Vammaisneuvosto päättää varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä. Vammaisneuvoston toimikauden lopussa arvioidaan, jatketaanko seuraavallakin kaudella kahden varapuheenjohtajan käytännöllä vai palataanko yhden, järjestöjen keskuudesta valittavan varapuheenjohtajan malliin.
Vammaisneuvoston kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kokonaisuuden tuntevan toimialan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat henkilöt.
Toimintaedellytykset
Vammaisneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.
Vammaisneuvoston jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia tiettyjä palkkioita ja korvauksia. Vaikuttamistoimielinten jäsenten palkkio on puheenjohtajan osalta 160 euroa ja jäsenen ja varapuheenjohtajan osalta 140 euroa. Lisäksi kokoukseen osallistuville jäsenille ja/tai varajäsenille maksetaan tarvittaessa luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaista ansionmenetyksen korvausta, joka on suuruudeltaan enintään 37 euroa tunnilta. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös työaikana.
Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vammaisneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa. Lisäksi maksettaisiin matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista niissä tapauksissa, kun neuvottelukunnan jäsen tai kokoukseen osallistuva varajäsen ei vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Edellisen periaatteen mukaisesti kokousmatkojen lisäksi korvataan vammaisneuvoston kokouksissa erikseen sovitut vammaisneuvoston edustamiseen ja tehtäviin liittyvät matkakulut. Muita luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien mukaisia korvauksia ei maksettaisi.
Vaikuttamistoimielinten määrärahat myöntää kaupunginkanslia toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarpeen mukaan tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa.
Määrärahan suuruudessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.
Päätös tullut nähtäväksi 08.09.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Titta Reunanen, vuorovaikutuspäällikkö, puhelin: 09 310 23437