Vahingonkorvaus, esinevahinko, Päiväkoti Tahvonlahti

HEL 2021-009219
Asialla on uudempia käsittelyjä
13. / 41 §

Oikaisuvaatimus vahingonkorvausta koskevassa asiassa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** hallintopäällikön päätöksestä 14.1.2022 (§ 8) tekemän oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia uusia perusteita, jotka antaisivat aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Hallintopäällikkö hylkäsi 14.1.2022 tekemällään päätöksellä (§ 8) vahingonkorvausvaatimuksen, koska asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ei voitu katsoa olevan vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

Oikaisuvaatimuksen tekijän (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen mukaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee korvata varhaiskasvatuksen toimipisteessä (päiväkoti) kadonneista istuintyynystä ja kuulosuojaimista yhteensä 65,90 euroa. Päiväkoti on nimenomaan vaatinut hakijaa tuomaan kyseiset apuvälineet päiväkotiin, koska päiväkodilla ei ole niitä tarjolla. Kyseiset apuvälineet oli varustettu esiopetuksessa olleen lapsen nimellä.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Hakija on esittänyt aiemmin toimittamassaan vahingonkorvaushakemuksessa vastaavan 65,90 euron suuruisen korvausvaatimuksen päiväkodissa kadonneista istuintyynystä ja kuulokkeista. Hakijan ilmoittaman mukaan tavarat oli hankittu syyslukukaudella 2019. Kun esiopetus oli päättymäisillään, alkoi huoltaja kysellä tavaroiden perään.

Päiväkodista saadun selvityksen (liitteenä 2) mukaan tavaroita on pyritty etsimään kaikista mahdollisista paikoista ja myös toisille huoltajille oli lähetetty viesti tavaroiden katoamisesta, kun tieto tavaroiden katoamisesta oli tullut hakijalta. Tavaroita säilytettiin isossa muovisessa kestokassissa esikoulun tiloissa. Välillä kassi roikkui naulakossa ja toisinaan lattialla, välillä se oli kotona. Kukaan päiväkodin työntekijä ei ole pyytänyt hakijaa tuomaan ko. tavaroita päiväkotiin. Hakijalta on vielä erikseen asiaa tiedusteltu, eikä hakija ole selvitetyn mukaan ketään työntekijää nimennyt pyynnön esittäjäksi. Päiväkodin johtaja on pahoitellut tavaroiden katoamista huoltajalle. Päiväkodilla on tarjolla istuintyynyjä ja kuulosuojaimia ja tarvittaessa niitä hankitaan lisää.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun vahingoittunut esine on käytetty.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Päiväkodin työntekijät eivät ole hakijaa pyytäneet kyseisiä tavaroita päiväkotiin tuomaan, koska niitä on päiväkodissa tarjolla esiopetuksessa oleville. Epäselväksi on jäänyt, missä ja milloin tavarat ovat kadonneet. Kun tieto tavaroiden katoamisesta on hakijalta päiväkodin henkilökunnalle tullut, on tavaroita pyritty hetimmiten etsimään. Lisäksi muille huoltajille on lähetetty viesti tavaroiden löytämiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tiedottanut sähköisillä sivuillaan huoltajia siitä, että varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on huoltajien vastuu omaisuudestaan. Sähköisillä sivuilla todetaan, ettei kaupunki vastaa mahdollisesta omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta.

Hallintopäällikön päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimus on hylättävä.

Sulje

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut Hallintopäällikkö 14.01.2022 § 8

Päätös

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvausvaatimuksen päiväkodissa kadonneista tavaroista.

Päätöksen perustelut

Hakija (huoltaja) on esittänyt 19.8.2021 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvaushakemuksessa 65,90 euron suuruisen korvausvaatimuksen lapsen esiopetuksessa kadonneista kuulosuojaimista ja nyppylätyynystä (18,90 euroa ja 49 euroa). Hakija hankki päiväkotiin aktiivisuustyynyn ja kuulosuojaimet, koska päiväkodissa sanottiin, ettei ole varoja näitä hankkia. Esikoulu oli päättymäisillään ja hakija alkoi kysyä tavaroiden perään. Tavaroita ei enää etsimestä huolimatta palautettu. Syyslukukaudella 2019 hankitut tavarat oli nimetty huolellisesti.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadussa selvityksessä on vahvistettu tavaroiden katoaminen. Tavaroita on henkilökunta pyrkinyt etsimään kaikista mahdollisista paikoista ja myös toisille huoltajille on lähetetty viesti tavaroiden katoamisesta, mutta niitä ei ole löytynyt.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tiedottanut sähköisillä sivuillaan huoltajia siitä, että varhaiskasvatuksessa lähtökohtana on huoltajien vastuu omaisuudestaan. Sähköisillä sivuilla todetaan, että lasten vaatteista ja varusteista pyritään pitämään hyvää huolta, mutta kaupunki ei vastaa mahdollisesta omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta.

Lisätiedot

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 31015036

jaana.iivonen@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 16.02.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Satu Järvenkallas

Lisätietojen antaja

Jaana Iivonen, lakimies, puhelin: 09 31015036

jaana.iivonen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k
2. Liite 2 Päiväkodin selvitys

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.